IRC-Galleria

Avenier

Avenier

He called me sunshine

Blogi

- Vanhemmat »

Niin että!Perjantai 29.12.2006 15:58

Jos sä luulet että jaksan
hymyilen ja nauran
sä luulet vaan,
niin luulet vaan.

Ei elämä aina olekaan yhtä elokuvaa, jossa sankarit voittaa ja kruunun saa.

Heihoi!Perjantai 26.05.2006 00:57

Jos sul lysti on
niin päätäs seinään lyö!

Pakastan sinua.Perjantai 19.05.2006 14:42

Minä niin toivoin, että tänään olisi ollut lämmin - korjaan kuuma - kesäpäivä. Vaikkei vielä kesä olekaan... ainakin niin ne väittävät, että kevättä vielä eletään.

Niin toivoin, että olisin saanut istua nurmikolla, tehdä tuttavuutta ärsyttävien muurahaisten kanssa, tappaa ne kaikki. Minulla kun tunnetusti ei ole armoa ihan kaikkea elävää kohtaan.

Toivoin, että olisin saanut ihastella tuota kuumaa, keltaista mollukkaa taivaalla - sitä kun näkee välillä liian harvoin - ja kertoa sille, kuinka olen sitä kaivannut. Ihan sydämen pohjasta saakka.

Eniten toivoin, että tämän kaiken lisäksi olisin voinut noukkia kaupan pakastealtaasta sen pingviinituutin, joka aina huutelee mulle ohi kävellessäni: "pakastan sinua."

Onkohan sillä r-vika vai haluaako se saada mut kohmeeseen? Mitä lie, mutta meikätyttöön se tepsii.

Oli lämmintä tai ei, jätski on hyvää.

Onko sulla koskaan niin...Tiistai 25.04.2006 04:03

paha olla heti aamusta, että tuntuu et sut nielastaan elävältä?
Ja vaikka kuinka yrität järkeillä ja aatella mukavia, sua jahtaa kumma tunne?
Sellainen mörkö, joka puristaa vedet silmiin, saa suun irvistykseen ja sanat töksähteleviks...?

Mulla oli taas tänään sellanen päivä.

Sekopää.

Mut kyllä se taas siitä tasottuu. Kun vaan oppis listimään tuon örrimöykyn ku se tepastelee paikalle. Se kun on aika sikamainen, saa epäilemään kaikkea. Sitäkin, onko Jumalaa ja että onko elämässä mitään järkeä. Se yrittää sitten vielä uskotella, että ei Jumala välitä - jos sitä on olemassakaan - ja että mikään ei tunnu miltään eikä mistään oo mitään hyötyä.

On pakko ajatella toisin. Miksi mä muuten olisin nyt tässä?

En halua unohtaa sitä kaikkea kaunista ja hyvää, mitä mun elämässä on tapahtunut sen jälkeen ku tutustuin Jeesukseen. Osaisinpa vaan aina muistaa... ja kiittää niistäkin päivistä, mitkä pelottaa. Osaisinpa muistaa sen, että mua rakastetaan ja kannetaan joka sekunti. Olinpa mä sitten oikeassa tai väärässä, sen Suuren rakkaus eikä voimat lopu.

Kenia.Keskiviikko 29.03.2006 15:43

Siellä oli hurjan kivaa. Vieläkin kävelen Nyali Beachin valkoisella hiekalla ihaillen palmuja... auringon lämmittäessä ja kostean ilman hyväillessä ihoa.

Sinne takaisin.
- Vanhemmat »