IRC-Galleria

Musta aukko minut haukko hymyili kuu ukko suussaan tukko, ruoho tuppo, uiskenteli halki avaruuden upponalle jäi tähdenlennon alle, planeetat pyörivät tähtien kanssa hyörivät, vaimeana humisi sävel avaruuden loputtoman suuren ihmiselle tuntemattoman ulottuvuuden, räjähti galaksit vinkui halki katujen new yorkin taksit, heräsin manhattanilta kädessäni olut... Taisin kiertää kaikki polut, päädyin tänne päätyyn, tuli muutoksia siviilisäätyyn, vaimo lähti, kissa koiralle ärähti, koira hölmistyi ja eksyi, nyt sateessa ulvoo, ei löydä tietä kotia jotain rotia, rottia kiipeilee pitkin viemäreitä, tyhjennetty ämpäreitä, kaipaan himaan, peiton alle, turvaan paikkaan paremmalle, siellä sinä odotat ikkunassa minulle huiskutat, onkin kädessäsi kirves, juoksee perässäni ilves, tuo petoverenhimoinen niin janoinen, kuin minäkin tuona synkkänä yönä, itsetuho työnä, tahtoo koneet pysättää, valto sammuttaa, ajan seisauttaa, tajunnan kadottaa, vain iloa ja hymyä jossain syvällä loistaa valoa, katson pellon reunalla palavaa taloa, se kaikki on tuhottu, tähänkö minut on luotu, kaikki mitä suotu pois annetaan, lopulta arkussa toiseen maailmaan kannetaan, mullan alle, ehkä siellä elämä maistuu paremmalle, kuuluu ääntä, joku arkkuun koputtaa, avaan kannen, näen Jannen, tuon vanhan kaiman, syömme yhdessä Pertun haiman, aivan, olemme siis zombeja, yhdessä ympäri katuja astelemme, hieman horjuen. vielä kuolleen oluen, tuon viininpunaisen niin punaisen, verisen tuopin juomme, ja kauhua tähän maailmaan tuomme, jahtaamme nyt jokaista, jokaista elävää, kahdella jalalla kulkevaa, on yö niin tumma, mieleni kumma, tekee vain mieleni repiä ja raadella ja pohjaton vatsa täyttää, mustalta maailman tulevaisuus näyttää, herään sätkien, hiki otsaltani valuu, ei käy edes mielessäni takaisin paluu, tuohon uneen hirveään, viereesi jään, on mulla yhä vaimo, ja sekopäisenä juo tuo naapurin Aimo, silitän hiuksiasi, on kaikki niinkuin ennenkin, on elämä kaunis, onneksi tiedän nyt senkin, sinä senkin. Paha uni.