IRC-Galleria

Katsoin tänään tuon leffan, se on loistava. Se sulkee ympyrän. Lisäksi sarjassa on loistavaa, valaisevaa buddhalais-tyylistä filosofiaa. Alla lainaus Yodalta:

"Death is a natural part of life. Rejoice for those around you who transform into the force. Mourn them, do not. Miss them, do not. Attachment leads to jealousy. The shadow of greed, that is... Train yourself to let go of everything you fear to lose... The fear of loss is a path to the dark side."

Tosin Jedit ovatkin epäitsekkäitä, valmiit kuolemaan sen puolesta mitä palvevat. Ilmeisesti tämä ei ole ihmisille helppoa, sillä luulisi että jossain vaiheessa historiaa jokin kansa olisi tajunnut että ammattimainen soturi ei voi kiintyä kehenkään, eikä voi pitää ketään tärkeämpänä kuin tehtäväänsä. Käsittääkseni näin ei ole käynyt, vaan sotureitten on aina annettu perustaa perhe, ymmärrettävistä syistä. Ilman perheitä yhteisöt eivät saa uusia jäseniä. Tietysti voisi lyötyä kultainen keskitie näiden väliltä, niinkuin ilmeisesti on löytynyt.

Todellinen soturi kuitenkin tietää että ei onnellisuus löydy perheestä, ei ihmissuhteista, ei materiasta ympärillä. Oikea onni löytyy vain sisimmästä, kaikki muu on katoavaa. Tunteet harhauttavat luulemaan että onnellisuus löytyy jostain itsen ulkopuolelta. "Be mindful of your feelings, they will betray you."

Totuus ei löydy tunteista muita kohtaan, vaan sisimmästä, siitä mitä jää jäljelle kun kaikki muu on poissa. "And when the hourglass has run out, the hourglass of temporality, when the noise of secular life has grown silent and its restless or ineffectual activism has come to an end, when everything around you is still, as it is in eternity, then eternity asks you and every individual in these millions and millions about only one thing: whether you have lived in despair or not." - Sören Kierkegaard

Vaan ihmistä ei voi syyttää siitä että on ihminen, vaikka helpompi on löytää onnellisuus ulko- kuin sisäpuolelta. Kaikki ulkopuolinen vain häviää kerran ja jäljelle ei jää mitään.