IRC-Galleria

Viime yönä tuli ulkona istuttua kolmisen tuntia ja mietittyä omaa elämää ja kaikkea sitä mitä haluaa jatkossa. Mitä enemmän mietti, sitä enemmän meni sekaisin ja sitä paremmin unohti mikä ongelma ees olikaan.

Välillä sitä vaan tuntee itsensä pahaksi ihmiseksi, joka satuttaa vain muita teoillaan ja sanoillaan.. ei vaan enää tiedä mitä pitäisi tehdä. Kuin olisi täysin hukassa. Tuntuu, ettei mikään enää riitä ja mikään ei ole tarpeeksi hyvää, ja lopulta sitä huomaakin olevansa täysin yksin kylmässä maailmassa tyhmine ongelmineen.

Mihinköhän suuntaan sitä pitäisi oikeen jatkaa matkaa.. jaa'a. Ehkä menen sitä miettimään talon synkimpään nurkkaan. Ehkä se valo paistaa joskus sinnekin ja näyttää tien pois.