IRC-Galleria

Pääsin eilen töistä Keravalta klo.23. Ajoin himaan Espoon Saunalahteen hakemaan karvalaumaa.
Suunnitelmissa oli että oltaisiin rakkaan ja rakkaiden haukkujen kanssa menty Vermon taakse
golfkentälle pelaaman koirilla golfia ;D

Saunalahdessa päästin lauman pihalle ja jätin oven auki kun vaihdoin housut nopeasti sisällä.
Haudin peräluukku oli auki ja kuvittelin että autohullut menee autoon odottelemaan kuten aina
ennenkin. Kun pääsin autolle, ei siellä ollut kuin isot piskit ja pienivalkoinen. Rottaa ei näkynyt
missään.

Arvelin, että Rotta olisi saattanut "paeta" koska se on nyt reilun viikon verran ollut
haluton tulemaan kämppään sisälle. Onhan se jäänyt about parin kuukauden verran yksin
(ok, toiset koirat sen seurana mutta ei ne sille riitä) kotiin mun työvuorojen ajaksi.
Yhdessä ollaan oltu sit aina rakkaan luona. Omasta kodista on siis tullut Rotalle
vankila kun Rotta potee eroahdistusta. Rotta siis olisi ties missä ilman
mitään spottia mihin mennä. Se harhailisi ties kuinka kauas!!

Kun huomasin ettei Rotta ollut autossa eikä pihalla, starttasin Haudin ja lähdin suhaamaan
lähiseutuja. Tunnin verran kiertelin aluetta mutten saanut näköhavaintosaldoksi kuin lukuisan
määrän rusakoita, kaksi supea joista toinen oli ihan pikkuinen pentu, ison valkohäntäpeuran,
ihan taskukokoisen rusakkolapsen (tepsutteli tiellä) ja pari juniorikettua.
Rotasta ei pienintäkään havaintoa!!

Koska arvelin Rotan paenneen "vankilasta", en uskonut sen olevan enää niin lähellä
kotiosoitetta että etsintää kannattaisi jatkaa. Niimpä suuntasin Haudin nokan kohti Vermon
suuntaa ja käytetiin sit loppulauma sinkoilemassa Vermon takana.
Oli muuten Mila ihan hukassa. Ei löytänyt kaveriaan mistään. :(

Ilmoittelin poliisille ja löytöeläintaloihin Rotan tuntomerkit. Aamulla kaveri soitti että laittaa ilmon
vielä yhteen löytöeläintaloon. Sieltä tulikin puhelu jonkun ajan kuluttua mutta ei niillä ollut mitään
uutta kerrottavaa, utelivat vaan. :/

Aamupäivällä kirjoitin Rotasta myös facebookiin. Naapurin likka oli huomioinut tämän ja
huikannut vanhemmilleen asiasta. Likan isä sitten tiesi kertoa että hän oli nähnyt pienen mustan
lyhytkarvaisen koiran kahdeksan maissa aamulla jolkottelevan Kivenlahden suunnasta kohti
meidän kotiosoitetta. Aivan paras uutinen siihen mennessä!!
Rotta piti sittenkin kotia turvapaikkana eikä vankilana. Ainoastaan
tietynlainen tilanne oli tarkoittanut Rotalle yksinjäämistä.

Matkalla kotiin mutsi soitti (asuu samalla tontilla) että Rotta on pihalla muttei anna kiinni.
Kaasujalka oli entistä raskaampi! Jännäilin matkalla että pysyyköhän se Rotta nyt pihalla vai
lähteekö pois "ahdistelevien" ihmisten läheisyydestä. Vähän ennen kuin pääsin himaan,
mutsi soitti uudestaan ja sanoi että oli avannut mun kämpän oven ja Rotta oli
luikahtanut nopeasti sisälle. Ihanaa!! Rotta oli turvassa!!

Kun pääsin kotiin, Rotta makasi kiepillä mun sängyn jalkopäässä kuten se tekee
aina kun on sisällä. Kutsuin rottaa mutta se luimisteli vaan korviaan. Menin sängyn eteen
lattialle kyykkyyn ja kutsuin Rottaa uudelleen. Se tuli varovasti mun eteen, antoi rapsuttaa vähän.
Sitten se aivan kuin heräsi jostain eri maailmasta ja tunki itsensä ihan kiinni muhun ja itki. Se ei
ollut vinkumista. Eikä Rotta muutenkaan vingu. Se kuulosti todella huolesuneelta ja surkealta
ääneltä. Pieni raukka! Rotalla oli ollut kova hätä.
Se olikin todennäköisimmin lähtenyt "saalistusreissulle" jonkun
elukan perään ja kun se oli tullut takaisin, mä olin jo poissa pihasta..

Käytin koirat vielä ennen töihinlähtöä uimassa ja
Rotta suorastaan liimautui muhun kiinni rannalla.
Autossakaan ei tarvinnut ajaa yksin kun joku pieni
musta karvatyttö tunki samalle penkille ja syliin.
Pieni rakas KuntaKinte<sydän>

Voi että mä olin huolissani!!
Onneksi Rotta on nyt kotona turvassa!

Keskikokoinen musta villakoira narttu kadonnut
kotipihasta Espoon Saunalahdesta 23.6.2009 klo.23:55.

Koiralla kaulassa katoamishetkellä musta niittipanta.
Turkki kauttaaltaan lyhyeksi trimmattu.
Koiralla kokoa reilu 40cm ja n.10kg.

Ei välttämättä (todennäköisesti) anna vieraalle kiinni.


KAIKKI näköhavainnot koirasta enemmän kuin tervetulleita!!!!




^pistäkää sana kiertämään.

http://www.carvista.fi/vinfo.asp?vid=IHI789
Kehtaavat pyytää noin suolaista hintaa tuosta romusta!
Järkyttävän muovinen paska ajaa tuo kyseinen bilika!
Ratti täristää kun firman hallinnosta vastaava
ämmä on ajanut koslan kanttariin.
Muutenkin kosla on kuin rämisevä
leluauto joka reistaa ihan kiitettävän paljon!

Sama kosla kuin: Hofferi ..eli tiedän mistä puhun!


Näin ne kusettajat kertoo:
___________________
Rekisterinumero IHI-789
Vuosimalli 2004
Mittarilukema 88000 km
Moottoritilavuus 1980 cm3
Polttoaine Bensiini
Vetotapa Neliveto
Ajoneuvolaji Henkilöauto
Korimalli Hatchback
Vaihteistotyyppi Manuaali
Vaihteet lkm 6
Moottoriteho (kW/hv) 147 / 200
Väri Punainen
Ovien lkm 5
Perushinta 26900 €
Toimituskulut -
Hinta yhteensä 26900 €

Varusteet:
Neliveto, Täydellinen huoltokirja, Nahka/alcantar verhoilu, ESP Ajonvakautusjärjestelmä, Ilmastointiautomatiikka, Etumatkustajan istuimen korkeudensäätö, Oikean etuistuimen korkeussäätö, Urheiluistuimet, Urheilualusta, Informaatiojärjestelmä FIS, sis. ajotietok, Auto-Check-järj, radion taaj. näytön ja ulkolämpötilan n, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, 2 x renkaat, Erikoisvanteet, Sivupeilien sähkösäätö, Takaikkunan aurinkosuoja, Nokia Bluethooth hands free, Lohkolämmitin

Saloon siis matkamme vei juhannusta viettämään.
Mökkeily on mukavaa ja mökillä väkeä riitti. Nelijalkaisiakin yhteensä 6kpl.
Omien kirppusäkkien lisäksi "jämtlannindoobermanni" Jade ja sakemanni Indi,
joka yritti aluksi syödä mun villat. Piti niitä paisteina. Erilainen tutustumistapa?

Oman lauman kesken lenkkeiltiin toisten pelloilla (ne tykkäs,
pellot meinaan) ja Läskipään usutin peuran perään. Sai vanha vähän juosta. <xD>

Tytyltä hieroskelin kypsän villan alas furminaattorilla. Pörröisen ja ruskean turkin alta kuoriutui
musta, ohut-, kiiltävä- ja sileäkarvainen eläin joka kävi huuhtelemassa hilseet pois turkistaan
pienessä lammikossa. Kylläpä voi lyhytkarvainenkin koira kutistua harjauksen jlk.
Nyt luulis olevan viileämpi olo paahteessakin.

Salosta lähdettiin ajamaan kotia kohti ja kultahan se opasti reitille mikä ei niin tuttu ollut.
"Käännytään tästä vasemmalle. Mennään eri kautta. Ei jaksa aina samoja teitä mennä..".
Niin sitä sitten ajettiin 120km pieleen mutta kylläpä oli kauniita maisemia matkalla. <xD>
Oltaisiin kyllä ajettu vieläkin enemmän pieleen mutta onneksi iPhonen navigaattori
pelasti kun tuli olo että pitäisiköhän tarkistella. Oltiin menossa hyvää vauhtia
täysin päinvastaiseen suuntaan kuin mihin tarkoitus oli. Onneksi kuitenkin
"kaikki tiet vievät kotiin" ja päästiin lopulta sivistyksen pariin,
pois takapajulasta.


Kuvia, kunhan pääsen töistä..

Hofferi
..lyhyesti: kuva + kuvahuomio.
Ei kestä yhtään lämpöä ja vatsa reagoi
lämpöisiin ilmoihin menemällä vesiripulille. WTF???

..yön töissä enkä vieläkään ole töistä päästyäni (07:00) mennyt nukkumaan.

Töistä suoraan hakemaan lauma takaluukkuun ja sit kummitäti & entlebuchi
Felize mukaan ja reilun 3h:n mettälenkille. Uiteltiin koiria hyvä tovi mutta sitten
lähdettiin sadetta pakoon ettei koirat olis kastuneet.. Eiku.. <xD>

Meen vasta illalla nukkumaan. Eli jätän/jätin yhdet
"yöunet" (olis pitänyt nukkua aamulla) väliin. <jännä>

http://www.youtube.com/watch?v=He12HYnAvbk&feature=related

Iiiiihana!! ;)
JB:sta tulee mieleen mun oma halinalle joka pitää aina hassua

http://www.youtube.com/watch?v=hWhKdXcqYeU&feature=fvst

..ja jotain muuta.. <xD>
http://www.youtube.com/watch?v=NTC4qkb8Ppk&feature=channel_page

Flip oli lähtenyt katsastamaan paremmat porkkanaviljelmät sitten
viimeyön aikana kuten arvelinkin käyvän. Niin luurangoksi laihtunut
se jo oli. Vein sen yliopistolliseen eläinsairaalaan avattavaksi.
Ne tutkii siellä mihin poika kuoli ja soittelee kun jotain selviää..

Lepää rauhassa rakas Flip <3 ..pieni rakas karvamieheni <3


________________________________________
Ei pelkästään negatiivista:

*Nyt on sitten jäljellä enää Furi (tämä ei hyvä, mutta..) joka voi turhankin
paksusti. Tuore ravinto ulkoa on niin hyvää että sitä on syötävä paljon! :')

*Ja koirista hetki sitten laihimmassa kunnossa ollut Tyty alkaa näyttämään jälleen koiralta.
Se ei siis kestä kuumia ilmoja joten paastoili aivan liian paljon alkukesän helteiden aikaan.
Näin ollen se myös laihtui ja kuivui. Nakkasin valtavia määriä paskoneen otuksen ulos (asuu
kesän pihalla) missä voi miinoittaa rauhassa ja aloitin tehonesteytyksen ja -lihotuksen.
Muutama kupillinen vettä/pv kalaöljyllä maustettuna (maustettu vesi kelpaa ahneelle niin
että kuppi juodaan tyhjäksi). Ja vaikka ruoka ei juurikaan kuumimmilla säillä imeydy vaan
lentää kaaressa pensaisiin, ruokin silti reilummalla kädellä. Nyt ei enää kylkiluut törrötä
vaan kuultaa liikkeessä kuten pitääkin. Alkaa lihaskin tulemaan takaisin..
Vielä hetki tuota palauttelua niin voi jälleen alkaa
liikuttelemaan Tytyäkin enempi.

*Mila on myös aika kuikelo.. Syö nyt Tytyn kanssa samaa rasvaista & paljon proteiinia
sisältävää nappulaa n.50% ja loput raakaa lohta/rasvaa/lihaa. Mila siis laihtui kun tuli mulle
koska kasvattajallaan oli tottunut että ruokaa on tarjolla jatkuvasti joten sitä voi napostella
pitkin päivää. Ei ollut siis pakko syödä sitä määrää kerralla mikä eteen annettiin. Olihan likka
jo valmiiksi aika kuikelo mutta ei sentään niin laiha kuin n.1kk laumaan saapumisesta.
Pikkuhiljaa alkaa Milakin oppimaan uuden ruokailukäytännön. Jos ruokaa jättää kuppiin,
häviää se nopeasti parempiin suihin eikä sitä voi hetken päästä napostella lisää.
Parempi syödä silloin kun ruokaa on tarjolla. Nyt ollaan käsiruokinnalla.
Eli käytännössä paapon pikkulikan entistä enemmän piloille ;) Tui tui!! ;)

Kohta alkaa siis koko lauma olemaan "edustuskunnossa"..
Mitä nyt jälleen yhtä jäsentä pienempänä..
Flipiä on ikävä.. Ja tulee olemaan ikävä!

..ei voi hyvin. Ei yhtään hyvin!!
Flip voi huonommin kuin ei yhtään hyvin.
Todennäköisesti aamulla Flip on poissa.
Flip on laihtunut aivan luurangoksi!
Se ei syö!

Kun tulin töistä himaan, keräsin ensin kaneille heinää ja voikukkaa pihalta.
Furi tuli tapansa mukaan kurkkimaan häkkiä vasten että mitäs ateriaa sieltä saapuukaan.
Flip kyhjötti häkkinsä nurkassa heinäkasan keskellä liikahtamatta.
Laitoin tuoreet poikien häkkeihin mutta Flip ei liikkunut vieläkään.
Otin voikukanlehden ja tarjosin sitä Flipille. Ei elettäkään.
Tökkäsin pikkuisen Flipiä kylkeen jolloin se horjahti voimakkaasti.
Nostin pojan syliin. Normaalisti se olisi jännittynyt pyöreäksi palloksi, nyt se oli veltto.
Sen silmät oli kuivat ja jo elottomat vaikka poika hengitti.

Koitin juottaa Flipiä antamalla sille sormenpäästä tipan kerrallaan vettä suoraan suuhun.
Se joi vähän muttei ilmeisesti pystynyt nielemään kaikkea. Se köhi vettä ulos.
Flip oli mun sylissä pitkän aikaa. Koitin saada siihen eloa heiluttelemalla sitä välillä pikkuisen.
Silittelin pikkuista ja sanoin sille välillä että "Älä Flip luovuta. Älä poika mene."
Aluksi heiluttelu saikin Flipiin hieman eloa. Flip potki takajaloillaan heikosti.
Vähän ajan päästä Flip ei enää reagoinut. Arvelin sen olevan jo kovin väsynyt.
Olihan se laihtunutkin jo aivan liian laihaksi. Ei sillä ollut paljoa voimia.
Poju kävi nuolaisemassa Flipin naamaa muttei ollut kiinnostunut siitä kuten yleensä.
Jätin Flipin vielä häkkiinsä. Josko pienestä nestemäärästä olisi edes vähän apua.
Taidan elätellä turhia toiveita. Todennäköisesti Flip luovutti..

Näitä tipahtelee turhan tiheään! Jos/kun Flip on aamulla poissa,
haluan sille ruumiinavauksen. Mikä ihme poikaa vaivaa? Miksi se ei syö? <totinen>