IRC-Galleria

-


Liekki värisee yötuulessa,
ei sitä suojaamaan ole
saatu turvaa lyhdyn seinistä,
vaan se on kääriytyneenä
katoavaan,
ajan tomun raiskaamaan
sammuvaan tajuntaani.
Elämänhaluni saa varjot
tanssimaan seinillä,
en muista milloin viimeksi
en pelännyt sen häviävän
savukiehkuraksi ilmaan.
Tuli luomaan elämää
ja tuli tuhoamaan sitä,
tuli luomaan elämänhalu,
ja tuli tuhoamaan se.
Niin epävarmaa,
niin hiljaisen kaunista,
jos sen voisi poistaa,
sammuttaisitko lyhtyni
suudelmalla, hyväilisit silmistäni
valumaan kristalliset kyyneleet?
Mahdoton tekee itsensä
käsittämättömäksi, liian vaikea
katsoa itseään peiliin,
jos on jo sisältä kuollut.
Käärinliinat hyväilevät silkkisesti
tajuntaani,
katoavaa valonkaarta peilissä,
takaisin heijastuu parina
tummat syvyydet.
Ihmisen silmistä näkee
synnit, eletyn elämän,
tuskan ja onnen.
Kaiken alla laulaa kuolema
omia virsiään.


-

Kaikki kuolevat aikanaan. Jotkut aloittavat sen sisältä. Rakkaille ystävilleni, toivon ettette päästä irti elämästä. Jäisin kaipaamaan teitä..

xxx [maanikko]