IRC-Galleria

Ihan paska päivä. Noh, reeneis oli kyl kivaa. Etenki kun senpai irroitti käsillä hartioita ja kielenkannattimilla nauruntyrskähdyksiä heti aluksi. Niin oli hauskaa, että piilari oikeen tipahti. (Vieläkään en ihan ymmärrä miten niin kävi – ja vielä ihan vaan seizassa – mutta niin vaan kävi.) Ja sain vielä kolme isoa, hanaa, lämmintä, isoa, mojovaa halausta. Eli ihan kivaa oli treeneissä. Ja hauskoja juttuja. Kunnes sitten tuli tobikoshiukemi. Itku meinas päästä. Ihan oikeesti. AHDISTAA! Mä en vaan kykene uskaltamaan tekemään sitä. VITUTTAA! Se ei voi olla niin kovin vaikea juttu, mutta kun ei vaan uskallus anna periks. TURHAUTTAA! Kaiken järjen mukaan siinä ei oo mitään kamalaa eikä kummallista, mutta kun ei vana kykene hahmottamaan liikettä ollenkaan niin ei sitten kykene uskaltamaankaan. Vituttaa kuin pientä oravaa. Aivan paska juttu. En haluu enää ees aatella asiaa.
Eilen oli sensein treenit. Vain tunti, mutta paljon siinäkin ehti. Mitään en muista, kylläkään. Mutta se nyt ei ole mitään uutta. Häiritseviä kontaktiharjotteita tehtiin aluks. Sen vaan muistan. Ai joo, ja kontaktitreeniä sinälläänki, että nagen piti valita tekniikasta ura tai omote sen mukaan miten uke liikkuu tai reagoi. Hyviä harjotteita kyllä. Ei niin että tässä vaiheessa vielä ehtis mitään mihinkään reagoimaan, mutta ajatus oli hyvä. Sitte joskus mäki ehkä ehdin tommosia reagointeja harjottelemaan. Jahka on tarpeeks virrannu vettä sillan ali…
Mutta silti tänään vituttaa ja on paska päivä.