IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »
Katselin tässä pari päivää sitten jotain älytöntä jenkkiohjelmaa, jossa "isin tytöt" esittelivät suhdetta poikkeuksetta rikkaaseen isäänsä ja erilaisia tapoja, vinguttaa isin pankkikorttia.
Ohjelman tyttö oli tällä kertaa kuin joku pahis finding Nemosta (lue : näytti kalalta, rumalta kalalta) ja pää täynnä hattaraa, tai pilvihöttöä ...jotain pehmeää joka tapauksessa.
(Eiköhän näistä kommenteista jo huomaa että irl meistä tuskin ohjelman tytön kanssa tulisi bestiksiä ).

Ohjelmaa vieressä katsonut ystäväni totesi, sen lisäksi että haluaisi hakata tytön päätä seinään (ei, kukaan kaveripiiristäni ei ole kuitenkaan istunut aikaa :D ) että "tuollaiset pitäisi tunkea jonnekin saarelle yksin, ilman vaatteita, metsästämään oma ruokansa."
Tässäpä olisikin ideaa.


Jenkeistä on tunkenut tositv-formaatin muodossa aivan uskomatonta sontaa laidasta laitaan:
On rikkaita perijöitä ranchilla itkeämässä "tosielämän" kauheutta ja lapioimassa paskaa, Paris Hilton korkkareissa...lapioimassa...paskaa., on teljetty ihmisiä eristyksiin ja seurattu useita tunteja uskomattomalla mielenkiinnolla, kun joku potee darraansa, heitetty ihmisiä saarille ilman ruokaa pillittämään epäinhimillisiä oloja...

Ennen kuin pääsen itse asiaan haluan kyseenalaistaa yhden asian.
Mitä ihmettä tuo joka hemmetin realitysarjaan kuuluva pillittäminen on ? Joka ikisessä sarjassa, jossain vaiheessa joku vuodattaa kyyneliä, useimmiten aivan käsittämättömiltä tuntuvista syistä.
Jos lähdet jollekin etelä-Indonesian saarelle sarjaan jonka nimi on "selviytyjät" niin luxushotelliako kilpailijat odottivat ?
Aivan uskomattomia ovat unelmien poikamiesten naisehdokkaat. joista jokainen kuvittelee rakastuneensa ja olevansa myös täydellisin vaihtoehto miehelle. Sitten taas itketään, kun jäätiin ilman ruusua, unelmien prinssistä tulee hirviö, sika joka teki elämänsä suurimman virheen, kun ei ottanut/nähnyt elämänsä naista, joka vielä kaiken lisäksi on nätimpi kuin yksikään muu ehdokkaista ja vielä aivan luomu ;). (Tässä vaiheessa mua pelottaa, että olen katsonut näitä liikaa... )


Sen lisäksi, että haluaisin tunkea isin rahoilla elävät tyhjäpäät joiden kontaktit tosielämään ovat aina olleet olemattomat ja jossain vaiheessa huvenneet kokonaan, saarelle ilman kuvausryhmää, voisi joukkoon liittää tuon realitysarjojen pillittäjäkaartin. ..
Itkisivätköhän nämä tyypit muuten vähemmän, jos joku tutkimus osoittaisi, että itkemisestä saa juonteita ja ryppyjä ? -Äkillinen haja-ajatus.


Mulla oli eilen asiakkaana hyvin vihainen esipissisteini, joka kimpaantui kun ei saanut tuoda koiraa liikkeeseen. Ei auttanut ja miellyttänyt neitiä, kun vetosi lainsäädäntöön joka kieltää lemmikkieläinten pidon samassa tilassa myytävien elintarvikkeiden kanssa. Neiti poistui niskoja nakellen ja huusi "On tämäkin loistavaa asiakaspalvelua!" . Myöhemmin mun hihitellessäni tyttö heitti rahansa tiskille suurieleisesti ja huvitti suuresti iltaani.

Myös tämä esiteini voisi liittyä saarelle, mikäli pari vuotta vanhettuaan on kuin tyyppi jolla on pumpulipuikot tungettuna sieraimiin, ohimolohkoihin asti.
Suomeksi : sitruunaperse.

Toisaalta, ilman näitä ihmisiä, mulla ei olisi lainkaan näin hauskaa :D

Kuitenkin. Onhan yritystä pitää hauskaa tyhjäpäiden kustannuksella ollut jo useita tositv:n lyhyessä elinkaaressa, mutta ne ovat olleet liian pliisuja mun makuuni.

Saan sairasta tyydytystä, kun kuvittelen edellisenkin ohjelman kala-aivon muiden kala-aivojen kanssa juoksemassa pakoon hornyja alkuasukkaita silikonit heiluen. Hmmm...epäilen että joku aikuisviihdeohjaaja on jo joskus varastanut ideani :S

Oikeasti toivoisi vain kanssaihmistensä tajuavan jotain. Sen sijaan täytyy vain hyväksyä se tosiasia, ettei mikään, ei mikään tv-formaatti tai kansankiihottaja, superpuhuja, megaterapeutti saa taottua tosiasioita tietynlaisten ihmisten ajatusmaailmaan.
Tyhmissä pahinta on se, että he eivät itse tajua olevansa tyhmiä, ei vaikka kertoisit sen heille, ovat he liian tyhmiä ymmärtämään sitä. Vasta-argumentiksi saisit todennäköisesti : Ite oot!

Ehkä siis jätän ohjelmaideani lähettämättä tuottajille. Voisi vielä käydä niin, että joutuisin itse sille saarelle... Nimim. lainannut isiltä tässä kuussa 1000 euroa (plus, että mut naurettiin ulos armeijan tutustumiskierrokseltakin... öh... :D )

Unohtakaa mitä sanoin ;)





Joskus nuorempana luulin, että en ikinä joutuisi törmätä kliseisiin epätoivoisista sinkuista... (noh itse asiassa luulin monia asioita jotka ovat myöhemmin osoittautuneet suoranaiseksi potaskaksi, mutta jätetään ne toisiin kertoihin...) Nyt, näen niitä kaikkialla, kävelevät vastaan matkalla töihin ja mun omatkin jalkani kannattelevat sellaista, en pääse pakoon.

Sinkkuilmiöitä joista vuodattaa on useita, mutta keskityn tällä kertaa vain pohtimaan syitä miksi nykyisin sanonnan "olla munaa" voisi vaihtaa johonkin feminiisempään ilmaisuun tarkoittaen sisukkuutta.
Munia olen nähnyt paljon, vapaan kanalan munia, keltaisia pääsiäismunia, mätä muna joka toiveikkaasti ja optimistisesti rikotaan lähes valmiiseen pyttipannuun pilaamaan se... On ollut keltaisia munia, pinkkejä, pitkiä, pätkiä, hyviä, huonoja, kieroja, soiroja... -Teinkö pointtini selväksi? Munia siis riittää. Sen sijaan miehiä joilla olisi sanonnan tarkoittamaa munaa, niitä en ole nähnyt aikoihin...En itse asiassa koskaan. Nyt alkaa jo pelottaa.

22-vuotta on pelottava ikä. Se on sinkkuikä. Teini-iän suhteet kariutuvat, nuoret haluavat hullun vimmalla elää! ennen pariutumisen urauttavaa vaikutusta. Viinaa! Seksiä! Monta kumppania, rasti ruutuun ja perään kouluarvosana, paska pano...ei paska, loistavan kanssa mennään naimisiin...tai yritetään ainakin saada vakipaikka punkasta.
Ajatukseni harhailevat. Tiedättehän, kun teininä yritti kirjoittaa päiväkirjaan kaikki hienot, syvälliset, filosofiset ajatuksensa jotka uhkasivat räjäyttää pään? Sitten kun tartuit kynään, ne kaikki ajatukset katosivat ja paperille tarttui vain sellaisia lauseita kuin :"*ittu mua vituttaa" "Elämä on arsesta" "Vähänx se Mikko on niinq ihana". Okei, u get the point.
Ajatuksen tasolla niin monia asia on monitasoisempi, kauniimpi ja älyllisempi.
Ennen kuin alan soveltaa Wittgensteinia, mihin jäinkään? Sinkkuihin, nuoriin, oleelliseen ajankohtaan olla sinkku ?

Tuntuu, että koko ympäristöni joko pariutuu tai eroaa. Tiettyjen ikäryhmien voi taas huomata epätoivoisesti pakenevan selän takana uhkaavasti tikittävää biologista kelloa, "must find somebody" ja tästä pääsemmekin "aikuisiin" miehiin ja tämänhetkisen vitutukseni syvimpään olemukseen.

Viimeviikkojen aikana olen tavannut useita miehiä jotka ovat ilmoittaneet kaipuunsa parisuhteeseen. Kaikki nämä miehet ovat olleet 25 tai plus.
Ilmeisesti 25 on ikä jossa ensimmäinen erikssonin varhaisaikuisuuden kriisi on saatu ratkaistua ja siirrytään seuraavaan, pariutumisen vaikeuteen ja onneen. Joka tapauksessa.

Tästä seuraa siis väistämättömästi se, että nuori lisääntymislantioinen (sallikaa itseironia) nainen joutuu / pääsee (mitenvain ;) ) hetkellisesti lisääntymis/pesänrakennusajatusten kohteeksi. Juuri jätetty 22-vuotias sinkkutyttö on oiva saalis: epätoivoinen nainen joka on antanut laihimmat ja hoteimmat vuotensa juuri exälleen ja alkaa olla liian vanha poikien päiväuniin (itse asiassa hänestä on tuntunut, että hän on ollut niihin liian vanha siitä asti kun täytti 18 ) 25 plus pesänrakentajille.
Ongelmia syntyy kun 25plus pesänrakentaja on itsekin vielä murrosvaiheessa, siirtymässä kriisistä toiseen ja vaiheilee niiden välillä.
Kuvitelkaa siis skenaario jossa 22-vee citychicksi haaveilee, että josko vihdoin nyt, kun olen virallisesti täysi-ikäinen, tulisi se Prinssi Uljas punaisella Porchellaan (tänäpäivänä joku tunattu toytotakin voisi kelvata :D ) sanoisi, että Live with me happily ever after ja kiihdyttäisi renkaat vinkuen auringonlaskuun, tapaa kriisivaiheessa elävän miehen kaksviis, joka ei tiedä pannako vai eikö panna, ja kuinka montaa ja kuinka pitkiä aikoja, ottaako tuosta vakituinen ja sanoa papin aamen vai jatkaako nylkyttämistä ympäri kyliä.
jep, tyttöön saattaa sattua mikäli hän kuvittelee näkevänsä vilauksenkaan siitä Porchesta, joka todellisuudessa onkin vain isän lainalada.

Olen ikäväkseni todennut, mm. tällaisten kokemusten perusteella, että miehiltä puuttuu kyky ilmaista tunteensa ja ajatuksensa suoraan? "Oh really, what a breaktrough \o/ :D !"
-Tosiaan tuo oli selvä nakki, mutta jopa miesten tulisi kyetä sellaiseen yksinkertaiseen ajatusyhtälöön kuin Pidänkö minä tuosta tytöstä vaiko enkö, ja sitten tehdä mielipiteensä edes jollakin tapaa vastakkaisen sukupuolen ymmärrettäviksi. Mutta eieieieiei ja _ei:!
Mä olen saanut tarpeekseni, että mut jätetään "feidaamalla", eli summa summarum: Olen yksinkertaisesti liian munaton sanomaan sinulle suoraan päin naamaa, että ei kiinnosta/mulla on joku toinen/ Olemme saapuneet tiemme päähän ja tässä ne erkanevat kahdeksi eri poluksi jadijadijada. "Mua ahdistaa!" "Sinä analysoit tyttö liikaa" "Puhuisit vähemmän!". Mä kaipaan suoruutta.

Sekä minulle että lähipiirini äärettömän fiksuille ja kauniille tytöille on tehty feikkibänät feidaamalla (feikkibänät, sillä eihän ole mikään tapa jättää toista, olla kohtaamatta niitä sanoja ja todella lausua niitä ääneen sille toiselle, tai jopa puhua asiasta) ja täytyy sanoa että olen sick and tired koko fucking ilmiöstä.

Mitä sitten feidaaminen on ? Feidaaminen on sitä, kun olette kuukausienkin tai jopa vuosien seurustelun jälkeen sopineet tapaavanne suosikkikahvilassanne kuudelta, mutta poikaa ei näy missään... Ei puoli seitsemän...ei seitsemän.
Soitat pojalle, poika ei vastaa. Lähdet kotiin, soitat pojalle... Ei vastaa. Lähetät tekstiviestin jossa kysyt kauhuissasi olisiko pojalle sattunut jotain.- Jälleen ei vastausta. Tätä jatkat parhaimmillasi viikkoja, tunnet itsesi psykobitchiksi kunnes poika, hyvässä lykyssä ilmoittaa viestillä, että njää, ei tästä taijakkaa tulla mittää :D.

Ja mikäli jäi epäselväksi mikä olisi oikea tapa jättäytyä suhteesta/suhteen potentiasta jossa ei viihdy, olisi se a ) saapua kahvilaan b) istua pöytään ja sanoa asiat suoraan. Parhaassa tapauksessa sut feidannut mies ilmoittaa kuukausia sitten tehneensä elämänsä pahimman virheen... Ei, kun eiii... wait a minute. Sehän olitkin sinä joka teki sen virheen ja lopetti suhteen, jossa et kaikkien kommunikaatiokatkosten jälkeen nähnyt enää mahdollisuuksia, mies saa olla loppuun asti munaton nysvä ja kenties mahdollisuuden syyttää vielä sinua jättäjäksi.
Feidaaminen rulettaa, eikö vain.



Juttelin pari päivää sitten erään miespuolisen ystäväni kanssa joka kuuluu ryhmään 25 ja risat, tahdon parisuhteen ja lapsia joskus! Hän myönsi suoraan, että suurin osa miehistä on liian munattomia jättämään naista suoraan..
Ja mitä helvettiä kysyn minä? !

jos meininki jatkuu tällaisena täytyy tuolle sanonnalle "Siinä tyypissä on munaa!" tehdä jotain. Miehet eivät ole 2000-luvulla muniaan sitten aamusuihkun nähneetkään, sanokaa minun sanoneen.

Kiitos ja hyvää yötä :)



- Vanhemmat »