IRC-Galleria

Perjantai 16.6.2006
Sää: +31 astetta, aurinkoista

Herätys yhdeksältä. ”Ääh.. pistä viel vähän eteenpäin sitä kelloo, mua nukuttaa viel.”
Pakkoherätys yhdeltätoista. Perus tavaroiden sullominen rinkkaan, avaimen palauttaminen ja hyvästien jättäminen jo tutuksi tulleelle huoneelle. Kävelimme rantaan päin, rautatieasemalle ostamaan reililiput (jotka olivat hieman erilaiset kuin Suomessa ja tietysti espanjan kieliset). Saimme ostettua myös junaliput, jotka oikeuttivat meidät matkaamaan jo samana iltana pois Espanjasta, uuden valloituksemme, Ranskan, puolelle. Hommat hoidossa. Matka voi jatkua. Lukitsimme kantamuksemme (niiden tietysti läpivalaisukokeen läpäistyä) aseman tavarasäilytykseen ja lähdimme jalkaisin, kartta turvanamme, etsimään kauppaa, josta olimme muutamaa päivää aiemmin ostaneet kirjan ja värityskirjan. Halusimme toiset kappaleet niitä kyseisiä tavaroita, nimittäin. No ei kai nyt sentään… ne olivat vain sattuneet olemaan repussamme, joka epäonnisesti varastettiin ja junamatkaan valmistautumiseen kuuluu olennaisena osana kaiken mahdollisen tekemisen keksiminen. Kävelimme kortteleita ja niiden kulmia lävitse yhä uudestaan ja uudestaan, mutta emme kyenneet löytämään kyseistä kauppaa, vaikka kaikki muut tutut paperikaupat löysimmekin. Outoa. Lopulta luovutimme ja suunnistimme kiinalaiseen ravintolaan jättämään hyvästit kevätkääryleiden ja nuudeleiden sekä jäätelöpähkinäjälkiruuan muodossa. Reippaasti kävelimme helteessä asemalle vapauttamaan tavarat säilöstä ja sitten raahasimme ne juna-asemalle, toiselle puolelle kaupunkia, josta junamme lähti matkaan. Ensimmäinen junamme oli lähijuna (mitä ihmettä? Ei turvatarkastusta?!), joka matkasi Barcelonan keskustasta Cerbéreen. Kaksi ja puoli tuntia kestävän matkan aikana katselimme maisemia ja juttelimme, eikä kukaan tullut kysymään lippuja. Cerbéressä puolentoista tunnin odotuksen aikana kävelimme sen vähän minkä uskalsimme rautatieaseman liepeillä (seutu näytti pimeässä aavemaiselta ja epäilyttävältä), katsoimme kun skottilaiset pelasivat jalkapalloa kiltit päällä ja säädimme rinkkoja, jotta niitä olisi helpompi kantaa. Yöjuna Cerbérestä Nizzaan (päätimme jättää Marseillen välistä, koska Barcelonassa kului liikaa aikaa) lähti puolenyön aikaan, jolloin söimme iltapalaksi paahtoleipää ja croissantteja, joita oli vielä paljon jäljellä. Kahdeksantuntisen junamatkan aikana juttelimme kiinalaiselle, nukuimme, söimme lisää ja katselimme aamulla maisemia kun alkoi tulla valoisaa.