IRC-Galleria

Etkö unta saa? Aaveetko taas sun vuoteellesi omin luvin istahtaa
sua valvottaa, jo kohta aamu sarastaa

Etkö unta saa? Yksinäisyys kun soittaa sydämessä pirunviuluaan
ja luurangot kun kaapissa äityy kolistelemaan

Mä tahdoin karkottaa ne pois olemattomiin
ettei ne enää milloinkaan nousis kummittelemaan

Mut siihen yksin pysty en
vaan rakkauttas tarvitsen
Tää musta yö mun kanssa jaa
niin huomenna tää kaikki ehkä on jo helpompaa

Ja yö kun aamuun liukenee
Vierellä sun
ei enää pahaa tee
Syliis rauhoitun

Etkö unta saa? kun eilinen taas päälle käy ja kaikki epäonni sen
eessä kohoaa ja lailla vuoren tuijottaa

Mä tahdoin karkottaa ne pois, olemattomiin
ettei ne enää milloinkaan nousis kummittelemaan

Mut siihen yksin pysty en
vaan rakkauttas tarvitsen
Tää musta yö mun kanssa jaa
niin huomenna tää kaikki ehkä on jo helpompaa

Ja yö kun aamuun liukenee
Vierellä sun
ei enää pahaa tee
Syliis rauhoitun

Ja yö kun aamuun liukenee
Vierellä sun
ei enää pahaa tee
Syliis rauhoitun

Vierelläsi sun
Mä siihen rauhoitun
Vierelläsi sun
on turvapaikka mun

Ihmiset kokevat ja näkevät maailman niin eri silmin. Samanlaiset asiat voidaan nähdä väärinä -ja oikeinatekoina tai tapoina. Pystyykö ihmiset ratkaisemaan tälläiset ongelmat yhteisymmärryksessä? Pystyvätkö ihmiset perustelemaan oman kantansa tarpeeksi hyvin?

Mistä näkemyserot johtuvat? Ovatko ne kiinni kasvatuksesta vai kulttuurieroista; länsi vastaan itä, pohjoinen vastaan etelä. Uskon, että ympäristö missä kasvamme vaikuttaa todella paljon meihin ihmisiin ja törmäyksiä tapahtuu eri paikoissa kasvaneiden kesken.

Toisaalta ajattelen, että näistä törmäyksistä voidaan myös oppia, puhua ja ymmärtää. Aina tietysti ei voi löytyä kultaistakeskitietä mutta ehkä silloin tulee yrittää kunnioittaa ja ymmärtää toista. Jos tämäkään ei onnistu niin sitten törmäyksestä voi tulla iso.

Itse olen ehkä maailman huonoin ihminen miettimään perusteluja teoilleni. Elän ehkä liian paljon tunteen varassa en järjen eli suomeksi sanottu teen liian paljon ja ajattelen liian vähän. Ihminen on kylläkin oppiva nisäkäs; ehkä minäkin opin?

Teltan kangas oranssi, kävin joka aamu luonasi
Mietin sun täytyy olla erityisen,

Ihmeellinen ihminen, kun maanantaisinkin seitsemältä
sä olit pelkkää hellää hymyä
jäi sydämeni torikahvilaan
mies löysi onnen työmatkaltaan

olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus

Nyt poimin tähdet taivaalta
aamu kuudelta jo kotiovella
tuun luoksesi sä kaadat kahvia
juon sen omasta kupista

olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus

Näkisitkö mussa vanhan herran
joka kerran
kulkee samaan suuntaan vierelläsi siinä pysyisin
joo se on varmaan
kuun harmaan
hopeana leikkii hiuksissasi

olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus
olisitko elämäni viimeinen elämäni rakkaus

Jotain uutta olen oppinut viime viikkoina. Todella yksinkertaisen asian mutta joka on päässyt minulta todella usein unohtumaan... Sen että ihmisen onni koostuu pienistä asioista; lämpimästä sylistä, halauksesta, suudelmasta, ystävistä, syksyisitä kävelymatkoista ja jopa pienestä kinasteluista jotka voi sitten sopia.

Ennen ehkä ajattelin toisin. Ajattelin, että olen onnellinen vasta kun haaveet joista olen unelmoinut toteutuu. Voi nämä unelmat toteutua vieläkin mutta se ei ole onneni mittari. Olen onnellinen juuri nyt.

Ei sydän siitä kuole jos sen naarmuttaa
murehet ja huolet se jaksaa kannattaa
mä seison hiljaa paikallaan ja pidän kiinni sinusta
ja sä vastaan vihdoin siihen kysymykseen
johon oot pelännyt vastata.


Hyvää syksyä kaikille:)

Sanot: "Tämä ilta kävellään käsi kädessä
ihmisten edessä
Älä sinä muiden katseista välitä
sillä me ollaan yhdessä
Ne ei tiedä mitään, ne ei kuulu tähän tarinaan
joka harvoille luetaan"

Kadut täyttyy äänistä
joku huutaa meidän perään
Olet meistä vahvempi
sinun kanssasi en pelkää kaupungin pimeää
Ihmisjoukon kohdalla
pidät kiinni kovempaa
ja pelkoni katoaa

Sillä tämä ilta kävellään käsi kädessä
ihmisten edessä
Älä sinä muiden katseista välitä
sillä me ollaan yhdessä
Ne ei tiedä mitään, ne ei kuulu tähän tarinaan
joka harvoille luetaan

Pikkuhiljaa alan uskoa siihen, että asiat järjestyy parempaan suuntaan kun elämälle antaa tilaisuuden. Tietysti myös ihmisenä pitää kasvaa. Tähän kaikkeen tarvitaan mielestäni hitusen uskoa, toivoa, rehellisyyttä, kasvamista ihmisenä ja rakkautta. Pitää osata ottaa vastaan kyseisiä asioita sekä antaa niitä eteenpäin.

Tästä kaikesta tulee mieleen, että mun tulisi kasvaa vähän aikuisemmaksi; ajatella enemmän ennen kuin toteutan asioita. Kutusutaan myös suunnitelmallisuudeksi. Olen liian spontaani täytyy myöntää. Toisaalta uskon, että ihminen on kykenevä oppimaan koko elämänsä ajan paremmaksi ihmiseksi ja uusia asioita. Ehkä minäkin opin kokoajan asioita ja toivottavasti se myös joskus näkyy käytöksessä. :)

Iloista syksyä kaikille! Yritetään pysyä virkeänä ja iloisena, sateesta ja pimeydestä huolimatta!

Can't explain all the feelings that you're making me feel
My heart's in overdrive and you're behind the steering wheel

Touching you, touching me,
Touching you god you're touching me

I believe in a thing called love
Just listen to the rhythm of my heart
There's a chance we could make it now
We'll be rocking 'til the sun goes down
I believe in a thing called love
Ooh!

I wanna kiss you every minute, every hour, every day
You got me in a spin but everything is A.O.K!

Touching you, touching me
Touching you god you're touching me

I believe in a thing called love
Just listen to the rhythm of my heart
There's a chance we could make it now
We'll be rocking 'til the sun goes down
I believe in a thing called love
Ooh!
Guitar!

Touching you, touching me
Touching you god you're touching me

I believe in a thing called love
Just listen to the rhythm of my heart
There's a chance we could make it now
We'll be rocking 'til the sun goes down
I believe in a thing called love
Ooh!

Rakkaus on epätäydellisyyden kohtaamista ilman syytöksiä.
Se on hyväksymistä.

Rakkaus on kaksi ihmistä jotka vievät vain pienen osan vuoteesta.
Se on läheisyyttä.

Rakkaus on kädet jotka tiukentavat otettaan ympärilläsi.
Se on ekstaasia.

Rakkaus on selkähieronta joka alkaa hiuksista ja päättyy varpaisiin.
Se on tutkimista.

Sun silmiis jään kiinni
Sun vartaloos painaudun
Niin salaa viettelet mut
Niin hiljaa syliini laskeudut

vieraat on lähteneet
ja leikit on lopetettu
viis kynttilää sait puhaltaa
poskia kuumottaa
on apupyörät irrotettu
pienet jalat polkimille
vatsassa perhosia
kädet tärisee
ja isä kuulee kuiskauksen:

"auta mua, auta mua
mä en selviäkään tästä ilman sua
auta mua, auta mua
pidä kiinni"

sä koetit kestää paineet
ei kolkytvuotiaana
saa ylitöistä valittaa
"ennen oli miehet rautaa"
joku laulaa radiossa
sun täytyy nöyrtyä
ja nää viikot levätä
ei jalat kanna
ja vaimo kuulee kuiskauksen:

"auta mua, auta mua
mä en selviäkään tästä ilman sua
auta mua, auta mua
pidä kiinni"

on tukka harmaantunut
otsalla lämmin käsi
ei enää kiire minnekään
sä muistat apupyörät
muttet tunne tytärtäsi
aamuyöllä mietit
onko jumalaa
ja ehkä joku kuulee kuiskauksen:

"auta mua, auta mua
mä en selviäkään tästä ilman sua
auta mua, auta mua
pidä kiinni"