IRC-Galleria

Ei jaksais, eikä inspais eikä viittis.. Niinku mitään.. Mutku on pakko. Hengittämättä kun ei voi elää.

Että elämä osaa heitellä pientä ihmistä.. Välillä tekee vaan mieli itkeä ja vetää ranteet auki, seuraavassa silmänräpäyksessä mikään ei voisi olla paremmin. Naurattaa ja tuntuu hyvältä. Hymy yltää korvasta toiseen. Vaikka kolmanteenkin jos sellainen olisi. Tänään on hyvä päivä :) Alle kaks tuntia meni hissan preleissä, sit sitä vaan istu tunnin tuijottaen tyhjyyteen (kuola valuen suusta, voisin vaikka vannoa..) ja miettien niitä näitä. Tällaiselle Aadeehoodee tapaukselle se hiljaa istuminen on yllättävän hankalaa :D Ja se pöytä oli huono kun ei mahtunut istumaan risti-istunnassa.. Aika outo tapa tehdä koetta :P Onneksi sai taas sen nurkka-ikkuna-paikan :) Ihanaa. Sit kirjotuksissa joutuuki keskelle salia ku ihmisiä on joka puolella kyljessä ja niskassa ja ihan tunkkasta ja kuumaa ja ahistaa kun oon tämmönen erakko :D Tai antisosiaalinen.. Miten vaan.. Ikävä kaikkia miun rakkaita ihmisiäni <3 Love U all :)

Myssy

Joo, tota.. Tekstitaidon preliminäärit oli sit äsken.. Pahuksen Lönnrot ynnä kumppanit kun en ymmärrä mistään mitään :D

Jaa-a, tylsistys.. Ei oikee jaksais, eikä kyllä haluttaiskaa.. Yhtään mitään.. Näyttelemiset on näytelty, kirjotukset edessä samoin kuin opiskelupaikan vaihto ja kaikki muu masentava. Miksei kaikki voisi aina olla sitä mitä se joskus oli? Silloin ennen, kun kaikki oli hyvin ja onnellista, ei ollut stressiä, ei paineita, ei ärsyttäviä kysymyksiä joihin en osaa vastata. Kesät ovat kivoja.. Viime kesä oli upea, toissa kesä paras kaikista.. Tulevasta kesästä tulee vain.. No, masentava, tällä menolla. Ei sitä aina jaksa, mutta kaikki odottavat sinun jaksavan. Ei aina ole hyvä olla, ei ulkoa eikä sisältä. Ja silti on oltava osa yhteiskuntaa, olematon palanen jotain kaoottista ja merkityksetöntä. Vaikka ei tahtoisikaan. Vaikka ei jaksaisikaan. Vaikka se tuntuisi pahalta ja väärältä.

Why is it that love has to hurt so much? Why is it that love is so fucking addicting? Why is it that I can´t seem to find my beloved one? How come everyone is happy and together but me? Is there something wrong with me?

Your cruel device. Your blood, like ice.
One look could kill. My pain, your thrill.
I wanna love you but I better not touch.
I wanna hold you but my senses tell me to stop.
I wanna kiss you but I want it too much.
I wanna taste you but your lips are venomous poison.
You´re poison running through my veins.
You´re poison, I don´t wanna break these chains.
Your mouth, so hot. Your web, I´m caught.
Your skin, so wet, black lace on sweat.
I hear you calling and it´s needles and pins.
I wanna hurt you just to hear you screaming my name.
Don´t wanna touch you but you´re under my skin.
I wanna kiss you but your lips are venomous poison.
You´re poison running through my veins.
You´re poison, I don´t wanna break these chains.
One look could kill, my pain, your thrill.
I wanna love you, but I better not touch.
I wanna hold you but my senses tell me to stop.
I wanna kiss you but I want it too much.
I wanna taste you but your lips are venomous poison.
You´re poison running through my veins.
You´re poison, I don´t wanna break these chains.
I wanna love you but I better not touch.
I wanna hold you but my senses tell me to stop.
I wanna kiss you but I want it too much.
I wanna taste you but your lips are venomous poison.
You´re poison running through my veins.
You´re poison, I don´t wanna break these chains...


----


Ettäs tiedät ;)

Pikkusta flunssaa, ei oikee ois jaksanu, mutta kun piti, oli äikän koeki, eikä se kovin hyvin menny, vähän unessa, taisin ymmärtää tehtävänannonki väärin, enkä muista enää mitä vastasin, mutta kyllä se siitä, eiköhän opettaja ymmärrä, luulisin ainakin, Leinonen on aika reilu yleensä, ja vahinkojahan sattuu, ja oli muuten aika veemäistä ajella aamulla kouluun kun tuntu et ajaa kaikkien päälle, mutta kotimatka meniki sit sukkelaan, kaasua ja kaasua vaan, ei jaksanu ajatella et ois voinu hiastaa tai jtn, mutta onneksi ehjänä kotiin kummiskin, kohta nukkuun ja sit syömään, huomenna taas herätys kuudelta. Nannaa.

Ja sitä rataa. Ikävää, tylsää, kylmää, yksinäistä, kurjaa, pimeää, vaikeaa, surullista, kaikenlaista.. Ei vain tykkää tästä. Ei vuodenajasta eikä mistään mitä on tapahtunut..

Ja miksi kaikki söpöt ovat aina tavoittamattomissa? Jollain tavalla, jolleivät muuten niin liian ihania ollakseen edes totta?

Kun pääsi on tyhjä ja raskas, ja sinusta tuntuu ettet hallitse ajatuksiasi. Kun näet kaiken niin selkeästi, mutta katseesi on sumea ja harhaileva. Kun sinä tunnut liikkuvan hitaasti ja epätodellisesti muiden kiitäessä ohitsesi kuin pääskyset kevätauringossa. Silloin tiedät, että maailmassa on onnea. Se on juuri tässä, juuri nyt, juuri sinulla. Etkä tahtoisi luopua onnestasi, mutta sen on kiiruhdettava ilahduttamaan jotakuta muuta jossain kaukaisessa paikassa. Ja aamulla herätessäsi onni on poissa.

Joku pentu herätti mut puol viis.. Kuudelta torkuin kakskyt minsaa ja sit soi kello. Pää tuntu kummalta ja paleli ihan sikana.. Vasen silmä oli turvonnu, näytti siltä ku ois ollu julmettu silmäpussi tai saanu turpiin... Kivakiva. Yritin mie kummiski lähtä kouluun, mutta päättelin lopulta etten selviäisi ehjänä ajomatkasta ja painelin sänkyyn... Kävin kai syömässä jossain välissä, ainaki luulisin. Spagettia. Nousin kolmen aikaan ylös, mut menin taas makaan petiin. Hereillä kummiski. Söin taas jossai välissä. Riisiä ja broileria. Ja sit suomensin iskän sekuntikellon käyttöohjeet. Ja tulin koneelle. Että näin. Tylsää ja tyhmää :D Ei jaksais mitää eikä viittis enää nukkuukaa ku huomen pitää taas mennä kouluun ja pitäis yöllä saaha unta :P Semmosta.