31-10-05 klo 10.25
Kylmä herätys lämpimästä viikonlopusta. Se on ohi, maanantai kolkuttelee jo ovelle ja minä pidän kynsin hampain kiinni sunnuntaista, joka valuu hiljalleen pois.
Voi hemmetti, en millään jaksaisi taas nousta ylös, taas suorittaa mekaanisesti aamutoimia, taas hypätä autoon ja taas ajaa työmaalle, Parikkalan Alkoon, työharjoitteluun. Vaan ei auta itkuvirsi, pakko mennä, muuten loppuu rahantulo. Oi jospa saisi töitä, loppuisi tämä ainainen työharjoittelu ja palkaton uurastus.
No, onneksi tämänkertainen työharjoittelu on suht' iisiä hommaa, kassamyyntiä ei ole ollenkaan, joten kuorman purku ja pullonpalautusten hoitaminen on ainoita nakkeja. Ongelmia tulee ajasta, lähinnä siitä kuinka sen saisi kulumaan niin että pääsisi jo kotiin. Jumalille kiitos nettimahdollisuudesta. Ja iltapäivälehdistä.
Vielä 45 minuuttia ruokapaussiin, mitähän rotanpäitä siellä tänään tarjotaan?