IRC-Galleria

[maanikko]

[maanikko]

Child is my name.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hmm olipa aikamoiset pileet.. : D Ol khyl hemmetin hauskaa, vaiks olinkin ollu kattoos sen kauhuleffan (The Strangers) just ja oltiin keskel mettää, jonne kuka vain ois voinu tulla.. tai sit ei mut enivei ; D

Koitin taas vaihteeksi aktivoitua sinkkuna. Aika laiha oli tulos. Yksi mukavan oloinen tapaus, jonka olin kerran ennen tavannut tuli juttelemaan mulle ja peräti muisti minu jutuista jotain. Aattelin et noh, tomne tyyppi ketä oikeesti kuuntelee, sen on pakko olla tutustumisen arvonen. No, menin 'bout vartiks toiseen huoneeseen puhumaan kaverin kanssa sangen humalaista puhelua (kiitos tonimus(sukka), en mä khyl muista mist me puhuttii mut keno meno oli ; D ) ja kun palasin ni tä jätkä oli kieli toisen muijan kurkussa. Olin vaa sillee et hups, en tiedä onko sisäinen ihmistuntijani ruostunu olemattomiin vai missä vika, mutta jotenkin en ollut havainnut et niiden välillä sähköä, ja ollu kuulemma jo jonku aikaa. Oho. No ei sitä nyt AINA voi onnistua ; D Joo no sit olin et mitäs pienistä ja parin (kymmenen) drinksun jälkeen aloin jutella yhe toise mukavan tapauksen kanssa. Noh meni ehkä joku puolen iltaa ennenku huomasin et tyyppi oli rengastettu.. Olinpas näppärä. Toivottavasti en ollut kauheen tyrkky : o Ehkä oon aika ruostees tai sit vaa joku häiritsi mun suoritusta, ei tosiaa voi olla näi vaikeaa löytää ees juttuseuraa vapaasta, ei täysin saappaasta hetero-miehestä ; D

Iso plussa illassa oli (hyvän seuran lisäksi) Factoryn IHANAT uusitut tilat <3 Pia uuestaa, m'kay? ; )

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

No puoli-varattuna (keksikää joku termi sille jos viihtyy exänsä kanssa hiukan liikaa yhdessä mut kysees ei oo mikää pelkkä pano-suhde ku molemminpuolista rakkauttaki o pelissä) koitin ensin säilyttää ylpeyteni mut sit viimein sunnuntai-aamuna tekstasin elämäni miehelle. Säälittävää, näin sinkkuna varsinkin, sanoa että tuntuu että mulla on jo sellainen? No eniveis, nielin ylpeyteni ja kysyin tahtoisiko toinen nähdä. Oli vaikeaa myöntää ikävöivänsä toista ihan hulluna. Ihan ku se oikeasti olisi salaisuus, jos sitä ei sano ääneen eikä edes itselleen myönnä kun yön pimeinä tunteina. Kuitenkin meíllä oli ihanaa (ja pussi pistaasi-pähkinöitä.. Taisin aavistaa tapaavani Villen jo lauantai-päivällä koska en normaalisti koskaan osta vain itelleni pähkinöitä.. Ville sen sijaan on iha fani pistaasi-pähkinöihin : D ). Nukuin muutaman tunnin tutussa kainalossa ja tuntui siltä et nukuin silloin 3 viikon edestä syvää unta. En vieläkään oikein hallitse tota yksin nukkumista.. Oli ihanaa vaan olla, ei tarvinnu olla kuin oma itsensä ja silti halattavana, suudeltavana ja rakastettavana. Tänään on taas sellainen olo että sydän räjähtää rintakehään pelkästä ikävästä. Mutta onneksi me nähdään perjantaina. Vaikka eihän tä nyt ole tervettä - olla ja ei olla yhdessä. Mitään puhetta yhteen palaamisesta ei ole ollut. Toivoisin sitä kyllä. Olen inan verran parempi ihminen Villen kanssa. Ja kaipaan mun toista puoliskoani. Milloinkohan sitä alkaa tuntea olonsa kokonaisuudeksi yksinään? Minu tiimi on nyt vajaa!

Hei taidan olla maailman surkein sinkku? : p Mut sentään yritän, oon jo puoli vuotta ollu kovasti toimessa päästä yli meistä. Olen tavannut ties millasii miehii ja osa onkin ollu ihania, toinen puoli lähinnäki psykopaatteja.. Mä en vaan ehkä halua kun yhden miehen. Tai sit vaan kestää päästä yli. Mutta mites kauan? Ja miten mun pitäis jatkaa tästä, tapailla edelleen miehiä, joihin menetän mielenkiintoni heti koska kaipaan aivan muuta ja vertaan heitä aivan toiseen ihmiseen? Vai pitäiskö viheltää peli poikki ja olla aivan yksin hiukan aikaa, ei ajatella yhtään ketään? Nyt oon hiukan sekaisin.

Ja ei. Ei tosiaankaan ollut mitenkään täydellinen suhde, meillä kahdella, mutta siinä oli tarpeeksi hyvää että arkikin oli hiukan kauniimpaa. Ja se on mulle paljon se. Piste.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

pikkane
[maanikko]



P.S. Pakoilen täällä toimistolla ns. "treffejä". Olin sitten niin pinnallinen. ANTEEKSI, OLEN IHA KAAMEE! Mutta en päässyt ovesta ulos ennenkuin sanoin et joo, tottakai nähään maanantaina. Ois ollu enkuks aika haastavaa selittää et mua on melkeen neljä vuotta suudeltu tietyllä tavalla ja kun sä teet sen, ei se vois paljoo kauempana totutusta olla. Ja anteeksi, et ole se kenet haluan. Sinisilmänen hörökorva (minu metsinkäinen) hymy korvasta korvaan vei mun sydämen aikoja sitten eikä ilmeisemmin ole aikeissakaan palauttaa sitä.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.