IRC-Galleria

.. on vaikeeta, muttei ihan mahdotonta, kai. Oon polttanut viime kahen viikon aikana about röökin päivässä, illalla. Kituuttelen siis aina iltaan asti. Ja yleensä illalla se ei oikein maistu. Himo iskee vieläkin, päiväaikaan. Tulee sellainen olo, et jotain tarttis saada, jotain jotain, heti. Mut helpommin on polttamatta, kun ei ota tupakoita mukaan töihin. Kaupalle on niin pitkä matka, ettei yhen röökin takia jaksa lähteä, enää. Joskus jaksoi. En tiedä lopetanko kokonaan. Olen vähentänyt kuitenkin merkittävästi. Baarissa ei tule poltettua, jos menee sellaisessa seurassa, missä ei polteta. Tää ei kyllä tosin aina mahdollista. Viime pe, poltin baarissa yhen, ja se maistui pahalta. Eli vieroitusohjelmanii toimii.

Joo tota niin. Täytyy todellakin toivoa, että länsimaat painostavat tarpeeksi Israelia lopettamaan pommitukset. Tähän menneessä melko laimeata on ollut painostus.

Sain Elsalta viestin, että ne oikeasti pelkää. Sen vanhemmat tulee Elsan luokse evakkoon ainakin viikonlopun ajaksi. Elsa asuu Tel Avivin lähellä. Niiltä on rajalle 100km. Libanonin rakettien kantama on 45km, mutta kai se silti pelottaa. Israel on sotatilassa. Elsan sanojen mukaan, the war is real, dead people are real.

Israel ilmoitti jatkavansa hyökkäystä ainakin sunnuntaihin asti. Maanantaina ollaan kai sitten viisampia, ja tiedetään ehkä mitä tulee tapahtumaan. Elsa kehotti odottamaan kaksi viikkoa. Seuraavat kaksi viikkoa ovat kai ratkaisevat. Hän varmaan tietää, on kuitenkin Israelin armeijan alikersantti.

Täytyy vaan toivoa, että tilanne rauhoittuu neljän viikon sisällä. Mun lentolipuilla ei ole edes peruutusoikeutta. Se ei nyt ole suurin huoli.

Mahtaa tämä tyttö olla hullu, tai ei ainakaan ihan täysjärkinen. Musta opinnäytetyön tekeminen on vaan kivaa. Ainakin tässä vaiheessa, kun ei ole deadlinejä vielä.

Elämä on odottelua.

Nukkumaan mennessäni odotan aamua, että saan käsiini ihanan aamukahvin (mikä sen ihanampaa aamuisin), ja pääsen junaan lukemaan tuoreita aamulehtiä. Junassa oottelen sitä, että pääsen työpaikalle ja koneelle lukemaan sähköpostia ihanalta ihmiseltä. Lähes joka aamu, mua odottaa uusi sähköposti, eikä ole mukavampaa tapaa aloittaa päivää.

Töissä odottelen töistä pääsyä, että näen kisuni. Sillä on mua kamalan ikävä, ja kotioven avatessani se on siinä oottamassa ja ottaa minut vastaan ihmettelevillä maukaisuilla, "missäs oot luurannut noin pitkään, mau".

Kun kisu on ruokittu ja silitetty, lähen polkee kirjastolle. Työpäivän jälkeen kolmen kilsan matka kirjastolle tuntuu joka päivä rasittavalta ja pitkältä. Kirjastoon päästyäni nappaan sen yhen kirjan ja istun opiskelee. Yleensä mulla on tunti aikaa lukee ennen sulkemista, ja vilkuilen kelloa, millois mut tullaan häätää pois.

Kotimatka menee aina yllättävän nopeasti. Siellä sitten Mila taas heräilee ja haluaa huomiota. Milan kanssa jahtaillaan hiiriä, ja katsellaan telkkaa, ehkä syödään jotain. Sitten onkin jo nukkumaanmenoaika. Milde tulee mun viereen kehrää, sitä pitää silittää masusta, ei se muuten saa unta, tai sitten mä en saa, kun se kävelee ympäriinsä kerjäten huomioo :)

Tää viikko on mennyt siis melko rutiinilla. Mutta mikäs sen mukavampaa :)

Israel jatkaa pommitusta niin kauan kunnes Hizbollah luovuttaa israelilaiset panttivankisotilaat ja laskee aseensa. As if that would ever happen.

Ehkäpä israelilaiset väen väkisin haluavat lietsoa väkivallan kierrettä. Todistaa lähimuslimivaltioille, että niille ei sovi ryttyillä. Mutta miksi tappaa siivilejä, lapsia, sitä mä en pysty sulattaa. Aika raakaa.

Ne varmaan yrittää vaikuttaa siviilien mielipiteisiin, heikentää Hizbollahin valtaa ja kannatusta. Pommittivat sillat ja tiet, sulkivat ilma- ja laivayhteydet. Libanon on saarrettu ja maa on julistanut hätätilan. Maan johto arvelee, ettei nälänhätä ole kaukana. Tuhannet joutuivat pakenemaan kodeistaan.

Ehkäpä tämä on se tapa, jolla Israelin armeija yrittää näyttää libanonilaisille, ettei Hizbollah voi niitä nyt auttaa, ja horjuttaa näin uskoa järjestöön. Hizbolollah on kuitenkin muutakin kuin äärimuslimijärjestö, se on monille sama kuin uskonto, elämäntapa, toimeentulo ja sivistys. Järjestö rahoittaa mm. sairaaloiden ja koulujen toimintaa. Se vaikuttaa aika laajalti muslimimaiden elämässä.

i am so busted, but why it makes me only laugh...

Pommitukset jatkuneet näillä näkymin viikon verran. Tulituksissa kuollut noin kaksikymmentä ihmistä rajan lähistöllä ja Beirutissa. Uhreiksi ovat joutuneet mm. lapset, muut siviilit, kanadalaiset ja sotilaat. Tällä hetkellä maasta evakuoidaan mm. tuhansia pohjoismaalaisia.

Selkkaus alkoi, kun Hizbollah (Libanonin äärimuslimijärjestö) kaappasi kaksi Israelin sotilasta viime viikon keskiviikkona. Tarkoituksena vaihtaa kaapatut sotilaat Israelin vankiloissa olevaa noin 60 libanonilaista panttivankia vastaan.

Israel vastasi kaappaukseen tulittamalla Libanonin pohjoisrajaa, kohteena Hizbollahin johtaja.
YK:n jäsenvaltiot jättivät Israelille pyynnön lopettaa suuret sotatoimet. Monen maan päämiehet ovat arvostelleet Israelin rankkaa tapaa vastata kidnappaukseen. YK:n lauselma kumottiin USA:n toimesta, sillä USA tukee Israelia sotatoimissaan.

Libanonilaiset ovat eilen aamulla tulittaneet noin 60 km Libanonin rajalta sijaitsevaa Israelin kolmanneksi suurinta kaupunkia, Haifaa. Tulituksissa kuoli 8 henkilöä.

Tänä aamuna palestiinalaset ovat räjäyttäneet Israelin sotilalaiden tankin, Palestiinan rajan lähistöllä. (Hizbollahin järjestö toimii myös Palestiinassa.)

Huomattavaa on, että Israel oli vetäytynyt Libanonista vuonna 2000, tämä on ensimmäinen sotatoimenpide kuuteen vuoteen.


Lähtöön aikaa 5 viikkoa. Niillä leveysasteilla se on pitkä aika, mitä vaan voi tapahtua, toivottavasti tilanne rauhoittuu. Ei kauheesti hotsittaisi joutua sodan keskelle.

Shoop boop ti doo

Kertoi muun muassa tällaista:

"Tavalliseen" ihmiseen verrattuna erotun seuraavilla alueilla:
Your personality stands out from the average person's particularly in the areas of:

Your High Curiosity Level
Your High Emotional Reactivity Level
Your High Need for Variety
Your High Empathy/ Sensitivity Level

http://www.personality100.com/page/partner.xml?partnerid=GGC4&linkid=7656231_252180501_1961916441

If I were a painter
I would paint my memory

If that's the only way
for you to be with me

We would be together
just like we used to be
...

And I'm dreaming of the place
Where I could see your face

And I think my brush would take me there
But only if I were a painter
and could paint my memory

UNELMOINTI
Mitä ovat unelmia?

David Galen elämä -leffassa ihana Kevin Spacey määritteli tämänkin, ja hitsi kun mä en just nyt muista miten se meni, se kertoi sen niin hyvin. Mulla kun on dementia niin ei voi muistaa. Täytyypä kattoa se leffa uudestaan ihan tämän vuoksi.

Mikä on illuusion ja unelman ero? Milloin todellisuudesta tulee illuusio? Jos kuvittelee elävänsä ihania asioita, joita ei ehkä ole olemassa, mutta jotka perustuvat pieniin toden hippusiin, niin onko silloin vaan onnellinen ja ehkä vähän tyhmä. Vai elääkö silloin jotain kuvitelmaelämää. Ja kuka silloin saa tulla arvostelee, onko se niin väärin. Jos on onnellinen eläessään osaksi kuvitelmaa, niin mitäs sitten. Unelmoija kyllä tietää, mikä on todellisuutta ja mikä toiveajattelua, mutta saahan ajatuksilla leikitellä... Jos on kerran onnellinen.

Entä milloin unelmista tulee totta? Eikö niistä tule silloin totta, kun elää niitä unelmia? Eikö elämä ole sitten täyttä unelmaa, jos elää unelmiaan. Onko se silloin unelmaelämää, pelkkää unelmointia vai taviselämää. Eihän ihmiselle ikinä mitään riitä. Kun unelmat täyttyvät niin lista täyttyy jo seuraavista unelmista.

Mikä on unelman kriteeri? Pitääkö sen olla jotain sellaista, mitä ei ikinä voi saavuttaa ja tavoittaa? Eikö se voisi olla joku pienempi asia, vai onko se silloin jo pelkkä toive? Onko unelman kriteeri riippuvainen olosuhteista? Jos esimerkiksi lapsi unelmoi omistavansa Disneylandin, niin se on kyllä joo pelkkää unelmaa. Mutta jos lapsen isä on Disneylandin omistaja, lapsi tietää, että Disneyland saattaa periytyä hänelle, niin silloin tämä unelma on toivetta.

Eikö unelma saa siis olla joku pieni asia. Unelmathan on sellaisia, jotka saavat leijumaan, hymyilemään ja saavat hyvälle tuulelle. Kun ajattelee *sen* (mikä ikinä se onkin) olevan tässä ja nyt, olemassa, ja *se* on tärkeää ja olennaista onnellisuuden kannalta, silloin *se* on unelmaa. Ja se on ihanaa.

IDEALISMI
Idealistihan elää jatkuvasti jossain eri planeetalla. Murehtii ja haaveilee tulevasta. Jatkuvasti. Idealisti näkee asioiden parhaimmat puolet. Ei se tarkoita sitä, ettei tajua asioita niin kuin ne on. Tajuaa joo, mutta siltä paremmalta näkökantilta. Jos idealisti tykkää eniten kesästä ja helteestä ja kerran sataa, niin ei se ole huono asia ollenkaan, vaan hei, voi kerrankin hyppiä lammikoissa, ja kukatkin saa vettä. Tällainen optimismi ärsyttää aika monia ihmisiä, idealisti tulee kyllä hyvin toimeen realistien ja pessimistien kanssa, "hei, kaikki ihmiset on ihania, ja jokaisessa on hyviä puolia". Mutta nämä pessimistit ei jaksa kattoa hymyilevää naamaa. Se on havaittu. Pessimistin ja idealistin välille syttyy sellainen sähköaita, joka säkenöi *dzz* *dzz*, aina kun nämä kohtaavat.

EILEN
Ja kyllä joo, optimistikin kyllästyy pessimistiin "Älä aina jaksa olla noin negatiivinen!". Olisi tehnyt mieli sanoa tai huutaa ääneen, mutten en kun en. Eilen tuli yhestä tyypistä mitta täyteen.

Tällaisia asioita olen kelaillut tällä viikolla :)