IRC-Galleria

mitä on hurmos?Lauantai 13.05.2006 23:20

Onko tunteiden valtaan joutuminen, Pyhän Hengen pilvessä olemista?
Kun ihminen on uskossa, ja kätketty Jeesukseen, niin onko mahdollista
että tunteet eivät olisi Jumalan Hengen vaikuttamat. Voiko ne toimia
hallitsemattomasti. Silloin kun ei ole mitään pahaa omallatunnolla, ja
motiivi on vain lempeys ja rakkaus. Niin... siis onko ne silloin Pyhän
Hengen ohjaamat? Minulla on ristiriita... ja minua harmittaa, se että välillä
olen ikäänkuin niiden tähden aivan huumaantunut.. onko se hurmosta,
vai mitä se on? Kun se on vain hyvää, mutta sitten kun se on ohi, niin
järki tulee ja mollaa, että olimpas taas niin typerä. Hurmoksessa järki,
ei johda. Onko hurmos samaa kuin tunteiden valtaan joutuminen?
Voisiko hurmos olla myös järjetöntä rakastumista, joka on valtavaa
tunteiden paloa? Ja näkee vaan ruusuja edessä, eikä piikkejä?
Voi kun on vaikea aihe... todella vaikea... Jumalan aikaansaamassa
hurmoksessa, tunteet on Pyhän Hengen valtaamat. En mie vaan käsitä..
Kuka tajuaisi.. pitäisi vähän niinkuin olla kokemusta..

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Apt 10:10 Ja hänen tuli nälkä, ja hän tahtoi ruokaa. Mutta sitä valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.
Apt 11:5 ”Minä olin Joppen kaupungissa ja rukoilin — silloin minä näin hurmoksissa näyn: tuli alas astia, aivan kuin suuri liinavaate, joka neljästä kulmastaan laskettiin taivaasta, ja se tuli aivan minun eteeni.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Raamatussa ei puhuta tunteellisuudesta. Parissa kohdassa on jakeet
tunteettomasta sydämestä, joka on kylmä paatunut sydän. Olisiko
tunteet hurmosta sittenkin? Mitä on hurmos, Raamatun näkökulmasta?
No niin.. sitten on Pyhän Hengen täyteys myös olemassa, oivoi.. Pyhä
Henki on hurmoksen Henki. Ei meidän tunne maailma. Mutta siis että
joutuu hurmokseen, Pyhän Hengen pitää vallata ihminen tunteellisesti?
Miten tämä menee? Ei se nyt järjettömyyttä tarkoita. Siispä...siispä..
Ylläolevassa kohdassa, hurmokseen liittyi yliluonnollinen näky tai ilmestys.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
4Ms 11:25 henki laskeutui heihin, niin he joutuivat hurmoksiin
4Ms 11:26 henki laskeutui.. nämä joutuivat leirissä hurmoksiin.
1Sam 10:10 Jumalan henki tuli häneen, ja hänkin joutui hurmoksiin heidän keskellänsä.
1Sam 19:20 Jumalan henki Saulin miehiin, niin että hekin joutuivat hurmoksiin.
1Sam 19:23 tuli Jumalan henki häneenkin, niin että hän kulki hurmoksissa
(1Sam 19:21, 1Sam 19:24, 1Kun 22:10)
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

No jaa...Hengen tilassa olevassa hurmoksessa, ihminen
kokee Hengen tunteet, ja Hengen mielen. Mutta joutuessa
omaan tunnetilaan, vain tuntee oman tunne tilan ja halun. Hengen
antamassa hurmoksessa, ihminen kokee yliluonnolista tunnetta.
Eli on Jumalan valtaama kokonaan, mieleltään ja ajatuksiltaan
ja tunteiltaan.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
1Aik 25:1 hurmoksissa soittivat kanteleilla, harpuilla ja symbaaleilla.
1Aik 25:3 joka hurmoksissa soitti kanteleilla kiitosta ja ylistystä Luojalle.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Tässä mainitaan että ylistettiin ja soitetiin hurmoksen vallassa.
Ja varmasti se oli tahdonkin alaista. Vai onko se .. ja miten se on?
Mitä on Raamatullinen hurmos? Onko se hallitsemattomuutta?
Voiko sitä tahdolla kontrolloida? Onko sitä erilaatuista? Huh..
Musiikki stimuloi kyllä paljon tunteita, silloin vaan sitä alkaa
eläytyä. Mutta kun on Pyhän Hengen täyttämä ihminen, ja puhdas,
niin voiko joutua väärnlaisten tunteiden valtaan? Tai voiko Pyhä
Henki olla ihmisen tunnetilan myötä, vaikuttajana. Vai onko niin
että Pyhä Henki on aina aloitteentekijä? Eikä ihmisen tunnemaailma.
Toimiiko ihmisen tunnemaailma, ilman että Pyhä Henki on siinä
mukana? Kylläpä on probleema.. Voiko näitä järjellä koskaan
käsittää? Hengellisistä asiostahan tässäkin on kyse, ja niitä
pitää tutkia myös siltä kantilta Jumalan Sanan valossa.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
1Sam 10:6 Luojan Henki tulee sinuun, ja sinäkin joudut hurmoksiin niin kuin hekin — ja sinä muutut toiseksi mieheksi.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Tässä jakeessa mainitaaan hurmoksesta, että se muuttaa ihmisen
kokonaan toisenlaiseksi. Mutta onko se hurmoksen vaikutuksen
aikainen muutos, vai pysyvä? Siis hurmos lähtee, mutta vaikutus pysyy?
Onko kysymys Pyhän Hengellä täyttymisestä, eli voitelusta, joka jää
ihmiseen olemaan ja vaikuttamaan?

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Hes 13:17 joutuvat hurmoksiin oman sydämensä voimasta
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

No tässä on sitten jae hurmoksesta, joka on pelkkää
omaa tietoisuutta täynnä. Eli masennus voi olla sellaista.
Voiko ihminen olla aina itsekään varma, milloin on itse
joutunut tunnetilan valtaan, vai milloin se on Herrasta?
Mutta entäpä, jos kokee että se on Jumalan Hengestä,
mutta sitten ... voi voi voi... ken näitä käsittää...?


* * *

Wikipedia: Hurmostila eli ekstaasi on psykologinen voimakas
tunnetila, jossa identiteettitunne ja tietoisuus ympäristöstä ovat
väliaikaisesti heikentyneet tai hävinneet. Ekstaasia voisi kuvata
hurmiolla tai hurmioitumisena.

* luovutan toistaiseksi, tänä päivänä ei oikein järki pelaa *

Jeesukseen loukkaannuttiin.Lauantai 13.05.2006 22:54

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Matt 13:57 Ja he loukkaantuivat häneen. Mutta Yeshua sanoi heille: ”Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan.” ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --


-Siksi koska ihmistä katsotaan lihan mielen mukaan, menneisyyden ja inhimillisyyden mahdottomuuden näkökulmasta.


-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Matt 15:12 Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: ”Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?” ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --


-Hänen puheistaan, sillä niissä oli valta ja voima ja ne ei olleet kiehtovia sanoja inhimillisesti lihalliselle egolle.


-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Mark 2:24 Niin fariseukset sanoivat hänelle: ”Katso, miksi he tekevät sapattina sitä, mikä ei ole luvallista?” ]
[ Joh 5:10 Niin juutalaiset sanoivat parannetulle: ”Nyt on sapatti, sinun ei ole sallittua kantaa vuodetta.” ]
[ Joh 5:16 Sen vuoksi juutalaiset vainosivat Yeshuaa, ja halusivat tappaa Hänet, koska Hän teki tällaista sapattina. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --


-Sapatin rikkomuksesta, kun Hän teki hyvää silloin.


-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Room 9:33 niin kuin on kirjoitettu: ”Katso, Minä asetan Siioniin kompastuskiven ja loukkauksen kallion, eikä kukaan joka Häneen uskoo joudu häpeään.” ]
[ Pt1 2:8 sekä ”kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi” — niille jotka kompastuvat, kun ovat tottelemattomia sanalle, ja siihen heidät on asetettukin. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --


Pahansuopiia arvostelijoita aina piisaa... Mutta kukin huolehtikoon itsestään... ja pitköön omantuntonsa puhtaana Jumalan edessä.



[Ei aihetta]Lauantai 13.05.2006 04:38

Kiitos rakas Jeesus..

Herra on niin hyvä... aivan mahtava.
Jälleen koen sitä mitä olen kaivannut ja ikävöinyt..
sitä Hänen läsnäoloaan.. oi Hän on niin ihana..

Minä halulla sinua rakastan..
koko luonnostani, kaikesta sielustani.
Muistan sinua aina. Yöllä ja päivällä.
Missä oletkin, jäät aina olemaan ja
pysymään. Lehtesikin karisevat,
mutta joka kevät ne uudestaan
puhkeavat esille.

Paljon paljon kyyneliä sammiosta, lähteneitä.
Soljuivat kuin vesi yli äyräiden.
Lähtivät kuljettamaan sydämen liekkiä,
niinkuin valoa, tuoden maailmaan.

Minä rakastan.. minä rakastan.. minä rakastan..


[Ei aihetta]Perjantai 12.05.2006 05:31

Ajatuksiani.

Minua todella harmittaa että olen menneinä vuosina katsonut televisiota paljon, ja sitä kautta tullut omaksuneeksi syntiä. Vaikka olen saanut syntini anteeksi, kaikki ne asiat on kuitenkin olemassa jossakin syvyydessä. Voi kumpa silloin 14-15 vuotiaana en olisi saanut koulumaailmassa vääriä viestejä, vaan olisin pysynyt viattomassa tietämättömyydesssä. Voi kumpa en olisi elänyt maailman teillä 18-19 vuotiaana ja kokenut sitä pahaa. Olen ehtinyt yhtä ja toista kuunnella jä nähdä elämäni aikana. Synti ei ole vieras käsite, tiedän sen sanaston.

Voi kumpa en olisi ikinä sekaantunut nuoruudesta lähtien syntiin. Vaan olisin viaton ollut tähän päivään asti. Mutta Herrani on Pyhä, ja minussa on Pyhä Henki ja minulla on Jumalan Sana, ja olen uusi luomus. Ja pukenut ylleni Jumalan Hengen mielen, ja pannut pois omani, siltikin tiedostaen päivittäin sen olemassaolon. Ja vaikka oma mieli vaivaa, sillä se on paha, ja syntinen, niin Jeesuksessa se on asetettu kuoleman tilaan. Sillä se ei saa hallita minua, vaan palvelen Hengen uudessa tilassa. Siispä Hengellä kuolletetaan / mitätöidään lihan halut ja himot.

Uudestisyntyneessä ihmisessä on oma mieli ja Messiaan (Kristuksen) mieli. Ihmisellä on tahto, jolla valitaan, kumpaan pukeudumme päivittäin. Ei ole automatio, että on Herran mielessä. Se on jatkuvaa valitsemista ja itsensä pois panemista. Aina kun tulee probleema, pitää valita kuten Herrassa kokee oikeaksi. Aina kun tulee asia mieleen, on valittava Jumalan tahto. Oma tahtomme on ratkaiseva asia. Voimme paaduttaa itsemme ja valita koko aika oman mielemme ja aivoituksemme päätelmät. Tai voimme kuollettaa ja laittaa pois oma itsemme, ja antaa Jumalan Hengen vaikuttaa kaikessa. Kirjoituksessa, sanoissa, asenteessa ja valinnoissa. Oma mieli on levoton ja kuriton. Messiaan mieli on nöyrä ja sydämellinen.

Kun pukeutuu Messiaan mielen laatuun Pyhän Hengessä, vastuu itsestäni siirtyy Jumalalle. Toisin sanoen, Hän ohjaa, Hän käyttää, Hän täyttää, Hän johdattaa ja Hän pitää huolta. Silloin Hän on kapteeni ja minun pääni. Ja minä tottelen Häntä, sen ymmärryksen ja kyvyn mukaan, mihin kykenen. Sillä enempää en voi omaksua, kuin mitä minulle suodaan ja annetaan ylhäältä. Pyhässä Hengessä on jumaluus. Pyhässä Hengessä on mm. tieto, viisaus, rakkaus, rauha, totuus, elämä, voima ja lohdutus. Kun olen Pyhässä Hengessä, olen elävän lähteen alla. Ja kaikki sanani ovat Hänen vaikutuksessaan ja innoituksessaan syntyneet.

Pyhä Henki on rakas minulle, Hän on minulle välttämätön. Hän on minussa, Hän on mm. elävöittäjäni, uudistajani, opettajani, varjelijani, parantajani ja kehoittajani. Hän on enemmän minussa kuin minä itse. Hän tuntee minut. Hän on nämä viimeiset kuluneet 17 vuotta ollut minussa, ja tehnyt paljon muutoksia minussa kokonaisvaltaisesti. Hän on ohjelmoinut minua uudeksi. Kaikki minä voi Hänessä, silllä Hän minua vahvistaa. Kaikki hyvä minussa on Hänen aikaan saamaansa.

Pyhä Henki on niin niin niin tärkeä ja rakas minulle. HÄN ON! - Hän on! - Totisesti on! - Amen! Ilman Häntä en mitään olisi - en olisi - en olisi. Hän on ihana.....Hän on!!!! Hän on!!! Amen! Hän on Jumalan tuoksu, Hän on PYHÄ ja niin niin niin verraton persoona. Amen! Ja Hän todistaa Jeesuksesta ja Hän todistaa Jumalasta. Hän on niin niin kallisarvoisen rakas ystävä minulle. Ja silti Hänessä on Jumalan Pyhä olemus. Hän on peljättävä. Hän on kunnioitettava. Hän on suvereeni. Hän on tarkka ja herkkä. Hän on aito ja Hän tuntee, ja Häneen koskee kun minuun koskee.

Minä saan kokea Hänet, tämä rakas Jumalan Henki, on ollut Jeesuksessa Messiaassa, maan päällisen palvelutyön ja koko elämän läpi voimana. Jumalan Henki on Voiman Henki. Jumalan Henki toteuttaa Jumalan Sanan. Jumalan Henki luo uutta, Hän toteuttaa, sen mitä Jumala ilmoittaa. Voi minä olen niin pieni ymmärtämään ja käsittämään Hänen laajuuttaan ja suuruuttaansa. Hän on siellä missä on kammio, joka on Jeesuksen verellä puhdistettu. Hän on siellä missä on verellä pesty sielu. Siellä Hän asuu ja vaikutttaa. Hän on siellä missä veriuhri on vuodatettu sovitukseksi.

Uskovan tulee kouluttautua, tulee kasvaa Messiaan kaltaiseksi. Tulee omaksua Jumalan Sanassa määritelty Kristuksen mieli. Amen! Uskova ei tule jäädä lapsen tasolle uskossa. Uskovan tulee laittaa pois oma itsepäinen mieli, ja pukeutua Jumalan Sanan määrittelemään muottiin Pyhässä Hengessä päivittäin ja joka hetki pysyä siinä. Ihmisen lihan mieli on aina kuriton, paha ja kiero. Se on ylpeä, panetteleva, itsekäs ja syntinen. Se ei ole hyvä ja siitä ei saa hyvää millään tavalla aikaiseksi. Moni yrittää sitä, mutta se on teeskentelyä ja pinnan alla on myrkkyhautoma täynnä kavaluutta.

Mutta Jumalan Pyhä Henki on hyvä! Jumalan Hengen mieli on hyvä! Tulee ottaa vastaan mm.kärsivällisyys, rakkaus, rauha, anteeksianto ja Pyhyys. Ja siihen tarvitaan nöyryys. Ilman nöyryyttä ja alistumista on mahdotonta pukeutua Jumalan Sanaan, Jumalan Hengessä. Tämä on niin vaikeata ihmiselle, mahdotonta ilman Pyhää Henkeä. Omin voimin se on mahdotonta. On kokonaan heittäydyttävä Häneen, on kokonaan antauduttava Hänelle. On oltava Hänessä kokonaan. Aivan kokonaan, Hänessä... koko sieluisesti ja tahtoisesti.

Koko halulla, koko tahdolla, koko sydämellä, koko olemisella. Ilman epäilyä, perääntymättä. Olla Hänessä, olla sisällä Hänen tuntemisessaan. Olla anteeksiantamuksessa, olla Hänen mielinen. Ei enää prosessoida mitään mielessä, vaan olla Hänessä kokonaan. Ei kahden vaiheilla. Olla asenteelta kuin Jeesus. Että Hänessä olemalla annamme automaattisesti anteeksi, ilman kompikaatioita sisimmässämme. Sitä on usko. Voi olen niin vajavainen.. Ole siunattu ja nimesi olkoon siunattu Jeesus Messias.Oi kiitos ja ylistys ja kunnia Pyhälle nimellesi. - Amen.

jakeita : uskon tähden vainoamisestaPerjantai 12.05.2006 00:32

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Matt 5:10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan, sillä heidän on Taivasten Valtakunta.
Matt 5:11 Autuaita olette te, kun ihmiset Minun vuokseni teitä solvaavat ja vainoavat ja valehdellen puhuvat teistä kaikenlaista pahaa.
2Tim 3:12 Mutta kaikki, jotka tahtovat elää kunniallisesti Messiaassa Yeshuassa, joutuvat vainottaviksi. -AMEN!
Heb 13:13 Menkäämme siis Hänen luokseen ”leirin ulkopuolelle”, kantaen Hänen pilkkaansa,
Heb 11:26 pitäen ”Messiaan pilkkaa” suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita — sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.
1Tim 4:10 Sen vuoksi me nimittäin näemme vaivaa ja kärsimme pilkkaamista, koska olemme asettaneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten Pelastaja, varsinkin uskovien.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Uudessa testamentissa on todella todella paljon jakeita, missä puhutaan uskon tähden vainotuksi tulemisesta. Uskovan tulisi kokea sitä. Jos ei koe, joku mättää silloin ja pahasti. Raamattu sanoo, että jokainen joka on Jeesuksen seuraaja, saa kokea Hänen osallisuuttaan, myös pilkassa, käsrsimyksessä ja halveksunnankin muodossa, se on Jumalan Sanassa luvattu jokaiselle Herran omalle. Se on normaalia, se kuuluu uskoon. Moni ajattelee että silloin kun oli tullut uskoon, ja oli ylihengellinen, niin tuli sitä koettua. Mutta nyt kun tilanne on tasaantunut, ei enää ole huolen häivääkään. No, kun ihminen pelastuu ja rakastuu Jeesukseen sekä on innoissaan ja riemuissaan ylihengellinen, onko se huono asia. Hö??? No.. Pyhän Hengen vuodatus teki esim. Pietarista ylihengellisen ja sen seuraamuksena 3000 sielua pelastui yhtenä päivänä. Tai Stefanus, oli ylihengellinen ja kivittämis hetkellä siunasi vainoojia ja näki taivaan auenneena. Hö.... Nykyajan uskova on PELKURI! Siitä vaan on kyse. Tai Jeesus tai Johannes kastaja... toinen ristille naulittiin ja toiselta pää poikki. Hö... Nykyajan uskovat on niin kesyjä... niin kesyjä.. niin kesyjä.. vaarattomia toisin sanoen. Ovat vieläpä hyvin suvaitseviakin.. voi voi voi... tätä seurakunnan tilaa... Tälläistäkö penseyttä Herra tahtoo?! Ei! Kaikki ylös ja herätys! Jokaikiselle ylihengellinen LOOK - päälle! Hengen miekka ja Jumalan Sana. Koko Jumalan sotavarustus, jolla taistella pimeydessä olevia pahoja hallituksia ja valtoja vastaan! Nytkö olisi rauha rauha... ei suinkaan! Pimeys tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa salakavalasti. Ja kohta on rauha pois ja myöhäistä herätä.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Heb 5:8 Näin siis Hän, vaikka oli Poika, oppi kuuliaisuuden siitä mitä Hän kärsi
Pt1 2:20 Mitä kunniakasta siinä nimittäin on, jos te olette kärsivällisiä silloin kun te olette tehneet syntiä ja teitä kuritetaan? Mutta jos te olette kärsivällisiä silloin kun te joudutte kärsimään vaikka olette tehneet hyvää, niin se on Jumalan armon osoittamista.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Kärsiminen tuottaa kuuliaisuutta / tottelevaisuutta. Mikäli ei koe kärsimistä, pilkkaa, vaikeuksia, mieli pysyy uppiniskaisena eli ylpeänä. Kuuliaisuus on nöyryyttä. Ketkä oli Jeesksen ajan suurimmat pilkkaajat? Ne olivat uskonnolliset ihmiset. Eivät suinkaan pakanat. Näin on tänäkin päivänä. Miksi näin oli? Siksi koska elävä usko, ärsyttää kuollutta uskoa / uskonnollisuutta! Elävä kuohuttaa ja sekoittaa kaiken kaavoittuneen nurin. Elävä on ylhäältä ja kuollut on alhaalta. Elävä uskova on hengellinen, hengellisesti kuollut (paatunut) on lihallinen. Elävä usko herättää ja kuollut nukuttaa. Elävä sanoo; HERÄJÄ SINÄ JOKA NUKUT. Kuollut on närkästynyt ja haluaa olla tottuneisuudessaan. Elävä on Pyhää ja pimeys kammoksuu Pyhää. Pimeys vapisee valkeuden edessä. Sillä totinen valkeus tuo esille pimeyden teot.

jakeita: Herran tahdon tekemisestäPerjantai 12.05.2006 00:02

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Luuk 6:46-49 Miksi te huudatte Minulle: ’Herra, Herra!’ ettekä tee, mitä Minä sanon? Jokainen, joka tulee Minun luokseni ja kuulee Minun sanani ja tekee niiden mukaan — Minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle — kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu. Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta asettamatta rakensi huoneensa maan pinnalle — ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri.”
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --


-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Joh 15:7 Jos te pysytte Minussa ja Minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa mitä vain tahdotte, ja se tapahtuu teille.
1Kun 6:12 ” jos sinä vaellat Minun säädöksieni mukaan ja noudatat Minun oikeuksiani, suhtaudut vakavasti kaikkiin Minun käskyihini ja vaellat niiden mukaan, niin Minä täytän sinulle sanani, jonka olen puhunut ...
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Kirjoitan tässä himan ikävästä asiasta. Ajatelkaamme siltä kannalta tätä asiaa, että kuinka se on väärin. Tutkikaamme seuraavaa asiaa Jumalan Sanaan perustuen. Tämä ei ole mukava aihe, tämän kohteena olen ollut ja olen yhäkin, olen itse kokenut, ja varmasti teistä moni muukin. Mutta on hyvä tarkastella, asiaa Raamatun valossa, joka on silmävoiteemme. Ja sanoutua itse irti tämän ajan määrityksistä, jotka ovat salakavalia nimityksiä, kauniisiin kuoriin käärittyinä. Olisi tutkittava mistä nämä on alkuisin, ja mikä niiden käyttö tarkoitus on ja miltä ne itsestä tuntuu? Ja tulisiko meidän hyljätä tälläiset sanat. Kun kerran saa nimittäin tämän leiman otsaan se pysyy aina otsassa. Ellei ala sitten mielistelemään ja olemaan toisten ihmisten kaltainen, jollaiseksi Jumala ei meitä tarkoittanut olemaan.

Tässä tämä kyseinen aihe:

-naiivius
-narsismi

Ne ovat maailmallisia ihmisiä lokeroivia ja objektisoivia ilmaisuja. Siis rasistisia nimityksiä. Raamatun aikana, ketään ei nimitelty tuollaisilla termeillä, vaan aivan muilla. Nykyään ihmisille lyödään leima otsaan, mikäli ovat yksilöllisiä. Nykyään jokaisen olisi oltava samanlainen. Yksilölliset ovat narsisteja tai naiiveja. Vaikka yksilöllisyys on harvinaisuus ja rikkaus. Eli toisin sanoen yksillölliset ovat poikkeavia ja jotenkin sairaita, koska eivät ole samanlaisia kuin suurin osa ihmisistä. Vaikka toistensa kopiot ovat ennemmin niitä, sillä hehän ovat todella läheisriippuvaisia, eli ongelmaisia. Kun ihminen nimittää jotakin noilla nimillä, niin millainen ihminen on silloin kun leimaa jonkun sellaiseksi. Ihminen on silloin halveksuva, olen sen aina joka kerta huomannut. Nuo sanat ovat (kaunokirjallisia) sivistyskielisiä pilkkanimiä. Joiden tarkoitus on ainoastaan vahingoittaa henkilöitä ja luokitella heitä sairaiksi.

Raamatusta voisin nimetä paljon epätavallisia henkilöitä, jotka olivat yksilöllisiä ja erilaisia. Emmekö tahtoisi leimautua sellaisiksi? Kuten esimerkiksi Herra Jeesus? Tai apostoli Paavali? Tai Mooses, Elia, Elisa, Salomo, David, Pietari, Johannes Kastaja, Johannes, Jakob, Abraham, Nooa jne... Sellaiset jotka ovat yksilöllisiä, niistä jää historian kirjoihin muistonsa. Kaikki nykyajan keksijät ja kehittelijät ovat myös yksilöllisiä. Se on rikkautta. Ei sairautta, onko sitten Jumalan palvelijat ja profeetat olleet sairaita? Mitä tavallinen läheisriippuva, ihmisten orja sitten on - sairas? Tuhlatako elämänsä sellaiseen - miksi? Miksi ei tulla Jeesuksen seuraajaksi koko sydämisesti, ja olla kukin erilaisia, kuten Jeesuskin oli ja on. Jumala tekee meistä yksilöitä, Hänen kaltaisiaan, ei toistemme kopioita. Mutta helppoa se ei tule olemaan. Se vaatii kuolemaa, ja rohkeutta kuolla. Se vaatii itsensä nöyryyttämistä. Se on luja ja vakaa päätös, josta ei peräänny ja kompromissaa - todellakaan.
linkki: http://groups.msn.com/HeavenHeart/

Saat olla vanha, nuori, keski-ikäinen, sinkku, vaimo, mies, leski, nainen tai eronnutkin. Voit kirjoitella päivän askarruttamista asioista, aiheesta kuin aiheesta, mitä onkaan sydämelläsi tai mielessäsi. Rekisteröi itsellesi nimimerkki, niin pääset heti välittömästi osallistumaan. Saat kirjoittaa pitkää ja lyhyttä pätkää, runoja, rukouksia ja hengellisiä kirjoituksia. Voit suositella tätä paikkaa muillekin.

Viitekehyksinä siellä pidetään näitä Raamatullisia periaatteita, joita ei lähdetä kumoilemaan:

- näkemyksemme on oppi-asioissa tutkivia ja rakentavia
- puollamme uskovien kastetta, sillä se on Raamatullinen kaste tapa
- puollamme alkuseurakunta / paikallisseurakunta käsitystä Raamatun mukaan
- puollamme käsitystä, että Kristuksen ruumis ovat kaikki elävässä uskossa olevat Herran omat
- käsityksemme on että avioliitto on ainoa, missä saa kokea intiimiä yhteyttä toiseen sukupuoleen
- Jeshuan Messiaan, Jeesuksen Pyhä veri on syntiemme sovitushinta
- Rakastamme Israelia ja Messiaanisia juutalaisia
- Ei kirjoiteta kiroillen tai tai rumilla sopimattomilla sanoilla
- Ei puolleta alkoholismia, seksikulttuuria & muuta paheellista moraalittomuutta

06.05-06 alk...
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Saarn 4:9-12 Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa — mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös. Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin — mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin? Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäikeinen lanka helposti katkea.]
[ 1Ms 3:16 Ja naiselle Hän sanoi: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttää lapsia — mutta mieheesi on sinun halusi, ja hän hallitsee sinua.”]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Kun on yksin niin kaikki asiat jäävät puolitiehen. Puolivalmiiksi. Hyvätkin aloitteet, niitä ei jaksa viedä loppuun asti. Ihminen on puolikas. Kaikki elämässäni on vajaata. Kaikki tekemiseni jäävät keskeneräisiksi, vain välttämätön tulee tehtyä. Vaatii todella voiman ponnistuksia saada jotain aikaiseksi. Tarvitaan rohkaisua. Kun ei ole ketään jakamassa, ne jäävät sivuun. Mutta hengellinen elämä ei jää. Sillä hengelliset asiat ovat minun ja Jumalan asioita, jotka eivät ole riippuvaisia kenestäkään ihmisestä. Ja niihin riittää se että on riippuvainen Jumalasta, sillä Jumala antaa aloitteen ja synnyttää minussa uskon. Se ei jää puolivalmiiksi. Vaikka kaikki muu jääkin, sillä muu ei ole niin tärkeätä, kuin Jumalan tahdon toteuttaminen. Avioliitossa mielipide erot ovat niitä raskaimpia asioita. Kun toisella on eri näkemys kuin toisella. Mutta silloin pitääkin olla Herran Hengessä yksimielisyys, vaikka lihallinen mieli olisikin vastaan. Minusta on ihana olla Jumalan oma, ja Hänen vallassaan. On ihanaa kun Hän inspiroi ja saan kirjoittaa. On ihanaa kun Hän antaa viisautta ja ymmärrystä. Ja on ihanaa kun Hän virvoittaa minun sieluani. Mutta kaikki tämän maailman asiat on puoliteissä, ne on vaan jämähtäneet, ei ole halua, kaikki se on vaan yksinkertaisesti niin turhaa. Minua ei vaan kiinnosta tämän maailman asiat, että eläisin itselleni. Minua ei vaan haluta. Mutta semmoista se on. Näistä asioista en puhu mielelläni julkisesti, sillä en halua kenen tahansa anovan minua Herralta omakseen. On parempi että ihminen ei sotkeudu siihen, mikä on Jumalan tahto, vaan on ainoastaan kuuliainen Hänelle ja elää ja toimii Herrassa, ei itsessään, sillä Herra on kuullut kyllä ja vastaa.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ 1Kor 7 28. Mutta jos menetkin naimisiin, et tee syntiä, ja jos neitsyt menee naimisiin, hän ei tee syntiä — mutta tällaiset joutuvat ahdistuksen valtaan lihassa, ja minä tahtoisin säästää teitä.32. Minä toivoisin että te olisitte vapaita huolista. Naimaton mies huolehtii siitä mikä on Herran, kuinka hän olisi Herralle mieliksi — 33. mutta avioliiton solminut huolehtii tämän maailman asioista, kuinka hän olisi vaimolle mieliksi: 34. hänen huomionsa on jakautunut kahdelle taholle. Samoin [avioliitossa aiemmin ollut] nainen tai neitsyt huolehtii naimattomana siitä mikä on Herran, jotta hän olisi pyhä sekä ruumiin että hengen osalta — mutta se joka on solminut avioliiton huolehtii tämän maailman asioista, kuinka hän olisi mieliksi aviomiehelle. 35. Tämän minä sanon teidän omaksi hyödyksenne, en laittaakseni talutushihnaa teidän yllenne, vaan kunniallisuuden vuoksi, ja jotta pysyisitte Herrassa ilman häiritseviä tekijöitä. 40. Hän on kuitenkin onnellisempi jos pysyy sellaisenaan — tämä on minun mielipiteeni, ja luulen että minullakin on Jumalan Henki. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Näin se on vaan, kuten Sana sanoo. Jos haluaa naimisiin, joutuu elämään lihan mielelläkin, mutta Herrassa. Joutuu huolehtimaan maallisista. Joutuu moniin ristiriitoihin ja olemaan Jumalan ja puolison huomion keskipisteessä. Ja joutuu huomiomaan, että ei ole enää niin vapaa palvelemaan kuin yksinäisenä, ja ei ole omaa yksityiselämää kuin yksinäisenä ja elämä ei ole enää itsenäistä. On paljon huolta toisesta. Yksinäisellä ei ole huolia, kuin vain itseä koskevista asioista. Yksinäisenä voi paastota miten haluaa, syödä miten haluaa, nukkua kuten haluaa, elää miten parhaiten kokee. Rukoilla miten vaan ja missä vaan. Olla kuten haluaa. Naimisissa, on aina otettava puoliso huomioon. On oltava kärsivällinen. On jakautunut palvelemaan Jumalaa ja puolisoa. Eikä se ole helppoa, vaan se on työtä ja uhrautumista. Se on itsensä kieltämistä. Avioliitto on Pyhä. Ja avioliitossa intiimit asiat ovat Pyhiä. Avioliitossa yhteys puolisoiden välillä on Pyhää. Ja sitä pitää suojella, ja sitä pitää hoitaa. Ei saa päästää mitään epäpyhää väliin, ei saa suvaita mitään epäpyhää. Avioliitossa on murheita ja vaikeuksia, missäpä muualla niitä ei olisi niin paljoa. Kun toinen on heikko, toisen pitää tukea. Mistä heikompi muualta voisi tukea saada kuin puolisolta, joka ei saa selkäänsä kääntää. Avioliitossa on helppo loukata toista. Avioliitto ei ole helppoa. Ei ole itsenäisyyttä, ei omaa elämää, ei ole salaisuuksia. Pitää olla sellainen kuin on, pitää tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Pitää uskaltaa olla oma sellainen kuin on. Ja silloin ei voi uskaltaa, mikäli ei luota toiseen. Aviopuolisoilla pitää olla avoimuus ja luottamusside toisiinsa. Jos ei ole koko liitto on erittäin ahdistava henkisesti.

Aviopuolison on miellytettävä puolisoa, oltava silmää ja aisteja miellyttävä. On panostettava ollakseen viehättävä ja rakastettava puolisonsa edessä. On huomiotava puolisonsa tunteet. Jokaisella on unelmia, ja olisi suotavaa, että puolisot jakaisivat ne ja parhaansa mukaan toteuttaisivat niitä. Tiedän sen että yksinäisenä elämä on rentoa ja tosi mahtavaa. Yksinäinen on riippuvainen Jumalasta, mutta avioliitossa täytyy tulla riippuvaiseksi puolisosta, joka on omaa lihaa. Ei voi enää olla riippumaton, vaan kaikki on yhteistä. Joutuu jakamaan kaikki asiat keskenään. Ei ole enää omia yksityisasioita. Avioliitossa mies on vaimon pää. Vaimon on etuoikeutettua olla miehensä rinnalla, ja antaa miehensä päättää. Mutta miehen on tiedettävä oma asemansa. Vaimon on oltava miehensä puolella ja tuettava sekä rohkaistava häntä. Mies ei saa olla ressukka, joka antaa naisen määrätä ja ohjata. Miehen pitää olla tahdikas ja rohkea. Uskaltaa olla mies. Ja vaimon pitää olla vaimo miehensä rinnalla. Aviopuolisot eivät saa mitätöidä toisiaan, eivät myöskään puhua ystävilleen pahaa selän takana. Kaikki asiat on pyrittävä selvittämään kahdestaan. Puoliso ei saa olla kenenkään korvike, ei Jumalankaan. Minä en ainakaan voisi kuvitella ottavani puolisoa, jota en rakastaisi, haluaisi ja tuntisi todellisen todellisen todellisen kutkuttavaa ja ihanan ihanan ihanan ihmeellisen kiehtovaa vetoa ja olisi hurmaantunut joka sanasta ja katseesta ja huomaavaisuudesta ja olemuksesta ... ah.... Ja todellakin se ei vaan ainoastaan riitä. Myös pitää olla Pyhässä Hengessä yhteys. Ai jaih... No joo...Raamattu sanoo totuuden - ihmisen ei ole hyvä elää yksin. Ja naisella on kaipaus miehen omistamaksi tulla. Näinhän se on. Joten kummassakin on riesansa ja puolensa. Mutta tapahtukoon Herran tahto kaikessa. Eikä tähän mitään ole nyt lisättävää -amen!

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ 1Kor 7:4. Vaimon oma vartalo ei ole hänen päätösvallassaan, vaan aviomiehen — samoin ei aviomiehenkään oma vartalo ole hänen päätösvallassaan, vaan vaimon. ]
[ 1Ms 2:24 Sen vuoksi mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa, jotta he tulevat yhdeksi lihaksi. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Avioliitto on kolmisäikeinen. Jonka yhdistävä säie on Jumala. Messias Jeesus on puolisoiden pää ja Herra. Avioliitossa ei mies enää ole riippuvainen ja vedettävissä muiden ihmisten taholta, kuten ei vaimokaan. Vaan mies on vaimon pää ja Herra on heidän kummankin pää. Kun mies ja nainen antautuvat intiimillä tasolla toisilleen, nämä tulevat yhdeksi lihaksi. (apuuvaa... pelottaa kirjoittaa... no ryhtiä minä.. on aika vaikea tälläisesta kirjoittaa, siinä joutuu yksinäisenä aika tukalaan tilanteeseen tutkiessa aluetta, joka on aikamoinen asia käsitellä. oijoih.. mutta yritän jatkaa.) Puolisot eivät ole keholtaan enää itsensä omia, eli kehon tuhoaminen ruualla tai paastoaminen pitkään on yhteinen asia, sillä kehot kuuluvat toinen toisiinsa ja toisilleen. Myös nukkumisrytmit pitäisi olla yhteisiä, jos se vaan on mahdollista, pitää pyrkiä kaikessa miellyttävyyteen. Toisen tulee valvoa toista, ja olla toisen tuki ja huolehtija. Myös jos puoliso toivoo, että toinen olisi keholta valloittavampi, niin toisella puolisolla ei ole valtaa kritisoida ja kiistää sitä. Vaan tulee sallia toisen astua omalle intiimille suoja-alueelleen. (minä en vaan uskalla kirjoittaa syvällisemmältä tasolta julkisesti näitä asioita, ne on salaisuuksia) Mitä tarkoittaa että puolisoiden vartalo ei ole enää omassa päätösvallassaan? Tarkoittanee sitä, että kun toinen haluaa intiimiä läheisyyttä, tulee suoda sitä. Ja myös sitä että huomioi että on puhdas, hoidettu ja raikas kaikinpuolin miellyttävä toiselle. Myös sitä, että pitää kehon silmää miellyttävässä kunnossa, ei ylensyöden ja paisuen, vaan ollen fyysisesti hurmaava. Ja ei murehduta toista ravinnolla, sopimattomalla pukeutumisella ja huonolla hygienialla. Puolisolla on siis oikeus vallita toisen kehoa ja huolehtia siitä, kuten omastaankin. Ei sovi unohtaa itseäänkään. Niimpä se on. Tässäpä oli kiperä aihe... apuuva... täytyy vaan sanoa.. huhhuh.. Tässä puhuin Jumalan Sanan pohjalta niitä asioita, sen kykyni ja uskallukseni mukaan mikä oli mahdollista.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ 1Kor 12:22. Vaan paljon mieluummin ne ruumiin osat, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä, 23. ja ne joiden me ajattelemme olevan vähiten kunniakkaita ruumiissa, nämä me verhoamme sitä suuremmalla kunnialla, ja meidän säädyttömät osamme saavat osakseen suuremman häveliäisyyden — 24. mutta meidän säädylliset osamme eivät tarvitse tätä. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen, ja antanut vähäisemmälle suuremman kunnian,25. jotta ruumiissa ei olisi riitaisaa hajaannusta, vaan että ruumiinosat pitäisivät samalla tavoin huolta toisistaan.26. Ja jos yksi ruumiinosa kärsii, niin kaikki ruumiinosat kärsivät sen kanssa — tai jos yksi ruumiinosa saa osakseen kunniaa, niin kaikki ruumiinosat iloitsevat sen kanssa.]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

On myös niin että kun puolisoiden vartalot ovat toistensa omaisuutta, niin tulee todellakin pitää ne myös yhteisinä. Tarkoittaen sitä, että niitä osia ei paljasteta muille, jotka ovat seksuaalisia viestejä lähettäviä kehon osia. Ne kuuluvat vain puolisoille keskenään jaettaviksi. Eli kaikenlainen pukeutuminen, joka korostaa seksuaalisuutta ja on osa seksuaalista näköviestintää, tuleekin pitää vain puolisoiden välisenä. Kaikki vihjaava pukeutuminen, joka saattaa ihmisiä kiusaukseen, tuleekin laittaa pois. Sillä keho on puolisoiden oma, ei vapaata riistaa. Ihmisen tulee olla kunniallinen. Tämä maailma on täynnä vääränlaista avointa viestintää. Ihminen on sopimattomalla, moraalittomalla tavalla kaikkien silmänruokana. Ihmisen keho on puolison omaa, ei kaikkien silmänherkkua. Voit sitten aviolitossa paljastella mitä tahdot, mutta ei siellä, mikä ei ole omaa lihaasi. Ihmisen kehoa ei ole tarkoitettu yleisesti jaettavaksi, ihmisen keho ei ole säädyllinen, jos kaikki pääsevät siitä osalliseksi. Avioliitossa on kunniallista vain olla sellainen vartalo kuin on, sillä Jumala on Pyhä ja avioliitto on Pyhä ja sen mikä Jumala on yhdistänyt, on Pyhitetty. Ja siksi Pyhä tulee pitää nuhteettomana ja kunniassa puolisoiden yhteisenä salaisuutena. Aviopuolisot ovat toistensa omia fyysisesti. Uskovan ei kuulu mukautua maailmallisuuteen, ei kuulu omaksua maailmallista imagoa. Uskovan ei kuulu syödä silmillä vierasta lihaa. Sitä varten Jumala on tarkoittanut kullekin oman puolison. Tämä aika tarjoaa moraalitonta mallia. Mutta uskovan ei kuulu mukautua maailman ajan mukaan. Vaan muuttua ja uudistua mieleltään Jumalan kaltaisuuteen. Toki yksityisalueella voit olla kuten tahdot, mutta ei ihmisten ilmoilla. Vaikka et olisikaan naimisissa, siitäkään huolimatta, et voi olla altistamassa ketään kiusaukseen. Voi sitä jonka kautta viettelys tulee. Jos puolisoehdokkaasi, suosii maailmallista tyyliä ja sinä et, älä tee kompromissia. Älä koskaan tee kompromissia, ehdottomuutesi kanssa, joka on sitoutunut Jumalaan ja hänen tahtoonsa. Älä loukkaa puolisoasi pukeutumisella, älä viestitä pukeutumisella signaaleja vieraille, älä anna minkään kiilan tunkeutua aviosuhteeseenne. Älä flirttaile vieraiden ihmisten kanssa, puolisosi läsnäollessa tai edes poissaollessakaan. Älä anna minkään tulla kiilaksi välillenne. Avioliitossa mies ja nainen ovat sitoutuneet toisillensa. Ja siihen ei saa mikään tulla väliin erottamaan ja hajottamaan sitä yhteyttä. Älä saata ketään kiusaukseen intiimeillä houkuttavilla viestinnöillä. Älä katso sellaista median kautta. Vaan erota itsesi sellaisesta.

Mikäli haluat olla naisellinen, kasvata pitkät hiukset tai laita itsellsi kiharat. Voit myös laihduttaa, mikäli koet ongelmaksi vartalosi, ja että olisit naisellisempi vartalolta, jolloin asusteet istuvat paremmin päällesi. Tiedän että monen ylipainoisen ongelma on se, että joutuu paljon tekemään valmistautumisia naisellisuuden esille saamiseksi. Kun on ylipainoinen on vaikea kuvitella pitävänsä pitkiä hameita, löysiä housuja, vaan tulee pidettyä lyhyitä, kireitä ja varsinkin tummia sävyjä. Tiukka ja niukka pukeutuminen on kuitenkin osa seksuaalista viestintää. Kuitenkin naisellisuutta on pukeutua pitkiin hameisiin ja väljiin pitkiin housuihin. Eikö olisikin vain ihanaa ja huippu-naisellista, kun olisi pitkät hulmuavat hiukset ja kauniisti pitkässä hameessa. Ei ole mahdotonta saavuttaa tavoitteita. Ne tulee vaan asettaa itselleen. Ei naisellisuutta ole suinkaan, tiukka ja niukka pukeutuminen. Naisellisuutta on luonnollisuus, ei tehty ja keinotekoinen kauneus, vaan luonnollinen ja raikas. Naisellisuutta on myös se miten kannat asusteita ylläsi. Miten kävelet, miten katsot (ei flirttaileva), miten kosketat ja miten seisot sekä istut. Eli eleet ja olemus. Tänä päivänä tulee paljon vastaan naisia, jotka ovat miehen ulkoisen imagon ottaneet yllensä ja myös kävelevät kuin mies, käyttäytyvät kuin mies. Minusta se on kamalaa. Minä kirjoitan kuin, nainen naiselle. Naisen näkökulma on toisin, kuin miehen. Usein me naiset ei käsitetä miehiä ja heidän geneettisiä ja psykologisia ominaisuuksiaan. Ajattelemme että ei ole ongelmaa, koska emme itseään koe ongelmaksi nähdä miehiä kesällä kevyemmissä kuoseissa. Mutta miehille nainen on kävelevä kangastus. Meillä on vastuu, vaikka sitä on vaikea kuvitella. Mutta niin vaan erilaisia olemme ja se on totta. Mutta sinä joka olet nainen, jos vuoden olet katsomatta televisiota ja lukematta sellaisia kirjoituksia, joissa vilistää intohimot. Ja sen sijaan, tutkit Jumalan Sanaa ja puhut Jumalasta. Niin tiedät ja näet, toisin asiat. Ehkä tänä päivänä olet tottunut näkemään ja kuulemaan kaikenlaista, ja ihmettelet voiko joku todella näin ajatella ja kokea. Kenties pidät sitä yliherkkyytenä. Tai saatat ajatella, että joku on todella epänormaali jos joutuisi kiusaukseen noin herkästi. Mutta kyllä voi, jos ei näin olisi, niin ei olisi tälläistä mediatarjontaa kuin tänä päivänä tulee joka tuutista. Tulisi elää Herrassa (eikä fantasioissa), pukeutua Hänen mieleensä (eikä himoihin).

Kun sinä katsot televisiota tai postimyyntikuvastoa, joissa on vähä-asusteisia ihmisiä, niin tuleeko sinulle syyllinen olo? Pitääkö sinun äkkiä kääntää sivua? Kun katsot mainoksia, joissa on kaikenlaisia iskumainoksia ja juoruja, luetko ne, vai katsotko ne silmäillen, vai käännätkö tosi vikkelään ne sivut pois edestäsi, että silmäsi ja aivosi ei ehtisi rekisteröidä niitä. Näin minä toimin. Minulle tulee syyllinen olo, jos pysähdyn hetkeksikään katsomaan niitä. Niistä tulee paha olo. Minä tiedän, että Jumalan Henki vaikuttaa tämän minussa. Myönnän että minulle on ruoka heikko asia. Voi jospa en niitä jäisi ahmimaan silmilläni, tämäkin asia on vielä pois pantava, tiedän sen. Oletko sinä herkkä Pyhälle Hengelle? Vai oletko paatunut, että kykenet katsomaan ja lukemaan. Tunnetko sinä syyllisyyttä siitä? Kenties sinun tulisi tuntea niin. Kun sinua vastaan tulee ihmisiä, niin alatko katsoa ja syödä heitä. Alatko imeä itseesi vaikutteita heistä? Vai katsotko vain kasvoja, tai et mitään. Onko sinulla herkkä omatunto, vai oletko turtunut? Voitko ajatella, että Jumala käyttää turtuneita uskovia palveluksen työssään? Voitko ajatella, ovatko he otollisia Hänelle joka on Pyhä? Voitko ajatella että Jumala juuri heidän kauttansa puhuisi omaa Pyhää sanomaa tälle ihmiskunnalle, tai antaisi sellaiselle omia harvinaislaatuisia ominaisuuksiaan Pyhässä Hengessä. Mikäli tahraat itseäsi, et ole sellainen astia, joka voisit olla arvokasta käyttöä varten Hänelle. Entäpä ajatukset? Laitatko pois sellaiset ajatukset jotka ovat maailmallisia? Koetko että omat lihalliset ajatuksesi, tekevät sinut syylliseksi, ja haluat nopeasti ne ohittaa ja panna pois. Vai jäätkö niiden paulaan, ja alat niitä popsimaan. Tästä on kysymys kun haluaa olla kuuliainen ja raitis. Tulee lakata ravitsemasta itsekästä minää sillä mikä on maailmallista. Vaikka itse olisit vapaa turtumuksesi tähden ja et tuntisi syyllisyyttä, joku toinen kuitenkin tuntee. Tee Herran tahto ja älä saata ketään kiusaukseen. Älä anna viholliselle aiheita. Älä ole osallinen maailmallisuuteen ja hekumaan - vaan Pyhittäydy.

Minulla on vastuu, siitä mitä puhun, kirjoitan ja kuinka elän sanojeni mukaan, ja minun vastuuni ei ole määräaikainen, minua ei vapauteta siitä, vaan se on loppuelämäni minulla. Ja se on raskas, ei helppo asia ja osa. Minun on vastuuni tähden, oltava tarkempi itsestäni ja sanoistani. Minä olen Jumalalle vastuussa, Hän on uskonut paljon.. niin paljon... ja minä en voi tehdä kompromissia, joka saisi minut pois tästä missä olen. Vaan vastuu velvoittaa minua pysymään uskollisuudessa Hänelle, ja pitämään nämä asiat olemassa olevina ja aktiivisina. Tätä vastuuta en voi siirtää pois, en tahdo, sillä se on siunaus ja kutsumus, joka on uskottu minulle. Ja tämä vastuu kasvattaa minua. Mutta tämän vastuun voin jakaa ainoastaan, sen miehen kanssa, jolla on sama vastuu sydämellään ja joka pysyy siinä. Mutta joka ei pysy siinä ja sitoudu siihen, ei voi jakaa elämää kanssani. Minä en kumarra baalia ja baalin profeettoja, vaan Jumalan Karitsaa, joka on arvollinen saamaan kiitoksen, kunnian ja ylistyksen. -amen!

07.05-06 alk...

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Pt1 5:8 Välttäkää alkoholista juopumista, ja valvokaa omaa tilaanne. Teidän vastustajanne, paholainen, kulkee ympäriinsä niin kuin karjuva leijona, etsien kenet hän nielisi. (Efe 5:18, 1Tes 5:6, 1Tes 5:8, Pt1 1:13, Pt1 4:7,Room 13:13, 1Kor 6:10)
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Avioliitossa et voi elää kuten tykkäät, kun olet uskova, et voi juoda alkoholia juopuaksesi. Se todella haavoittaa parisuhdetta. Sillä kaikki mitä toinen puoliso tekee, vaikuttaa toiseenkin. Mies on vaimon ja vaimo on miehen oma. Ja mitään itsetuhoista ei saa päästää välille, sillä se tuhoaa aviosuhdetta. Humalan kautta vihollinen pääsee tekemään erittäin haavoittavaa jälkeä avioliitossa. Jos toinen puolisoista on entinen alkoholisti tai ongelmainen, niin ainoa mahdollisuus on olla kummankin puolison siinä tapauksessa absolyyttisti kieltäytyjiä, jolloin sillä puolisolla jolla ei ole kyseistä ongelmaa ollutkaan, on vastuu olla saattamatta heikompaa kiusaukseen. Tämä voi olla ahdistavaa, sille joka tykkäisikin joskus juoda maljan, koska toiselle se on lankeamus. Yksinäisellä on vastuu vain itsestä Jumalalle. Aviossa elävä on vastuussa puolisolle ja Jumalalle. Hän palvelee puolisoaan ja Herraansa. Ja mikä ikinä tekee puolisosi surulliseksi, ylensyönti, tupakointi, televisio, hygienia, sopimaton puhe tai ihan mikä vaan, se tulee laittaa pois tai selvittää. Sillä avioliitossa puolisot ei enää voi elää itsekkäästi, vaan on huomiotava toinen osapuoli. Se mikä loukkaa toista ja tekee toisen surulliseksi, se pitää laittaa pois. Jos rakastaa, haluaa miellyttää toista, eikä loukata puolisoaan tieten tahtoen, vain oman itsekkyyteensä vedoten. Se mitä toinen tekee, se koskee ja vaikuttaa toiseenkin.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Pt1 3:7 Samoin te miehet, eläkää viisaasti vaimonne kanssa, niin kuin heikomman astian kanssa, osoittaen kunnioitusta, koska myös he ovat elämän armon perillisiä — jotta teidän rukouksenne eivät estyisi. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Jos olet surullinen ja murheellinen, puhu se puolisollesi, ja rukoile yhdessä hänen kanssaan. kantakaa toistenne kuormia, rakastakaa, kosketelkaa ja itkekää. Älä salaa mitään, vaan jaa asiasi, se yhdistää syvällisesti parisuhdetta tiiviimmäksi. Älä torju koskaan puolisoasi, se on pahin asia mitä voit tehdä, se loukkaa todella, anna omaa aikaasi, omaa huomiotasi, koskettele ja halaa häntä. Kosketus ja syleily korvaa tuhat sanaa, jos et jaksa kuunnella, kosketa ja pidä kiinni, se on tehokkaampaa kuin tuhat sanaa, jotka vaan itse asiassa, ilmaisevat lohdutuksen tarvetta. Se kosketus voi lumota parin yhteiseen syvälliseen intiimiin kokemukseen, kun on ensin jakanut läheisyyden ja lohdutuksen yhdessä syvällisesti, todella avoimesti ja herkästi, silloin sitä seuraavat elämyksetkin saattavat olla koko kehoa ja tunteita syvästi koskettavia. Älä halveksi koskaan toisen heikkoutta ja tunteita, aikuinenkin voi joskus olla kuin pieni lapsi, jos voi pahoin. Ja tarvitsee lohtua. Älä torju, älä ikinä, älä koskaan halveksi, vaan rakasta - se todella on sen arvoista.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Apt 4:32 Ja uskovien suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu — eikä kukaan heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Seuraava jae yllä mainitsee alkuseurakunnan käytönnästä, jolloin kaikki jaettiin. Ei vain aviopuolisoiden kesken, vaan jokainen uskova, seurakunnassa, toi omansa ja antoi apostolien jalkojen juureen, josta ne jaettiin / tasattiin kaikille uskoville tasapuolisesti (Silloin ei ollut ahneutta, lukuunottamatta ananiasta ja safiiraa, jotka kuolivat petoksensa tähden). Mutta nykyään tuntuu että perheissäkään ei tätä noudateta. Ei edes uskovissa kodeissakaan. On avioehdot. On menty todella kauas siitä Pyhän Hengen aikaansaamasta vaikutuksesta, joka välittää ja jakaa. Vaan nykyään, on maallistuttu. Avioliitto on nimenomaan kahden ihmisen elinikäinen sitoutumisliitto. Näin pitäisi olla. Jos alussa jo epäillään ja varaudutaan ja suunnitellaan ehtoja, tämä avioliitto ei ole aito. Silloin avioliitto on rakennettu itsekkyyden ja pelon varaan, ei luottamuksen ja rakkauden. Sillä luottamus ja rakkaus jakaa kaiken omansa toiselle, sille johon luottaa ja jota rakastaa. Avioliitossa pitää kaikki olla yhteistä, ei saa olla eri tilejä, avioehtoja. Vaan kaikki tulee jakaa. Jos ei siihen kykene, ei kykene sitoutumaankaan. Helpompi on köyhien solmia avioliitto, kuin rikkaiden. Raha saa aikaan pelkoa ja ennakkoluuloa. Raha ei anna turvaa. Mikäli rikas pelkää että toinen ei rakasta häntä oikeasti ja siksi tekee ehdon, on aikaista mennä aviooon. Jos toinen taas menee rikastuakseen, sekin on väärin. Raha ei saa koskaan olla avioliiton tarkoitus missään muodossa, vaan rakkaus ja luottamus. Ja siitä solmiutuva sitoumus elämänajaksi toinen toisillensa. Rahalla ja menestyksellä ei elämää rakenneta, sillä ei hurmata ja osteta kenenkään rakkautta. Rahalla ei voi lahjoa ketään rakastamaan. Pois se.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ 1Kor 7:1 Mutta mitä tulee siihen mistä kirjoititte, niin miehen on hyvä olla koskematta naiseen ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Seuraava jae valottaa sitä asiaa että miehen kosketus naiseen, saa aikaiseksi varsinkin miehessä jotakin, joka kuuluu vasta kokea pidemmälle edenneessä seurustelu-suhteessa. Samoin miehen kosketus saa naisen hämille ja vaikeaksi. Ei ole hyvä lähennellä vieraita naisia fyysisesti, kehollisesti. Fyysinen koskettelu on tarkoitettu toisiinsa sitoutuneiden välille. Ja intiimi vasta avioliittoon. Kättelykosketukseen saatamme joskus joutua. esim. asioimissa, ammatissa tai tervehtiessä. Mutta muunlainen kosketus, joka osuu muihin kehon osiin on tulella leikkimistä. Monet käyvät tansseissa. Taas tulee se asia eteen, että monet naiset eivät tunne reaktioita, mutta miehet paljon todennäköisemmin. Eli tämä asia on niin, että sellaista ei saa harrastaa, muuta kuin oman puolison kanssa. Kaikenlainen syleilevä tanssi jossa pidellään vartaloista kiinni, on sopimatonta toisille sitoutumattomien ihmisten kesken, sekä myöskin tanssi-yleisillä lavoilla. Tiedätte varmaan mitkä hormonipilvet (ym...pimeyden vallat ja voimat) siellä leijuu ilmassa. Ei ole hyvä mennä sinne. Jos tanssit kansantansseja perinnepuvuissa, se on ok, kunhan se on käden mitan päässä toisesta sukupuolesta tai muuten vaan tosi vauhdikasta menoa. Myös häävalssit on soveliaita, mikäli niissä ei juovuta. Samoin ylistys ja palvonta tanssi Herran Kunniaksi on soveliasta hengellisissä kokouksissa, kunhan tanssija on pukeutunut pitkään hameeseen ja paitaan, mikä ei paljastele sopimattomia kohtia kehossa taivuttaessaankaan itseään vaikka kumarruksiin. Samoin on paheellista kaikki aerobig ja sellainen urheilu joissa on vähäasusteisia trimmaajia, sekä miehiä että naisia sekaisin tai yleisönä. Myös kesä-urheilukisoissa on nykyään erittäin sopimatonta tyyliä, jopa miestenkin yllä. Myös on niin, että kun menee lääkäriin, niin ei ole pakko suostua vastakkaisen sukupuolen tutkittavaksi. Kun ei ole pakko ja on mahdollisuus muuhunkin. Tulee mennä oman sukupuolisen lääkärin vastaanotolle. Näin varsinkin jos on vaatteiden alla olevista asioista kyse. Vain jos on akuutti tapaus, asiassa voi tehdä poikkeuksen, mutta ei muuten. Minä itse tuntisin kamalaksi mennä miehen vastaanotolle näyttelemään itseäni, vaikka olisi ammattilainen. Sillä kukaan ei työssäkään ole sukupuoleton robotti. Kyllä mies on mies ja nainen on nainen, vaikka olisi missä tilanteessa. Tässä maailmassa ei vaan ole enää kunniallisuus arvossa.

Pyhä Henki on paras parantaja, sillä hän on rakkaus, ja kun kaksi rukoilee yhdessä ja jakaa asioitansa, on Herra siinä heidän kanssansa. Ei tervita sielunhoitajia, jos vain rakkaus toimii parisuhteessa, sekä yhteinen luottamuksellinen rukouselämä, jossa uskalletaan näyttää tunteet ja olla siunattavina ja Pyhän Hengen hoidettavina. Toki tarvitsemme aivan yksityistäkin aikaa olla Jumala kanssa rukouksessa. Ainakin itse sitä kaipaan kovasti. Mutta on myös oltava sitä puolisonkin kanssa. Pyhä Henki on yhdistäjä ja parantaja. Hän on rakkaus. Usein avioliiton ensivuodet sujuvatkin aika hyvin, kun sitä rakkautta ja uutuutta on niin paljon jakaa ja kokea yhdessä. Mutta niiden ensivuosien aikana tulisi rakantaa tulevaisuuteen kestävät rakenteet, rukousalttari, yhteiset tavoitteet, samanmielisyys ja yhteiset periaatteet ja arvopohjat Jumalan edessä. Että ei rakkauden fiilistelyssä jäisi nämä rakenteet yhdessä pystyttämättä. Avioliiton ensivuodet on tutustumista toiseen, jos ei koeta luottamusta, niin ei tule vahvaa yhteyttä olemaankaan. Jos tulee vaikeudet liian äkkiseltään liittoon, liitto on heikolla pohjalla. Ensi vuosina pitääkin vahvistaa liitto lujaksi ja sitoutua todella vahvasti toisiinsa, että se kestää ja yhteys pysyy. Intiimi alue ei ole lainkaan vähäinen liitossa. Se on hyvin tärkeä osa, ei riitä pelkkä kuuntelu, tai pelkkä koskettelu. Toisaalta liiallinen läheisyys, ja yhdessä olo, voi ahdistaa ennen pitkää, koska ihminen tarvitsee myös omaa tilaa, jossa voi rukoilla ja hiljentyä. Olla Jumalan edessä riisuttuna. Jumala suhde on osa erikseen ja se on henkilökohtainen. Sitten on yhteinen Jumalan kanssa seurustelu rukouksessa ja palvelussa. Sekä vielä puolisot keskenään toistensa omina. Joten nämä kolme asiaa pitääkin olla kunnossa. Mikäli joku asia jää hoitamatta, tulee murtumia. Näille kolmelle asialle, pitää suoda aika ja tila - päivittäin, silloin vihollinen ei pääse väliiin mistään aukosta. Laatu on aina tärkeämpää kuin aika, se pitää muistaa, koskaan ei ole elämässä mikään jämptiä ja samanlaista, ennakkoluulot on karistettava vain yksinkertaisesti pois ja nautittava elämästä hetki kerrallansa. Elämä on taidetta, millaisen kudoksen siitä aikaan saammekin, se on kiinni tahdostamme.

- henkilökohtainen yksityinen rukousyhteys Jumalan kanssa päivittäin. [1Kor 7:5, Matt 6:6]
- yhteinen rukouselämä ja palveleminen Herran edessä päivittäin. [Matt 18:20]
- yhteinen elämä päivittäin, johon kuuluu kaikenlainen fyysinen läheisyys. [Efe.5:33, 1Kor.7:3, Saarn.9:9, Amos.3:3]

08.05-06 alk...

Yksinelävällä sinkulla ei ole näitä kahta viimeksi mainittua velvoitetta, vain se ensimmäinen. Sinkulla on enemmän aikaa Jumalalle sekä / tai itselleen, itse asiassa kaikki aika, mikä on vapaata aikaa. Yksinäisen ei tarvitse olla mistään ihmissuhteesta riippuvainen, mikäli ei halua, koska ei ole sellaiseen edes sitoutunutkaan. Yksinelävän ihmisen ruumis on Jumalan palvelua varten. Yksinäinen Herralle elävä uskova, seurustelee Jumalan kanssa, ja ei etsi omaansa vaan toteuttaa Jumalan tahtoa. Avioliitossa taas etsitään, Jumalan ja puolison omaa, sekä yhteistä omaa. Siinäpä joutuu enemmän valvomaan itsensä tilaa, että ei tule liian maalliseksi ongelmien tai elämäntavan tähden. Yksinäinen uskova elää tasaisemmin ja vaatimattomammin päivästä toiseen, tulee vähemmän yllätyksellisiä tapahtumia vastaan, itse asiassa voi olla todellakin tylsää koko elämä. Parisuhteessa taas odottamattomia asioita, voi tulla monestakin suunnasta, jotka vaikuttaa eri tavoin kumpaankin osaseen. Kukin ihminen käyttäytyy eri tilanteessa eri tavoin, ja sekin voi tuoda taas joillekin hankaluuden. Avioliitto on fyysioitumista, muuttumista. Ei ole enää samanlainen ihminen kuin sinkkuna. Muuttuu erilaiseksi, tahtoi tai ei. Yksinäistä hio Herra, mutta puolisot hiovat toisiaan, ja se ei ole mitään kivaa ja helppoa. Kaksi ennestään riippumatonta, itsenäistä persoonaa, tulevat avioliitossa riippuvaisiksi toisista. Tahtoi tai ei. Jossakin toinen on vahvempi, joissakin asioissa toinen. Mikäli ei tule riippuvaiseksi, niin avioliitto on täynnä itsekkyyttä. Sillä avioliitto on jatkuvaa toisen huomioonottamista. Ja jos ei halua olla riippuvainen ja toista huomioonottava, vaan itsekäs, se alkaa ahdistamaan ja sen tietää mitä siitä tulee. Ei pidä solmia avioliittoa hätiköiden. Avioliitossa on velvoite olla sitoutunut puolisoonsa ja huolehtia toisesta kuten itsestäänkin, yksineläjällä taas ei ole ihmissuhteisiin littyviä pakollisia velvotteita. Mikäli rakkaus velvoittaa muuhun, se on asia erikseen, mutta se on Herran palvelua.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
1Kor 7:28. jos menetkin naimisiin... mutta tällaiset joutuvat ahdistuksen valtaan lihassa, ja minä tahtoisin säästää teitä.
1Kor 7:33. mutta avioliiton solminut huolehtii tämän maailman asioista
1Kor 7:40.Hän on kuitenkin onnellisempi jos pysyy sellaisenaan (yksinelävä)
1Kor 7:32. Minä toivoisin että te olisitte vapaita huolista (kuten olla yksinelävä)
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Kun olet uudestisyntynyt uskova, ajattele että tärkein kriteeri tulee olla henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka yhdistää. Myös se että on samanlaiset hengelliset arvot ja näyt. On todella raskasta ottaa sitä kuormaa vielä velvoitteekseen, että tekee kompromissin ja ottaa riskin ottamalla lihan mielisen tai ei uskovan puolison itselleen, joka ei ole Herraa kokonaisvaltaisesti rakastava. Itse ainakin tahdon parasta, sillä hengelliset päämäärät ja tavoitteeni ovat rajattomia. Joten puoliso ei saa olla jarruna, Jumalan ja henkilökohtaisen suhteen välillä Herraan, vaan tulee myös siihenkin olla osallinen, molemminpuolisesti. Avioliitto on muutenkin aika työkenttä, siispä tuleekin tarkoin miettiä, että toinen ei ole henkisesti ja hengellisesti toista lannistava puoliso. Jos koet että toinen on penseä ja itse olet palava, ei tulisi silloin tehdä kompromissia, vain sen tähden että toinen on kivannäköinen ja kohtelias. Ulkonäkö ja todellinen luonne ne vasta paljastuu avioliitossa kun aikaa kuluu. Jos niiden varaan perustaa avioliiton, niin tosi huonosti käy. Puolisovalinnan tärkein kriteeri tulee olla hengellinen elämä, ja hengelliset yhdistävät asiat. Sitten on ne muut asiat, joita ei voi myöskään olla huomiomatta, sillä tärkeitähän nekin on todella. Nämä kolme asianlaitaa pitää myös olla alusta alkaen avioliiton kivi-jalustoina, jotka selvitin jo aiemmin. Jumala on ykkönen, Herra on yhdistäjä, ja Hänessä on kaikki ja ilman Häntä ei tulisi tehdä ja perustaa mitään. Sillä mikään muu ei kestä, kuin ainoastaan se mikä on Herrassa tehty, sillä Jumala on vakaa. Mikäli valinta ja sitoutuminen tapahtuu ilman Jumalaa, pelkästään silmän tai aistin miellyttävyyden varaan, silloin avioliitto on ihmisvoimille kyhätty, ja se on kuin hiekkaperustalla, joka vyöryy ennen pitkää alta pois.

Tarvitaan Kristus-pohja, jolle avioliitto rakennetaan. Avioliitto ei ole valmis koskaan. Se on elämän loppuun asti rakentamista. Alusta se vasta alkaa. Alussa on rakennusaineet edessä, mutta itse rakentaminen on uuvuttavaa hommaa, ja se pitää tehdä kahdestaan, toisiaan tukemalla ja huomioonottamalla. Ei riitä että yksi rakentaa, yhdellä ei ole voimia kahden edestä, eikä kykyä. Voitko pitää pitkää lautaa ylhäällä yksin ja samaan aikaan naulata sitä kummastakin päästä, että se ei menisi vinoon tai lipsahtaisi otteestasi ja putoaisi varpaillesi ja ehkäpä itsekin putoat tikkailta samantien. Sitten tarvitaan vielä Herra joka katsoo etäänpää, että se lauta menee juuri oikein linjaan, eikä vinoon. Voi olla aika vaikea yksin rakentaa hyvää avioliittoa, itse asiassa aika mahdotontakin, kumpikaan puoliso ei saa olla passiivinen. Rakennus on itseasiassa helppo tuhota, aivan kuin raapaisit tulitikkua tai laittaisit moottorit ja melun päälle. Siinäpä onkin kauheaa olla, jos on vain rauniot siitä jäljellä, miten niistä sitten enää mitään rakentaa. Avioliiton kuuluu olla loukkaamaton ja toisilleen uskollisten puolisoiden elinikäinen parisuhde, joka on kunniallinen ja moraalinen kaikinpuolin. Avioliitossa joutuu huolehtimaan muustakin, kuin ainoastaan omasta henkilökohtaisesta Jumala-suhteesta. Se tuo ristiriitoja, koska osa haluaa vain olla vapaa ja palvella Herraa, ja on kiellettävä itsensä sitä huolimatta. Siksi kannattaa olla oma yksityisaika, olla Herran kasvojen edessä, jolloin tulee ladattua akkuja ja vähän tyhjeltyäkin, sekä yhteinen rukous-miettimis aika myös, jossa tulee rakennettua yhteistä uskoa, ja jossa myös Pyhä Henki koskettaa ja yhdistää monin eri tavoin. Lupaako Raamattu että puolisot saavat myös vaatia oman itsekeskeisen ajan ja elämän? En itse näkisi asiaa aivan sillä tavalla. Mutta ne on keskinäisiä neuvotteluasioita, toinen voi sen ajan rukoilla, toinen voi siihen asiaan sisällyttää vaikka jonkin harrastuksen, kunhan se ei erota Herrasta ja puolisosta kumpaakaan millään tavalla. Minkään ei saa päästä tekemään haittaa avioliittoon, itsekkyys on paha juuri. Tulee huolehtia itsestä, uskosta ja puolisosta - fyysisesti, hengellisesti ja emotionaalisesti.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Efe 5:3 Mutta avioliiton ulkopuolisia suhteita ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne, niin kuin on pyhille soveliasta ]
[ Efe 5:5 Kyllähän te tämän tiedätte, että yhdelläkään avioliiton ulkopuolisia suhteita harjoittavalla tai saastaisella tai ahneella (joka on epäjumalanpalvelija) ei ole perintöosaa Messiaan ja Jumalan valtakunnassa.]
[ Kol 3:5 Kuolettakaa siis maalliset ruumiinosanne: avioliiton ulkopuoliset suhteet, saastaisuus, kiihko, paheellinen himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Jumalan Sana ei hyväksy kuin avioliiton, ainoaksi mahdollisuudeksi missä intiimiä kanssakäymistä koetaan. Vain avioliitto on siunauksen alainen, ei mikään muu suhde, eli nimenomaan avioliitto joka solmitaan Herrassa, ei rahalliseen, himokkaaseen tai muuten itsekkääseen perusteeseen pystyttäen. Kun mies ja nainen yhdistyy intiimisti toisiinsa, he ovat silloin yksi liha. Yksi lihainen avioliitto tarkoittaa, fyysisesti kahden yhdeksi sitoutumista ja kahden ihmisen, yhteen mielisyyteen sitoutumista. Ilman tahtoa, yksimielisyys ja yksi yhteinen näkemys ei onnistu. Intiimit asiat ovat salaisuuksia. Sitä aluetta ei saa koskaan halveksua ja loukata. Intiimin seksuaalisen elämän asiat ovat hyvin tunteellisia ja syvällisiä. Ne ovat hyvin hyvin herkkiä ja Pyhiä asioita. Ihminen luonnostaan on ujo ja kaino niillä alueilla, pelkäen toisen reaktioita, ja tuntee helposti itsensä väärinhuomioiduksi. Niistä ei saa puhua ilman yhteistä sopimusta kenellekään, mieluiten ei ollenkaan, joka olisi tietysti se paras asia. Naiselle nämä on hyvin hyvin tabuja ja arkojakin asioita. Nämä asiat on niitä joista pitää uskaltaa ja kyetä puhumaan keskenään, tunteista ja ihan kaikesta sillä alueella. Tarvitaan luottamusta ja eläytymistä tälläkin tärkeällä elämänalueella. Ilman luottamusta ja avoimuutta, toinen kärsii aina. Pyhää ei saa pitää epäpyhänä, vaan erityisesti arvostaa sitä. Avioliitossa kaksi Pyhän Hengen temppeliä, ovat Jumalan edessä yksi ja Pyhiä erikseen ja yhdessä. Ja näin ollen tulee elää raittiisti, moraalisesti ja loukkaamattomasti Jumalan, ihmisten ja toistensakin edessä.

Puolisoiden pitäisi saada olla omia persoonallisuuksiaan ihan vapaalla tavalla, sekä ilmaista itseään vapaasti, ilman pelkoa siitä että ei tulisi sellaisenaan hyväksytyksi. Se voisi tarkoittaa sitä, että mies ja nainen voisivat olla vapaita ja spontaaneja ja yhtä aitoja kuin lapsetkin ovat. Toisen ilo olisi toisen ilo, ja surukin olisi toisen omaa. Mikäli tahtoo ylistää ja palvoa Jumalaa tanssien tai keholla muutenkin ilmaisten, voisi yhdessä puolison kanssakin kokea Jumalan ylistystä vapaalla spontaanilla tavalla. Jumalan ylistäminen on erotettava tietenkin Pyhäksi asiaksi. Olisi ihana vaikka rukoilla spontaanisesti tai laulaa, ilman että olisi pelkoa. On todella hienoa mikäli kummallakin on Pyhässä Hengessä yhteys. Sekä todella ikävää olisi se, mikäli toinen haluaa puhua ääneen Herralle, ja toinen taas ei ole yhtään hengellinen ja omassa mielessään nurisee, ja mököttää siitä. Silloin se joka on hengellinen, tietenkin huomioi toisen, tulee araksi ja ei tee sitä, mutta tulee hyvin murheelliseksi siitä. Se on väärin kuitenkin, ei saisi tukahduttaa hengellistä elämää ja murehduttaa Pyhää Henkeä. Hengellisyyden pitää olla koko aika olemassa elämässä, aivan koko aika. Tarvitaan lapsen omaista vapautta, olla ja ilmaista kiitosta Jumalan puoleen koska tahansa. Joskus saattaa olla niinkin, että kun Pyhä Henki laittaa itkemään, se ei tarkoita sitä että tarvitsisi puolison lohdutusta ja tukea, vaan sitä että, että itkee sen taakan pois rauhassa, sillä se on hengellistä painolastia. Kaikki ei ole aina sielullista ja sielullisesta aloitteesta lähtöisin. Se mikä on hengellistä, siihen ei pidä sielullisen tulla väliin, silloin on hyvä jakaa vaikka asia, ja yhdessä kantaa sitä Jumalalle. Joskus voi höpötellä Jumalalle asioita, mikä onkaan ärsyttävämpää kuin kuin kuulla kysymys, sanoitko mulle jotakin, tai mitä? Kun höpöttelee Jumalalle, tavallaan on unohtanut silloin toisen, ja kun toinen sanoo jotain tai kysyy jotain siinä välissä, se on niin sopimatonta jollakin hassulla tavalla vaan. Siinä voi vähän mennä niinkuin pasmat sekaisin, ja puhe ylöspäin loppuu siihen. Jos toinen rukoilee itsekseen mutta ei kuitenkaan, tule puhumaan tai kysymään, niin ei sitä tarvitse noteerata, hyvä on kun saa jutella taivaaseenkin päin. Pitäisi uskovina olla itsestään selvää se että välillä tulee supateltua, tai jos kirjoittaa, yhtä lailla silloinkin tulee väliin puhuttua ajatuksia rukouksina. Olettehen tietoisia että leikkiessä ja työskennellessä lapsetkin pitävät omituisia ääniä ja supisevat.

Mutta parempi se on jos ihminen ei mene naimisiin, säästyy monelta asialta, jotka mutkistaa elämää. Mutta jos on heikko tunteilta, itsehillinnältä, niin menköön, näin yhdyn Paavalin näkemyksiin. Kummassakin tapauksessa on hyvät ja huonot puolensa. Mutta helpommalla pääsee kun pysyy sinkkuna. Jos haluaa ongelmia, niin mars naimisiin! Niitä siellä riittää, tai no, ongelmia voi toki ratkaista. Mutta helppoa se ei ole, ihminen kun on toisen omaisuutta silloin, tahtoi tai ei. Naisen on vaikea olla sinkku, koska on heikko ja herkkä, ja ei ole olemukseltaan ja luonteeltaan, luotu kuin vain palvelemaan, ei ylläpitämään ja johtamaan. Naisen on vaikea tehdä aloitteita käytännön tasolla, nainen on vakaa persoona, joka pysyy mieluusti turvallisissa asioissa kiinni, mutta tykkää vaihteluista, tosin kaipaa että mies on ohjaaja. Mies taas pärjää todellakin hyvin yksinäisenä, koska on aivan toisenlainen, mutta ilmeisesti keho on toista mieltä. Mies kaipaa naista vierelle, ja haluaa että häntä palvellaan ja hänestä huolehditaan. Se motivoi miestä olemaan vielä parempi mies vaimollensa. Nainen pärjää yksinäisenä, kehonsa puolesta aika hyvin, verrattuna mieheen. Mies kaipaa naisesta fyysistä läheisyyttä ennenkaikkea, nainen taas kaipaa henkistä läheisyyttä ennenkaikkea. Kun on maallisen elämän tärkeimmästä asiasta kyse, ei tule oikopäätä siihen ryhtyä, heti kun joku sattuu tulemaan vastaan. Vaan tulee olla maltillinen ja kärsivällinen. Ensin tulee etsiä Jumalan valtakuntaa. Jumala uudistaa ja muuttaa jatkuvasti ihmistä. Siksi elinikäisen ihmissuhteen tulee olla tarkoin punnittu, pitää olla kasvunvaraa, uskossa ja yhdessäkin. Mikään ei tule pysymään alkutekijöissä. Kummankin tulee kasvaa yhdessä, toisiaan tukien. Siksi pitää olla samanlaiset näkemykset ja sama usko. Älykkyys on asia erikseen, on vain hyvä kun mies on älykkäämpi. Sitä tarvitaan johtajuudessa, ja miehen täytyykin olla johtaja, jota naisen on helppo arvostaa. Mutta yhteinen näkemys ja yksimielisyys asiosta on eri kuin älykkyys. Nimittäin vähemmän älykäs voi olla erittäin viisas, ja se älykäs voi olla todellinen tomppeli. Jotkut ovat ottaneet hengellisen palvelutyön (hyvä asia) parisuhteen korvikkeeksi, tai maallisen yrityksen tai uran elämäntehtäväkseen. Mutta sellainen mikä ei ole Herrassa tehtyä, ei voi tehdä koskaan ihmisestä onnellista. Mies tarvitsee naista innoittajakseen, ja nainen tarvitsee miestä innoittajakseen. Mies ja nainen eivät saa täytettyä aviollisia edesottamuksia, elleivät he kumpikin innoita ja rohkaise toisiaan. He ovat riippuvaisia toistensa palautteesta ja rohkaisusta. Yhtä lailla haukkuminen ja välinpitämättömyys vie puhdin ja ilon pois. Mutta kuka yksinelävää innoittaa ja ilostuttaa käytännön asioissa? Pitäisi olla todella itsekeskeinen että jaksaisi samaa rutiinia vetää vuodesta toiseen, ilman innoitusta ja innoittajaa. Yksinelävä joutuu olemaan minä keskeinen, pärjätäkseen elämässä, vaikka kuinka olisi kylläksensä saanut vallitsevasta tilanteesta. Yksinäisellä ei ole tukea ja apua, jolle jakaisi oman elämänsä tarpeet ja toiveet, jolloin ne olisi yhteisiä tarpeita ja tekemisiä.

Avioliiton ensivuodet ovat yleensä onnellisia ihania vuosia, samoin vaikkapa montakymmentä vuotta naimisissa olleet ovat onnellisia. Eivät he tarvitse ulkopuolista apua, ja sielunhoitoa pari-suhdeasioissaan. Heillä menee niin hyvin. Mutta mitä siinä välissä on? Paljon vuosia, jolloin on monia kriisejä, joihin haetaan apua, milloin mistäkin. Ja kun sitä haetaan vääristä paikoista, tilanteet pahenee pahenemistaan. Mikä ajaa pariskunnan tähän tilanteeseen? Eikä se olekin, se että jää nämä kolme tärkeää avioliiton elementtiä hoitamatta? Henkilökohtainen aika olla Jumalan kasvojen edessä, yhteinen rukous ja hartaus elämä sekä kahdekeskinen läheinen ja intiimi aika. Ei vaan ehditä. Mistä syystä ensimmäisinä ja viimeisinä vuosina sitten ehditään? Ehkäpä siinä ettei ehditä, on nuo kolmen asian hoitamatta jääminen, joita tukee seuraavat maalliset asiat. On koulutusputki, työputki, lapsia ja valvomisia,lasten koulunkäynnit, ihmissuhdesotkuja ja paljon velkoja ja riskejä, jopa työttömyys ja sairaus voi tuoda sellaisen pääsemättömän kriisin elämään. Jolloin haetaan jos jonkinmoista apua. Mutta unohdetaan, hoitaa omaa Jumala suhdettamme, ja keskinäistä Jumala suhdetta ja myös keskinäistä läheisyyttä. Jumalan Sana on erittäin viisas opas kirja jokaikiselle. Sanan mukaan tulee mahdollisimman vähän kiinnittää huomiota maallisiin asioihin. Ei tulisi ottaa velkoja ja tavoitella korkeita. Tulisi etsiä aina ensin Jumalan kasvoja, ennenkuin muuhun ratkaisuun pyrkii. Sanan mukaan ahneus on syntiä. Emme todellakaan tarvitse velkaista asuntoa, voimme ihan yhtä hyvin asua vuokralla. Huomaa alkuseurakunnan käytäntö. Ihmisen myivät omaisuutensa ja jakoivat ne tulot keskenään. Nykyään toimitaan vallan päin vastoin. Se on tosin maallista viisautta, mutta Jumalan Henki ei vaikuta sillä tavalla. Jumalan Henki vaikuttaa antamista, eikä ahneutta. Mitä vähemmän ottaa riskejä, sitä vähemmän on murehtimista. Kuten on kirjoitettu, rahan himo on pahan juuri.

Monilla on pieniä lapsia, ja eivät saa yhteistä ja yksityistä aikaa keskenään. Nykyaikana vaan ei ole ketään joka voisi olla lapsenvahtina, että puolisot voisivat vaikka yhden päivän erottaa viikosta toisileen. Tulisi kuitenkin saada keskinäistä aikaa, jolloin ei tarvitsisi murehtia ja jännittää. Luultavasti vaimo on vielä aivan väsynyt valvomisten johdosta, eikä jaksa olla tunteellisesti vastakaikuinen miehen lähestymisyrityksille ja voi olla siksi kovin innotonkin, mies voi kehitellä päässä itsesyytöksiä, joka on sekin väärin. Vaimo voi olla myös väsynyt, siitä kun on joutunut koko päivän antamaan lapsellensa huomiota ja vielä hänen mieskin tarvitsee rakkautta ja läheisyyttä. Ja moni mies ei ehkä silloin käsitä että vaimonsa tarvitsee myös tukea ja apua sellaisessa elämänvaiheessa, kun on monia asioita ja velvotteita hoidettavana, että vaimo voisi hengähtää. Kyllä avioparin pitäisi saada aikaa keskenään. Sen tarpeen huomioimatta jättäminen on yksi asia, joka etäännyttää ja vieraannuttaa puolisoita toisistaan. Eräs asia joka voi tuoda sotkua elämään on läheiset sukulaiset. Voivat todella astua varpaille ja häiritä elämää, puuttumalla, ohjaamalla ja manipuloimalla kaikin tavoin. Raamattu sanoo että miehen on erottava vanhemmistaan, eli heidän riippuvuussuhteestaan. Vaimolle ei samaa ohjetta ole tosin annettu, mutta eiköhän se päde hänenkin tahollaan. Pahinta on se jos ulkopuoliset ihmiset pääsevät sekaantumaan tavalla tai toisella avioelämään. Tulee pitää etäisyyttä, ja olla puhumatta mitään negatiivista heille omasta puolisosta. Muuten he kokevat velvollisuudeksi suojella omaa aikuista lasta ja aikuinen mies ei olekaan enää itsenäinen perheenpää, vaan narusta vedettävissä, se on hirvittävä tilanne avioliitolle. Pahimmassa tapauksessa ulkopuoliset voivat tulla ja puuttua avioparin elämään hyvää hyvyyttään ja repiä koko avioliiton hajalle. Ja avioliitto on silloin todellakin solmutilanteessa, miten sellaisesta tilanteesta saa enää tiivistä kasaan, jossa luotettaisiin toinen toiseensa. Avioliitto on todella työkenttä, ja ei helppo kenellekään. Siinä vaiheessa kun tulee lapsia, viimeistään alkavat ongelmat, siinä vaiheessa, jos ei ennenkin jo, lähiomaiset tulevat uteliaksi ja alkavat sekaantumaan, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.

11.05.-06 alk...

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Heb 13:4 Avioliitto olkoon kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamattomana ]
[ Kol 3:8 Mutta nyt laittakaa tekin pois nämä kaikki: ..häpeällinen puhe teidän suustanne ]
[ Ef. 4:29 & 31 Mikään paheksuttava sana älköön lähtekö teidän suustanne...]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Sanaa nimeltä "seksi" ei Raamatussa mainita. Tuo sana itsessään jo saa joidenkin mielikuvituksen ja hormonit laukkaamaan. Tuo sana on nykymaailmassa - IN. Mutta minun uuden luomukseni mielestä se on -YÄK. Raamatun aikana kristittyjen ja messiaanisten uskovien keskuudessa, olisi ollut mahdottoman tavatonta puhua intiimistä asioita avoimesti, kuten tänä päivänä, joilloin ne on itsestään selviä aiheita, mutta ne eivät kuulu yleisille osastoille ja yleisiin keskusteluihin. Nykyään puhutaan seksikkäästä muodista, jota kutsutaan myös muoti villitykseksi tai kulttuuriksi. Vaan ei enää mainosteta naisellisesta pukeutumista. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Seksi on halpaa ja kunniattomuutta, mutta naisellisuus on laatua ja kunniallisuutta. Tuo seksi-sana tuli esille 80-luvun alkupuolella. Silloin en tajunnut mitä se oli, kaikki sellainen oli minulle outoa. Elin hyvin suojatusti kouluaikani. Mutta huomasin miten se vaikutti noissa muissa oppilaissa. Aiheutti levotonta käyttäytymistä ja koin koko sanan inhottavana ja sen käyttäytymisen vääränä, mikä niissä sen omaksuvissa oppilaissa tapahtui. En tajunnut sen sanan merkitystä, en tajunnut miten pukeutuminen voi olla seksikästä. Minua todella koko sana inhotti. Ja olin niihin aikoihin vielä aika lailla viaton ja turmeltumaton, ja viaton kokee kaiken turmeluksen kiusallisena ja vääränä. Ja mikä aikaansaa epämukavan, kiusallisen ja nolon olon, se on epäpyhää. Se "seksi" - sana on esineellistävä ja haureellinen sana. Se on helventava ja törkyinen sana. Jota yhdenkään uskova ei tulisi omaksua, kuten omaksua sellaista pukeutumis-käytäntöäkään. Mikäli joku minulle sanoisi itsestäni sen sanan, se loukkaisi minun kunniaani ja naiseuttani. Sillä se on halpa ja kylmä, rietas sana. Sitä sanaa ei saa kenenkään omaksua. Mutta tuossa "seksi" sanassa ei olekaan tunnetta ja sielua mukana, vaan se on pelkästään tahrainen ällöttävä sana. Todella epäpyhä himokas sana, salakavala sellainen. On todella halpaa edes kenenkään aviovuoteessa tuota "seksi" - sanaa käyttää, sillä se ei ole Pyhä ja kunniallinen sana, vaan se on aivan muuta. Intiimit asiat ovat Pyhiä pyhille, ja ne kuuluvat vain parisuhteeseen, ne eivät ole markkinointia ja kaupallisuutta varten luotu - ei todellakaan!

18.08-06 alk...

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Sananl. 4:23 Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Ihmisen on varsinkin naisen pidettävä asusteita jotka on väljiä, tai sitten kerrospukeutumista, jolla poven ja pakaroiden yksityiskohtaista muotoa peitetään (verhotaan). On erittäin synnillistä näitä ihmisruumiin osia korostaa, tiukalla pukeutumisella. Pitkä hame on ainoa tosi säädyllinen naisen alaosa-asu. Jos pidät housuja, on hyvä olla paita tai joku kietaisu asia (huivi, villatakki), jolla peität pakarasi. Rinnan ja muun (alaosan) väliä ei saa myöskään korostaa. Ei myöskään lyhyillä hameilla, jotka saa miesten mielikuvituksen liikkumaan. Se on erittäin säädytöntä ja moraalitonta. Se on viettelevää käytöstä. Minua hävettää omasta puolestani että joskus ennen kuljin pitkissä housuissa, jotka olivat vietteleviä. Nyt en ikinä voisi enää niin tehdä. Pakarat on pidettävä piilossa, eikä niitä tule korostaa. On todella törkeää tyrkyttää ihmisruumiin osia kaikille. Ihminen ei tietenkään voi itseään kokonaan peittää, eikä pidäkään. Mutta pakaroiden ja rinnan välit ja muodot on peitettävä. Niiden esitteleminen on moraalitonta ja syntiä. Jos pidät pitkiä housuja ne tulee olla niin väljät ja myös sellaista materiaalia, että pakarasi muodot ei korostu niissä. Vyötärön ja lantion yleismuoto saa olla olla esillä, mutta nekin peitettynä, eikä paljaana. Mutta nämä sukupuolisesti viettelevät ruumiinosat on häivytettävä, etä ne ei herätä huomiota.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Ilm 22:11. Vääryyden tekijä tehköön yhä enemmän vääryyttä, ja moraaliton
tulkoon yhä moraalittomammaksi, ja vanhurskas tehköön lisää vanhurskautta,
ja pyhä pyhittyköön edelleen. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

Ennenkaikkea tämä asia on henkilökohtainen asia. Mitä Jumala ajattelee minusta ja sinusta? Hän tietää kaiken. Hän tuntee ihmisen. Hän on luonut ihmiskehon ja Hän tietää miten se on verhottava. Hän tietää mikä on säädyllistä. Eri asia keneen Hän voi vaikuttaa. Kenen mieleen Hän voi vaikuttaa. Kenen omaantuntoon Hän saa vaikuttaa. Jos minä katsoisin televisioita, ja ihailisin bikinimuotia ja kaikenlaista sekalaista, on selvää että mieleni pysyy siinä, eikä muutu. Mutta jospa en katsokaan mallia maailmasta, vaan annan Jumalan muuttaa minua, sellaiseksi kuin Hän tahtoo. Silloin minussa on mahdollista tapahtua Jumalan Hengen aikaan saamaa mielenmuutosta. Mielenmuutosta ennen tarvitaan syyllisyys. Sitä ennen tarvitaan tieto synnistä. Sitä ennen tarvitaan parannus. Toki ihminen voi paaduttaa omantuntonsa. Ja pitää omaa päänsä, eikä muuttua. Sitä voi sitten järkeisesti selitellä itselle miten selitteleekään. Kun tulin uskoon 17 vuotta sitten, heti uskoontullessa muutuin pukeutumisen suhteen. Heti paikalla siirryin pelkkiin hameisiin. Se oli itsestään selvää. Tulin kirkkaasti uskoon ja samantien mielenmuutokseen monissa asioissa. Mutta muutaman vuoden päästä aloin katsoa televisiota ja jäljittelemään ihmisiä, ja olin taas ulkoisesti aivan kuin ennenkin. Mutta se tuli maailmasta - ei Jumalasta. Jumala muutti mieleni ja maailma tuli ja muutti minut taas maailmalliseksi mieleltäni. Se ei ollut Jumalan tahto.

Meidät on kutsuttu erämaavaellukselle. Erämaan vaihto ehto on egyptin orjuus - maailma. Luvattu maaon Taivaassa. Mutta hengellisessä erämaassa oppii tietämään mikä on Jumalan tahto. Hän vaikuttaa omassatunnossa. Hän vaikuttaa Sanassa. Hän vaikuttaa sen erttäin syvästi. Päätös on fanaattisen luja ennen mielenmuutokseen siirtymistä. Kyse on siis mielenmuutoksesta, jonka saa aikaan Jumalan Henki ja Sana. Mutta jos ruokimme itseä maailmallisilla asioilla, ei mielen muutosta tule kuin vain maailmallisia asioita kohtaan suosimiseksi. Raamattu KÄSKEE muuttumaan mielenne hengeltä, tutkiaksenne mikä on otollista ja Jumalan tahtoa. Raamattu EI KÄSKE muuttumaan mielenne lihantanne, tutkiaksenne mikä on otollista ja maailmallista tahtoa. Jos joku saastainen ihminen menee hengelliseen kokoukseen ja siellä joku palvoo Herraa silmät ummessa ja kädet pystyssä korkealla, niin sille se on saastaista, vaan ei sille joka palvoo ja on pyhä. Saastaiselle kaikki puhdas ja pyhä on saastaista. Saastainen näkee puhtaassa vain mahdollisuuden turmella sen.

-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
[ Tt 1:15 Kaikki on puhdasta puhtaille, mutta saastaisille ja epäuskoisille mikään ei
ole puhdasta, vaan sekä heidän mielensä että heidän omatuntonsa on saastunut. ]
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --


-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
Seuraavat sivustot tukevat näitä kirjoituksiani:
http://www.777life.com/tosirakkaus/index.html
http://www.saunalahti.fi/mitt/decency/osa1.htm
http://www.777life.com/tosirakkaus/uimapuku.html
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --
RAAMATTU 2005: http://www.nettiseurakunta.net/2005
-- --- -- - -- - -- - -- --- -- ---- - - --- -- -- -- -- ---- -- ---- --- --- -- - -- -- -- -- ---- --

[Ei aihetta]Maanantai 08.05.2006 17:55

minuun ei kevät vielä ole vaikuttanut mitenkään.. pari kertaa olen vaan ollut ulkosalla nauttimasta luonnosta.. siinä se. kaikki on pysähdyksissä, aivan jämähdyksissä. mutta olkoon kuin on... ja niin tulee ilmeisesti olemaankin... ellei intoa jostakin tule.. mutta tarvitaanko sitä..ja miksi...ittelleenkö sitä pitäisi elää.. ainoastaan...