IRC-Galleria

Kun palava uskova menee ns. uskovien joukkoon, niin syytellään ja syytellään, yritetään tehdään tyhjäksi se mitä Herra on aikaansaanut. Syyllistämällä, siitä että ei ole tavallinen, työssä käyvä, aktiivinen ja kaikkialla pörisevä. Ja jos olisikin niin, olisi suotavaa edes vähän kerskata siitä mitä hyvää teki toisille arjessa. Kun joku on aidosti iloinen, vaikka osittain samaan aikaan olisi lopen uupunut, niin ei iloita, siinä mukana, vaan masennetaan ja syytellään. Halutaan sammuttaa toisen ilo. Miksi??? Varsinkin kun ainoa ilon aihe on se mitä Herrassa saa kokea. Ei maailma tuo ja anna todellista iloa. Miksi monet uskovat ovat happamia marjoja? Miksi? Katkeria ja penseitä? Omaa kerskua ja itsekkyyttä täynnä?

Kuka on erottanut itsensä Herralle? Kuka todella rakastaa Jeesusta? Kuka rakastaa Häntä yhtä kiihkeästi kuin silloin kuin sai tulla uskoon? Nykyään kaikkialla väistämättä henkilöihin jotka pitävät itseä typeryksinä, kun olivat tulleet uskoon, ja olleet hihhuleita. Ja nyt tänä päivänä ovat sitten oikeita Herran silmissä. Sitäkö Herra tahtoo? EI! Hän haluaa ravistella oman puimatantereensa. Herätkää! Jeesukselle on rakkaita vilpittömät Jumalan lapset, jotka pakenevat maailman vihaa Hänen tykönsä, ja rakastavat Häntä enemmän kuin omaa elämäänsä, sieluansa ja kunniaansa. Kuinka moni on kadottanut ensi rakkautensa Jeesukseen???

Kuinka moni todella etsii Häntä koko sydämestään??? Kuinka moni vaikka paastoaa Hänen vuokseen, kunnes Hän vastaa. Kunnes oma kovuus lähtee pois? Kuinka moni ei hellitä? Kuka on se, joka vaikka kuolemaansa asti Häntä etsii. Vaikka kaikki oma lihallinen mieli ja unelmat menisi, niin etsii koko sydämestään, että mikään muu, ei vedä vertoja sille. Kenelle Messias on elämä, kuka on valmis kadottamaan oman elämänsä, periäkseen elämän Jeshuassa, ja Hänen läheisessä tuntemisessaan?

Kuka pitää turhana ja halpana omaa elämäänsä? Kuka on valmis laittamaan oman turhan ja tyhjän elämänsä Jumalan eteen, jotta Hän voi käyttää ja täyttää, jotta elämä kantaisi katoamattaman aarteen Jumalan Valtakuntaan. Jumalan Valtakunta on kuin helmi. Se on aarre. Se on todella aarre. Joskus pitää mennä tosi tosi syvälle, omistaakseen se aarteen ja kadottaakseen itsensä. Jeesus rakastaa jokaista ihmistä. Niin Jumala rakastaa joka ikistä omansa. Ja niitä jotka on tarpeeksi saaneet elämästä. Hän rakastaa nöyriä.

Oi voi...

Kumpa tämä seurakunta voisi olla Herran kunnian paikka. Jossa jokainen olisi lapsen kaltainen. Jossa ei olisi kyynisyyttä ja pessimistisyyttä. Vaan aito sydämellisys Herrassa. Mutta tietäkää tämä, kukaan lihallinen ei voi omaksua aitoa Jumalan rakkautta, eikä voi käsittää sitä. Sillä Jeesus ei anna kuten maailma antaa. Jumala ei anna sellaista rakkautta mitä maailma antaa ja odottaa.

Jos joku ei käsitä tätä Jumalan vaikuttamaksi puheeksi, niin säälin sinua.