IRC-Galleria

olipa kerran surkea rosa, joka mietti miten voisi laittaa otsahiuksensa pois tieltä harrastaessa jonkin sortin liikuntaa. eräänä päivänä rosa meni tonkimaan vanhan piirongin laatikoita, ja kas kummaa! pienen pieni violetti pinni löytyi peltisestä hedelmäkuvioidusta purkista. rosa oli ikionnellinen kun löysi tämänmoisen apurin. hän iloisesti käytti pinniä, kunnes huomasi, että se oli hyvin pieni ja hiukset eivät aina suostuneet pysymään ojennuksessa kunnolla. rosa mietti miten saisi ongelman ratkaistua, kun yllättäen, aivan puskista eteen osui mahdollisuus! loistava tilaisuus, joka oli pakko käyttää; keskiviikko-aamuna, ennen kymmentä, tyhjän kuntosalin pukuhuoneen lattialla makasi pitkä, musta ja kaunis pinniyksilö. rosa nosti sen muovisen ritilämaton päältä ja ihasteli tätä yksinäistä ystävää. "pidän tämän, koska tuskin sen omistaja tätä kuitenkaan kaipaa" rosa ajatteli ja vaihtoi violetin pikkupinnin tähän kaunokaiseen.
kaksi päivää kului, ja tuli perjantai. perjantaina pinni oli jälleen päässä, kuntosali oli kutsunut rosan ja hänen ystävänsä tiian hellään huomaansa. pinni oli toimiva ja hyvä, mitään valittamista ei ollut. kuntosalilla rehkimisen jälkeen rosa ja tiia lähtivät bussilla valkealaan tapaamaan ystäväänsä liljaa. pinni oli löytänyt paikkansa rosan housujen taskun suusta. siinä se oli pysynyt edellisenäkin päivänä hyvin kiinni. päivä kului ja pinni pysyi paikoillaan, kunnes, tuli kotiinlähdön aika. rosa kosketti taskun kaulusta ja kauhistus! pinni oli poissa. rosa hätääntyi ja panikoi tiialle ja liljalle: "voi ei, se oli ensimmäinen oikea ja hyvä pinnini ikinä! en ole ennen joutunut käyttämään sellaisia, ja tämä oli se ainoa oikea minulle! jos nyt kadotan sen niin elämäni on ohi!". tiia voivotteli kurjaa elämää ja kohtalon ivaa. lilja lupasi ilmoittaa jos pinni löytyy heiltä myöhemmin. rosa oli kuitenkin alamaissa. hän ei tiennyt mitä tehdä. "karman laki." totesi rosa. ei olisi saanut ottaa sellaista mikä ei itselle kuulu. aijai, pahoille teille tällainen johtaa!
tiia oli kuitenkin kuin jalomielinen prinssi, ja lahjoitti oman hopeaa hohtavan pinninsä rosalle piristämään tätä. ja rosa piristyi ja vallan innostui. nyt hänellä oli elämänsä toinen todellinen pinni.
kotona rosalle valkeni kuitenkin totuus kadonneen pinnin arvoituksesta. se ihana ja kaunis ja pitkä ja hoikka pinni olikin takertunut rosan hupparista roikkuneeseen lankaan. rosasta tuli jälleen onnellinen, kun rakas pinni oli löytynyt! vielä täytyi laittaa tiialle tekstiviesti ja kertoa tapahtuneesta. tiia iloitsi myös rosan puolesta ja lupasi, että rosa saa pitää myös hopeisen pinnin.
tarinalle saatiin täten onnellinen lopetus ja rosalle kaksi ikiomaa pinniä.