Sitä sitten lähdettiin ja lennettiin. Meni lentomatkat kivasti ja odotteluaikakin Amsterdamissa. Tutustuin Jaanaan, Taitoon ja Maaritiin. Mukavia tyyppejä Illalla oltiin Lagosissa. Passitarkastaja yritti tehdä lähempää tuttavuutta niin että minä melkein jo turhauduin kun sille ei meinannut mennä jakeluun että ei kiinnosta ja oon naimisissa.
Sunnuntai 16.11.
Ollaan aika hienossa hotellissa... tänään pitäis sitten vaihtaa paikkaa. Ollaan ootettu kokoukseen lähtöä jo tunteja... eli kokous on varmaan jo loppunut. Lagosissa on niin hirveä ruuhka, että bussi ei oo ehtiny hakeen meitä vaan on jossain jumissa. Hotelli on hieno, uima-allaskin löytyy. Ihanan lämmin tä. Mutta ilma on saasteista ja sen huomaa.... kaipaan Mombasaa
Maanantai 17.11.
Oltiin eilen kokouksessa... oli aika erikoisessa paikassa se seurakunta, monesta portista piti mennä läpi. White House on myös hieno, pastori Chris asuu siellä vaimonsa kanssa. Tyylikkään näköstä, mutta täällä huomaa että vaikka olis rahaa ja prameita rakennuksia niin ne on tehty ”vähän sinnepäin”. Suomalaisilla rakennustarkastajilla ja sähkömiehillä olis varmasti mielenkiintosta täällä Tänään on näkyny vähän aurinkoakin. Istuttiin uima-altaalla päivällä. Käytiin muuten yöllä uimassa Annin kanssa. Oli viileetä vettä ja lämpötila oli laskenu ulkona muutenki että alko jopa palella. Niin, Anni on mun huonekaveri. Tosi ihana nainen Sen kanssa on tullut juteltua mukavia juttuja ja saatu uutta ilmestystä ja vahvennusta Jumalan armosta! Hotelliyö täällä maksaa 600 euroa yö... ja oon juonu elämäni kalliimmat mehut ja syönyt elämäni kalliimmat ruuat... ranskikset makso muistaakseni 12 euroa ja mehu 5 euroa...
Tiistai 18.11.
Joo... eilinen oli ihan mielenkiintoinen. Ootettiin kokoukseen lähtöä 7 tuntia... istuttiin eka hotellilla ja sit White Housessa. Ihmiset on kohteliaita.... tai ainaki tolleen formal tilanteissa. Eilisessä kokouksessa ylistys oli ihanaa ja kuulin ihan uusia lauluja. Mua paleli! Että onneksi otin huivin mukaan ja kääriydyin sitten siihen... kun ei ollut Mikko halimassa.Oli ipod eilen mukana ja kattelin Simpsoneita ku kävi vähän pitkäveteiseks taas istuskelu. Täällä saa odottaa vielä kauemmin ku keniassa. Tänään mulla oli kannettava mukana, mutta siitä loppu akku... enkä saanut white housen verkkoon salasanoja... tai sain kirsiltä, mutta unohdin ne kun en kirjottanut ylös. Me majotuttiin eilen tämmöseen Christ Embassyn vierastaloon... vähän niinku hotelli. Kakskerroksinen... ihan jees. Kauniisti laitettu ja maalattu,mutta täälläkin huomaa sen että asiat on tehty puolivalmiiksi. meillä oli aluks huone yläkerrassa, mutta tänään meidät oli siirretty alakertaan. Rainer ja Helvi ei saaneet nukuttua ja Helvillä on ääni menny... semmoinen vanha pariskunta, tosi ihania ihmisiä molemmat. Jaana ja Taitokaan ei saaneet nukuttua... eikä Merja ja Maarit, niiden huoneessa haisi ihan tuore maali... tosi pahalle, molemmilla pää mojovan kipee. Sitten nuo mustat miehet rakenti täällä vielä yölläkin. Se meidän eka huone oli sellasessa paikassa, että sinne ei kuulunu kompressorin ääni kun ne nakutti nauloja. Aamuyöstä heräsin, kun miehet tuli möykkäämään ja rakentamaan ikkunan alle. Mutta saatiin nukuttua. Siinä hienossa hotellissa saatiin nukuttua päivällä vähän... mutta ei vieläkään oo saatu levättyä väsymystä pois.
Keskiviikko 19.11.
Hehheh, Jaanan ja Taiton huoneessa oli syttyny vedenkeitin palamaan. seinä oli kuulemma ihan musta... onneksi ei tavaroille eikä ihmisille käynyt mitään. Merjan ja Maaritin huoneessa asuu vauvahiiri.. se siellä juoksentelee äitihiiren kanssa jaloissa. Mun varpaiden päältä juos tänä aamuna torakka. Ja hiiri oli käyny syömässä mun lakupötkön laukusta. Juhlaa. Julistettiin Annin kanssa, että nyt pysyy hiiret ja öttiäiset poissa Jeesuksen nimessä. Ruoka tuntuu olevan täällä ja white housessa samanlaista... aika yksipuolista. Paikallisille varmaan ok, mutta kana täällä ei oo aina tarpeeks kypsää joten sitä ei voi aina syödä... eikä sitä joka päivä olekaan. Kalaa oon syöny ainaku sitä on ollu tarjolla ja lehmää tai possua. Mutta aikapaljon on tullu syötyä vaan riisiä ja hedelmiä sen jälkeen kun tultiin sieltä hienosta hotellista tänne. Onneksi on vettä tarjolla nyt ilmaiseksi. Tänään alkoi partnereiden konferenssi isossa hallissa, johon mahtuu ainakin 30 000 ihmistä. Mentiin kokouspaikalle sovittuna aikana ja oli aika huvittavaa huomata, että nää ihmiset siellä vielä rakenti lavaa valmiiksi. Äänentoistosta eikä mistään ollu mitään tietoa. Pari tuntia siinä sitten ooteltiin kokouksen alkua. onneksi siellä oli ihan hyvät toimivat (tai osa ei niin toimivia kun ei tullu vettä) vessat. Kyllä niissä kelpas käydä sellaisen joka on tottunut käymän metässä riukupaskalla. Eikä haissu pahalle. Wow! Niin, kokous oli tänään vähän lyhyempi sitten... ei kestänyt kun kai jonkun 3-4 tuntia. En oo oikein saanu kokouksista täällä kauheesti irti. Alkuviikon kokoukset pastoreiden konferenssissa meni ainakin aamukokousten osalta puolinukuksissa... olin niin väsyny. Ylistys on ollu ihan hyvää... aika länsimaalaisia lauluja :D ei oo vielä yhtään semmosta ”afrikkalaistyylistä” tullut. Mutta kyllä muutama biisi on lähtenyt ihan tuhatta. Muistan ekasta, maanantai-illan kokouksesta sen, että ylistystä oli kestäny puol minuuttia niin minä vollotin ihan valtoimenaan.. että onpas kivoja kohtaamisia Iskän kanssa! Niin, en tiedä jatkuuko tämän viikon kokoukset samanlaisina mutta ainakin tiistain aamukokouksesta lähtien täällä on kokouksen jälkeen jaettu noita awardseja pastoreille ja partnereille yms... ollut aika puuduttavaa, varsinkaan kun en näe mitään järkeä koko hommassa. Tai siis että mulle henkilökohtaisesti ei ole mitään tarvetta tuollaiselle. En silti sano etteikö niin saisi tehdä . Eilis-illan kokouksessa särähti korvaan, kun yksi pastori kertoi että hän on opettanut pojalleen, että ”älä ikinä pelkää, älä koskaan ole heikko äläkä koskaan itke”. Ehkä nyt tajuan tämän maan lastenkasvatuksesta jotain... Anni tiesi vielä kertoa, että täällä kyllä kuritetaan lapsia fyysisesti ihan rankemman kautta. En yhtään ihmettele miksi täällä ei näy kamalasti ilosia kasvoja. Aika tuimia tai pelokkaita on moni...