IRC-Galleria

on ihmeellistä asiaa....toisaalta oli kiva herätä jonkun vierestä...niin tuttua ja turvallista...tuntea toisen lämpö siinä kainalossa...tämä ihminen kuuluu siihen kategoriaan naisia, että on todennäköisempää kolmannen maailmansodan puhkeaminen kun se, että me tultaisiin toimeen...mutta...elämä on yllätyksiä täynnä...ehkä osa syynä on se, että olemme kumminkin tunteneet jo jonkin aikaa..silti vaikka mahdollisuus olisi ehkä vakavaankin suhteeseen...sisällä jokin huutaa...ja lujaa....argh..tiedän mikä siellä huutaa....mutta lupasin, että sitä en enää ääneen sano...en edes ajattele....niin on helpompi..uskottelen itselleni ainakin niin...itseppähän elämäni olen sekoittanut...liikaa tunteita, liian lyhyessä ajassa, liian pienessä päässä...siinäpä se...joten...nyt sitten vaan odotellaan...joskos jokin vielä kerrän sytkähtäisi oikein kunnolla tuolla sisuksissa...haavat alkaisivat parantua...toisaalta olen niin vitun kyllästynyt baarissa juoksemiseen...että ehkä olisi aika vakiintua...se on aina sitä samaa...kerrasta toiseen..ei edes hauskaa enää...siitä on vaan tullut niin totutttu tapa josta on vaikea päästä eroon...mutta yritys on kova...ja tahto luja...ei muutakun lenkille miettimään... joskos uskaltaisin kerran vielä kokeilla onneani...