IRC-Galleria

Tuhlattuani kolme tuntia elämästäni olemattoman paskahuussin etsimiseen, palasin pettyneenä delfinaarioon etsimään ämpäriä.
Vartija oli vaihtunut, eikä tämä uusi ollut sen valppaampi kuin edellinenkään, näytti olevan syvästi unten mailla hänkin koska ei ainakaan perään huudellut kun marssin hänen koppinsa ohi ja hyppäsin portin yli altaalle johtavaan portaikkoon.
Kesken hyppyäni vartija päästi kumahtavan, happaman pierun, jonka korvia repivää ääntä säikähdin niin, että laskeutumiseni portin toiselle puolelle ei sujunutkaan ihan niinkuin piti, vaan meni pitkäksi.
Mäjähdin polvet edellä portaikkoon ja mursin äänistä päätellen vähintäänkin jokikisen luun kehostani pyöriessäni portaita alas.
Onnekseni kipuaistimukseni olivat minimaaliset, kiitos noin sadalle kilolle sieniä ja tankkerilliselle liuottimia joita olin nauttinut vuosien varrella, enkä alas päästyäni pyörtynyt vaikka hiukan heikottikin.
Satuin altaanreunalle tietysti kesken kiihkeimmän esityksen eikä paskakaan enää pysynyt suolessa, vaan kaikkien suureksi iloksi ja hämmästykseksi ripuloin verta ja suolenpätkiä suoraan temppuja tekevän delffiinin päälle.
Huuto ja pakokauhuhan siitä syntyi.

Oksennettuani tovin keinotekoista merivettä ja mätiä kalanpäitä, sain koottua ajatukseni ja itseni siihen kuntoon että uskaltauduin kysymään minut hetkisitten pelastaneelta miespuoliselta finninaamaiselta delfiininkouluttajalta että missä mahdoin olla.
Poika sopersi ilmeisesti ruotsiksi jotain mistä en saanut selvää ja manailin mielessäni niitä kaikkia ruotsintunteja jotka olin koulussa lintsannut ties millä verukkeilla.
“Ei oppi ojaan kaada, mutta mitä jos viihtyy ojassa?” oli argumenttini jos joku jaksoi valistaa opiskelun tärkeydestä, mutta nyt olisi ollut hyötyä tuostakin jo kauan sitten kuolleeksi luulemastani kielestä.
Poika sopersi jotain ‘Jag älskar dej’, mutta koska olin jo valmiiksi vittuuntunut tästä uudesta juonenkäänteestä, en jaksanut kuunnella minkäänlaista vittuilua ja poika sai maistaa silakkaämpäriä takaraivonsa kautta.
Jätin pojan keräilemään rillejään selvästi huumeissa olevien delfiinien huudellessa ja pyöriessä villisti altaan reunalla ja lähdin etsimään ulospääsyä mokomasta laitoksesta.
‘En siis ole särkänniemessä‘, pohdin, ja nousin ylös portaita delfinaarion aulaan.
Aulan vahtikopissa kuorsasi iso viiksekäs valkosipulille lemahtava vartijasetä, jonka puoliksi syöty patonki tarttui hihaani ja auttoi minut pahimmasta järkytyksestä takaisin tolkkuihini.
Ulos päästyäni olin paskantaa housuihini nähdessäni edessäni kohoavan kaltevan tornin.
‘Mitä vittua?!’
Oli pakko päästä jonnekin paskalle.

Heräsin alasti tahmaiselta lattialta outoon lipomista ja maiskutusta muistuttavaan ääneen.
Kun nostin hiukan päätäni, tuntui kuin satatuhatta naulaa olisi porautunut yhtäaikaisesti syvälle kohti aivojani, ja olin pakotettu laskeutumaan takaisin lattian tasolle.
‘Mitä vittua?!’, mietin, mutta en millään saanut edellisillan ja yön aikaisia tapahtumia mieleeni.
Olin täysin oudossa asunnossa ilman vaatteita.
Maiskutus ja lipominen jatkui ja vaikka ääni oli hiljainen, päähäni sattui ihan helvetisti.
Vaikka en uskaltanut nousta ylös, sain varovasti kääntämällä pääni toiselta sivulta toiselle.
Olisi pitänyt jättää kääntämättä.
Noin kahden metrin päässä minusta oli minulle tuntematon mieshenkilö lattialla kontallaan nuolemassa kiivaasti lattialla olevaa likaista muovipussia, ja jos en vallan väärin ollut tulkinnut aistejani, oli mies yltä päältä hunajan peitossa.
‘Mitä vittua!?’, toistin mielessäni ja silmissäni sumeni.
Kun seuraavan kerran raotin silmiäni, heräsin auton takapenkiltä keltaiseen sadetakkiin käärittynä.
Yritin huhuilla muita ihmisiä mutta koska vastausta ei kuulunut, päättelin olevani yksin.
Ikkunat olivat huurussa, joten en nähnyt ulos nousematta istumaan.
Pääkipu oli vielä tuoreessa muistissa, mutta ihmeekseni päähäni ei sattunut lainkaan kun nousin ylös.
Raotin hiukan takaikkunaa.
Jo toinen virhe tänään, mikäli oli edelleen sama päivä.
Ikkunasta alkoi tulvimaan vettä auton sisälle enemmän kuin olisi tarvinnut ja minulle tuli hiukan kiire päästä ulos.
Onneni ei taaskaan pettänyt, sillä löysin kuskinpenkin alta vasaran, jolla muutaman kopautuksen jälkeen takaikkuna antoi periksi ja vesimassojen vyöryttyä sisään ponkaisin hylkeen lailla kohti ääretöntä ja sen yli!
Noustuani pintaan sain heti ensimmäisenä ylikypsän silakan valtavalla voimalla vasten poskeani ja vajosin takaisin pinnan alle.
Vajotessani katselin yläpuolellani parveilevia delfiinejä ja päättelin että olin mitä ilmeisemmin särkänniemen delfinaariossa ja esitys oli alkamassa.
‘Mitä vittua!?’, tuo kysymys oli alkanut kummittelemaan mielessäni nyt jo useampaan kertaan, ja jälleen pimeni.

Se minttu-viina oli virhe...

Kevään ensiaurinko koitui viimeinkin pelastuksekseni, sillä Jukan jäätynyt ruumis alkoi sulamaan sen verran että mätänemisprosessi lähti käyntiin ja lusikkani upposi Jukan selkään kuin kuuma veitsi voihin!
Olin jo pahimpaan nälkääni nakerrellut Jukan takkiin miehenmentävän aukon, nyt piti tehdä sama Jukalle.
Onnekseni olin nähnyt elokuvan "Elossa" niin monta kertaa että ihmislihan syönti ei enää aiheuttanut minulle minkäänlaisia moraalisia ongelmia tai oksennuskohtausta, kysehän oli selviytymisestä.
Minulla kesti kaksi päivää kairata tieni puolijäisen ruhon läpi, mutta voitte kuvitella miten onnellinen olin haparoidessani lusikalla ilmaa viimeisenkin lihakerroksen antaen äänekkäästi lörtsähtäen periksi lusikkani alla.
Olin vapaa!
Mutta yltä päältä mädässä, hyytyneessä veressä ja suolenpätkissä.
Ja olin janoinen.
Olin kierrättänyt ruumiini nesteitä jo niin monta kertaa että vaikka olisin siltä seisomalta juanut painoni verran vettä, joka ei suinkaan ollut kolmea litraa enempää, en olisi kussut viikkoon.
Onneni jatkui edelleen, sillä mini-golfia kiertävälle aidalle oli kokoontunut lauma teini-ihQdaa-pissisposselaisia juomaan siideriä ja ykköskaljaa ja minut nähtyään tienoon täytti kiljahtelu ja tomupilvi, josta saatoin vaivalloisesti erottaa parin jos toisenkin kovaa vauhtia poispäin heiluvia jalkoja.
Pöytä oli katettu ja terassikausi osaltani alkanut!

"Bonnin yliopiston tutkijat ovat syventyneet paremman puutteessa hämähäkkien sukupuolielämään ja havainneet, että urokset jättävät osan peniksestään naaraiden sisään eräänlaiseksi 'siveysvyöksi'. Penis katkeaa urosten sännätessä pakoon ennenkuin isokokoisempi naaras ehtii tappaa ne. Näin tapahtuu 80 prosentissa hämähäkkien yhdynnöistä. Peniksen katkennut osa toimii tulppana, joka estää muita uroksia hedelmöittämästä naaraita."

- Kätevää... o.O Luotoäidillä on sairas huumorintaju.

Ties monesko yö pakkasessa.
Mutta minulla kävi uskomaton onnenkantamoinen tuossa viimeiltana :
Saavuimme Jukan ja Pertun kanssa minigolfradalle ja huomasimme sen keskellä olevan leikkimökin joka suorastaan huusi meitä asettumaan taloksi.
Vaikkei meistä kellään ole koskaan palanut se kirkkain lamppu tuolla päänupissa, saatoimme kaikki aavistaa että mökkiin mahtuisi maksimissaan yksi ihminen (tai sienitutkija) kerrallaan.
No, juoksukisaksihan se meni.
Minun ja Jukan onneksi joku oli jättänyt lumihankeen haravan johon jalkani pienellä avustuksella Perttu seivästyi.
Yksi maassa, yksi enää jäljellä!
Liikuimme gasellin askelin, eli ainakin puolimetriä kymmenessä sekunnissa, ja leikkimökin uhkaavasti lähestyessä, kuin ihmeen kaupalla löysin taskustani kourallisen rautanauloja jotka huolettomasti nakkasin minua ohittavan Jukan suuntaan.
Onneani oli vielä jäljellä sillä yksi nauloista lävisti ilkeän näköisesti Jukan otsalohkon ja painui jonnekin kallon perukoille, mutta ilmeisen suurta vahinkoa se ei sienien turruttamissa aivoissa saanut aikaan, sillä huomasin vain muutamia tahattomia nytkähtelyjä ja kouristuksia.
Jukka näytti olevan siis vielä pelissä mukana.
Jukka pääsi ohitseni, mutta naula aivoissa ilmeisesti vaikutti hänen tähtäyskykyynsä sillä hänen mahasyöksynsä leikkimökin oviaukon suuntaan oli hänelle enemmän tai vähemmän kohtalokas koska lumen alla piilossa ollut kynnys repäisi hänen alaleukansa mukaansa ja jätti Jukan hetkeksi hankeen vaikeroimaan.
Muutamaksi kohtalokkaaksi minuutiksi.
Minä voitin!
Herrasmiehenä kuitenkin sovin Jukan kanssa että vuoroteltaisiin öisin ja minä saisin olla mökissä tämän yön ja hän tukkisi oviaukon selällään jottei se vähäinen lämpö jonka onnistuisin ruumiillani tuottamaan, karkaisi.
Mikä idiootti!
Viime yö tosin taisi olla aika kylmä, sillä Jukka on umpijäässä eli ilmeisen hengetön, mutta minulla ei ole valittamista.
Ei siis muuta kuin että milläs helvetillä minä täältä ulos pääsen???

" - Oh Dominick, I can't be married to you anymore...please, let us go!"
" - Thank you, mister Becker..."
http://www.youtube.com/watch?v=gayqOfFGPFA

Tiedonjanoinen kun olen, kysyin viisaammalta notta mitä vittua?

Kuka on [zelda]?: Kaikkien nörttien kantaisä.
Kuka on KaunisMieli?: Mulla oli suhde siihen kerran... tiedän tapauksen hyvin läheisesti.
Kuka on HELLcoholic?: Teemu.
Kuka on tonz?: Pirkka Pekka Petelius 2000-luvulla.
Kuka on Dizam?: Minä olen Maija Poppanen ja sinä olet mehiläinen.
Kuka on Ojanen?: Yhteiskunnan vihaaja.
Kuka on Kimbe_prkl?: Naapurin Erkki.
Kuka on -pikkumusta-?: Se pyys etten sano mitään siitä kyselijöille. Siispä vaikenen kuin muuri.
Kuka on SirPsycho?: Mies joka on aina väärässä paikassa.
Kuka on rumarillumarei?: No sinä itse tietysti...
Kuka minä olen? : Etkö kenties itse tiedä?

Eipä tässä liiemmin uutta infoa tullut...paska jätkä.
http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/

http://www.youtube.com/watch?v=p_tWeFFPKGs

GAY

Here we are, dear old friend,
You and I, drunk again.
Laughs have been laught, and tears have been shed.
Maybe the whiskey's gone to my head?

But if I were gay,
I would give you my heart.
And if I were gay,
You'd be my work of art.
And if I were gay,
We would swim in romance.
But I'm not gay,
So get your hand out of my pants...

Its not that I dont care - I do!
I just dont see myself in you.
Another time, another scene.
I'd be right behind you, if you know what I mean?

Cause if I were gay,
I would give you my soul.
And if I were gay,
I would give you my whole being.
And if I were gay,
We would tear down the walls.
But I'm not gay,
So wont you stop cupping my hand...

We've never hugged,
We've never kissed.
I've never been intimate with your fist.
You have opened brand new doors,
Get over here and drop your drawers...