IRC-Galleria

..löysin mun yhdestä blogista merkinnän ja muistanki tuon tapauksen. Ei vittu, ku oliki paska päivä! :DD


___________________________________________________________________

Heräsin klo 7.00 aamulla, kun kännykkäni muistutti ensimmäisestä työpäivästä, jonka oli määrä alkaa klo 8.00.

Heräsin melko mielelläni, koska olin pitkästä aikaa saanut aikaisin unta ja jopa nukuttua koko yön, heräämättä. Kuitenkin noustessani sängystä, tajusin melko nopeasti, että juuri tänään ei olisi kannattanut luopua peiton ja sängyn suloisesta lämmöstä.

Kävelin ensimmäisenä sytyttämään valoja, mutta kas kummaa valot eivät syttyneetkään. Noh..ehkä lamppu on palanut, ajattelin ja kokeilin ystäväni huoneen valoja, mutta ei reaktiota sielläkään. Jospa molemmista on palanut lamppu, ajattelin yhä toiveikkaana ja lähdin hapuilemaan aamun hämärässä kohti vessaa.

Mitäs hel*ettiä, mietiskelin, kun näin vessan mattojen olevan täysin rutussa ja mytyssä pitkin vessaa. Kokeilin valoja tutkiakseni tilannetta paremmin, mutta sielläkään ne eivät toimineet. Kohautin olkiani ja suoristin matot ja lähdin alakertaan kokeilemaan onneani.

Ensimmäisenä alakerrassa kokeilin käytävän valoja.. ei reaktiota niissäkään. Toivon rippeet taskussani, otin pöydältä taskulampun ja lähdin tutkimaan sulaketaulua, ei..ei mitään vikaa sielläkään. Heitin toiveet aamukahvista nurkkaan ja myönsin vihdoin, että sähköt ovat poikki.

Lähdin kapuamaan takaisin yläkertaan ja ajattelin, että on parasta etsiä vaatteet päälle, pestä hampaat ja häipyä töihin, että saisin aamukahvini.

Hapuilin vaatteeni hämärässä sängyn vierestä ja sain puettua ne melko vaivattomasti päälleni, jopa oikein päin. Sitten suunnistin vessaan, nappasin hammasharjani pöydältä ja avasin hanan. Ei prkl, manasin puoli ääneen, kun hana yski eikä pisaraakaan vettä tippunut harjalleni. Noh..jospa alakerrassa tulisi vettä, ajattelin ja käännyin lähteäkseni kunnes tunsin astuvani johonkin lämpimään, pehmeään ja erittäin liukuvaan. Seisoin hetken tyrmistyneenä paikallani kunnes nenääni alkoi levitä ehta p*skan haju. Helve*in kissat, kirosin kuiskaten ja aloin kuoriutua housuistani ja sukistani yrittäen samalla olla sotkematta lisää paikkoja. Heitin housut pöntön päälle, laitoin vessan oven kiinni ja lähdin hakemaan, puisteleksien, toisia housuja.

Puhtaat housut päällä, hammasharja ja tahna kädessä hiippailin jälleen alakertaan kokeilemaan josko siellä tulisi vettä, mutta arvata saattaa, että eihän siellä tullut. Suunnistin siis kaapille hakemaan purukumin ja heittäydyin, pas*aa aamua märehtien, keittiön sohvapenkille odottamaan, että kello olisi sen verran, että voisin lähteä töihin.

Kello tuli 7.30 ja ajattelin lähteä hyvissä ajoin hakemaan autoa tallista, koska siinä menisi oman aikansa, ja siltä varalta jos tiet olisivat huonossa kunnossa ja täytyisi ajaa hiljaa.

Päästessäni pihalle tajusin, että auton tallista saaminen ei ehkä sinä aamuna veisi eniten aikaa, koska pihalla oli, valehtelematta, polviin asti lunta. Reippaana tyttönä kuitenkin päätin, että autohan liikkuu niissä nietoksissa, jos minä niin sanon, ja avasin hallin edessä olevan pressun ja peruutin auton pihalle.

Ykkösellä huudatellen sain, kuin sainkin rämmitettyä auton pihassa olevan mäen juurelle, josta se ei sitten liikkunutkaan enää metriäkään. Juoksin hakemaan lapion talon portailta ja aloin lapioida lunta auton edestä. Ensin pieni matka ja uusi yritys. Auto liikkui kyllä sen verran mitä olin tietä lapioinut, mutta huusi ja haisi ja törmätessään taas kinokseen, ei liikkunut enää metriäkään. Pomppasin ulos autosta ja aloin lapioida jälleen kinoksia auton edestä. Nyt se saa luvan jaksaa mäen ylös asti, päätin ja heitin lapion takapenkille. Ykkönen silmään ja menoksi. Vaivalloisesti ja valittaen auto sai, kuin saikin pöngerrettyä itsensä mäkeä ylös tielle asti ja vihdoin uskalsin laittaa isompaa vaihdetta silmään ja aloittaa matkan töihin.

Koko 10km sain ajaa 50-60km/h, keli oli niin surkea ja pyrytti ihan hulluna. Pääsin kuitenkin töihin ja vain 15 minuuttia myöhässä.

Noh..jos joku on mennäkseen pieleen niin sehän myös menee ja koska päivä oli alkanut mitä huonoiten niin sellaisenahan se myös jatkui.

Päästessäni töistä kotiin ja ajettuani auton talliin, ystäväni ja hänen siskonsa kävelivät vastaan lumikolat käsissä, joten päätimpä minäkin tarttua lumilapioon ja alkaa luoda pihaa lumesta. Lumen luonnin jälkeen, lähdimme hakemaan puruja hevosille, jonka jälkeen lähdin, leivän syötyäni, ajamaan Varkauteen kaverin kanssa ostamaan hänelle talvitakkia.

Vihdoin klo 19.30 olin jälleen kotona ja salattujen elämien jälkeen pääsin ihanaan, puhtaaseen ja rentouttavaan saunaan lämmittelemään ja puhdistautumaan. Suunnittelin meneväni saunan jälkeen piiiitkälle ja nautinnolliselle tupakalle, jonka jälkeen nauttisin sauna oluen C.S.I:n parissa.

Kuitenkin päästyäni saunasta ja tullessani huoneeseeni yläkertaan, tajusin kissan paskantaneen myös sänkyyni. Se siitä puhtaasta ja raikkaasta olosta. Petivaatteet vaihtoon ja helv*tin nopiasti kalja pihalle kylmenemään NYT jos koskaan se tulisi tarpeeseen.

Ja nyt se kalja on edelleen sielä ulkona ja minä istun täs puoliksi nauramas tälle niin surullisen hupaisan surkialle päivälle, ettei oo järkee. Ja NYT haen sen kaljan sieltä ja juon sen ja toivon, että huaminen on parempi päivä.


_______________________________________________________________________

(oikeen muistan miten mua VITUTTI sinä päivänä... ei helvetti.. :D)