IRC-Galleria

VOI PERKELE!!!!

Kävin just ekoissa kickboxing treeneissä ja sain kyl ihan uuden käsityksen termille -kova treeni-...=) Voi vittu mikä fiilis. Toi on mun juttu..:D Oli taju lähtee..:D

Mitäs mitäs... Kävin eilen vähän ulkoilemassa kaverin kans, ja sit tein vähä remppaa sen mutsille. Taas tuli mieleen et pitäisköhän mun perustaa joku aviomies-palvelu...:D Käydä jeesaamassa neitokaisia ja koti-rouvia hädässä...:D Ei siinä mittää. Oli ihan mukavaa. Ruokaa tarjottiin palkaksi. Hyvää oli..=P

En edelleenkään saa nukuttua. Aina herään aikaisin ja yöt nään mitä kummallisimpia unia. Kaikista pahinta on se et herään aina siihen fiilikseen, et vittu nyt mättää ja pahasti...
Ei oo oikeesti kohta enää hauskaa. Alkaa jo ahdistaa sellanen. Tietäis et mistä on kysymys, niin vois jotain tehdä, jos jotain tehtävissä on. Nythän on just tullu sellanen uus leffa missä muija näkee ihmisiä jotka tulee kuolemaan pian. Ja sit ku se koittaa auttaa niitä, niin asiat menee vielä enemmän päin vittua. Karseeta...

Mä oon huomannu sen, et tapahtu mulle itselle mitä tahansa, niin se ei mua silleen paljon hetkauta.. Mä tiedän et mä kestän ja selviän aina. Siis jos se liittyy pelkästään muhun. Mut mä oon huomannu sen et jos jollain mun läheisellä on paha olo, enkä mä voi tehdä muuta ku seurata vierestä, niin se sattuu ihan saatanasti. En oo hirveesti tottunu olemaan asioiden edessä voimaton.. Mä olen ajatellut et aina, ku vain jaksaa yrittää, niin asioille voi aina jotain tehdä. Se että yht'äkkiä et voikkaan kuin katsoa... En voi sanoin kuvailla miltä se tuntuu... Hirveetä. Mä muistan kerran ku yks mun kaveri hakattiin. Mä olin menossa siihen väliin, varmasti olisin ottanut itekki turpaan, mut en mä välittäny.. Sit mua ei kuitenkaan päästetty siihen.. Toiset kaverit piti kiinni et elä hullu mene ja sit mä en voinu kuin katsoa vierestä... Se tuntu tosi pahalta. Se tapaus pyörii mun mielessä aika usein..
Kyllä mä olen sen aina tienny et ei tässä mitään ihmeidentekijöitä tai kaikkivoipia olla. Mut se ku sä joudut kohtaamaan oman kuolevaisuutesi, niin mä ainakin vähän lamaannun aina..Kait se on pakko alkaa uskoa, et vaikka joillekkin asioille haluais kuinka tehdä jotain, niin aina ei yksinkertaisesti voi yhtään mitään...