Responsiivinen IRC-Galleria testissä osoitteessa m.irc-galleria.net. Käy kokeilemassa ja jätä palautetta

IRC-Galleria

UniKeskiviikko 02.11.2005 01:20

Seison meiän vanhassa asunnossa Santiksessa, ruokailutilassa. Iskä ryntää ulko-ovesta sisään ja lykkää mulle miekan käteen. Mie juoksen ulos ovesta ja alan hakata miestä, jolla on tyhjä ilme ja joka mut nähtyään yrittää hapuilla mun kaulaa. Miekka uppoaa kylkeen ja suoraan mahaan, mutta mies ei värähdäkkään. Ulkönäkö siinä melkeimpä kammottinta on. Hieman Petteriä ja hieman iskää. Todella karmivaa.

Sitten mä herään. Kello: 03.15. Oi ku ihanaa. Edellisenä iltana kattonu yhteentoista asti telkkua ja sitten en meinannu uskaltaa silmiä sulkea ku pelkäsin, että sängyn alta tulee ruumis. Kun sitten pääsin nukkumaan niin kyllähän sitä nyt kolmelta pitää uudestaan herätä niin, että silmät ei meinaa pysyä auki, mutta että ei niitä kiinnikkään voi pistää, koska se zombi odottaa siellä.

Pääsin äitin kyydillä kouluun ja se sitten siinä kerto, että ollaan menossa Casa Toscanaan syömään Lasten oikeuksien päivänä. Käski kysyä Petteriltä, että onko se auki sillon, että hää tulee mukaan ^^. Pääsee se mukaan. Ihunaa :).

Liikassa oli sauvakävelyä. Ihan kivaa ja se aika meni tosi nopeesti. Vähän alle tunti me käveltiin ja viis kilsaa siinä tuli käveltyä. Ihan kivasti. Ja hikiki tuli, mut se saatto myös johtua siitä, että mulla oli jonkin verran vaatetta päällä ja aurinko porotti varsinki paluu matkalla suoraan kasvoihin.

Porkkanaraasteen tekeminen on vaarallista. Onnistuin nirhasemaan pikkurillin kynnen kokosen palasen pikkurillistä. Oikeastaan vaan ihoa, mutta silti siitä tuli paljon verta. Ei mikään hirveen kiva näky. Ja ei tuntunukkaan hirveen mukavalta.

Pyhiksessä oli suoraan sanottuna kamalaa. Nina ja Amanda ei pysyny hetkeäkään paikoillaan. Ne oli koko ajan nauramassa, sörkkimässä / potkimassa toisiaan ja kaikkea muutakin muita häiritsevää. Ne alko ottamaan todella pahasti päähän jo ennen puolta väliä. Hartauden pitämiseen meni melkeen puol tuntia niiden takia!!!

Stratovarius - Season of faith´s perfection

Seasons they come seasond they go
Observing them in their perfect flow
Changing my life as they pass me by
Drying my tears letting them die
In the sunrise i am born again
In the sunset i die again

What will you do when all fails?
When you feel like a ship without sails
When desperation fills your mind
And the pain makes you blind
In my silent truth i scream these words
THE HOPE IS LOUD!
Never give up

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.