IRC-Galleria

olihan se päivä..

Ok, ensinäki mä en enää ikinä vedä punkkua ja kirkasta naamariin. Olinhan mä pirtsakassa jamassa :D
Baariin asti en päässyt, vaan toimeliaana lähdin "iltalenkille". Kamu soitteli perään ja kysyi missä olin, mutta olin vastannut tylysti etten voi kertoa sijaintiani tuntemattomalle miespuoliselle soittajalle, turvallisuudesta on pidettävä huoli. Loppupeleissä olin kertonu kuitenki ku soittajan henkilöllisyys selvisi.

Heräsin tänä aamuna siihen että mulla ei ollut päällä muutako paksu nahkainen vyö. Olin hieman kummissani että mekon olin saanu pois päältä, mutta vyötä en.
Myös meikit ja hiukset oli jo valmiina kun heräsin. Hirvittävästä olotilasta huolimatta olin yllättävän iloinen ja aurinkoinen. Sain velipojalta myös krapula-aamun laulun, se meni jotenki näin "Hannele pieni krapula-petteriii..."

Selailin myös puhelinta ja silloin jouduin pakokauhun valtaan, koska en muistanut edellis yön puheluista mitään. Klo 4 tienoilla oli tullut puhelu ja olin siihen vastannut. En tiennyt kuka oli tuo mystinen soittaja, enkä tiennyt sitä mitä mä olin sille unissani lässyttäny. Mielessäni oli kaksi pahaa ajatusta, joko olin vastannut puhelimeen ja jatkanut unia äänekkäästi ähertäen, tai toinen että olin pirsakkana vastannut ja puhunut levottomia.

Onneksi soittaja selvisi päivän mittaan ja sekin että mitä olin sanonut. Olin valehdellut aika hävyttömiä. Väittäny että oon ihan hereillä että leppuuttelen vaan silmiä ja pötköttelen, paskat umpiunessahan mä olin.

Kivaa oli, otetaan pian taas uusiks!! Mutta seuraavalla kerralla jätän punkun ja venäläisen vodkan pois juomalistaltani. No onnekkainta on se etten muista paljon eilisestä, onneks! Eikä tarvi muistuttaa.