IRC-Galleria

Zelex

Zelex

Immortal - truest of the true

Uusimmat blogimerkinnät

RokiSunnuntai 24.02.2008 17:53

Kuvasimme varsat tänään, harmi että satoi joten ovat märkiä ja muutenkin taustat huonot ja lunta ilmassa. Ehkä tuosta kuitenkin vähän näkee minkälaisessa kuosissa hummat ovat.

GiittaSunnuntai 24.02.2008 17:52

AmatsoniSunnuntai 24.02.2008 17:51

PiipaaSunnuntai 24.02.2008 10:44

Otettiinpas firmallekin domain :)
http://www.modidos.com/

Mutta kunnon kotisivuja ei liene luvassa vielä hetkeen... suunnitelmia mulla kyllä olisi parinkin asian suhteen, mutmut. Anskattoo miten niitä kykenee toteuttamaan.

[Ei aihetta]Perjantai 22.02.2008 18:25

kuunnelkaa vielä perjantain kunniaksi tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=BQAKRw6mToA&feature=related

[Ei aihetta]Perjantai 22.02.2008 17:31

Viikko katosi - taas. Ja on nyt on jo perjantai.
Mihin ne päivät oikein menevät? Ja etenkin yöt kun tuntuu etten ikinä saa nukkua tarpeeksi.
Eilen tuli sentään viimeinen silaus tilinpäätöksestä hoidettua - toivottavasti, Anna pistää paperit tänään postiin. Täytyy toivoa että veroilmoituksessa on nyt kaikki kunnossa. Omat versiot tietty unohdin Hämeenlinnaan.

Sanoin illalla Laurille että nyt tämä viikonloppu täytyy vaan yrittää relata. Viikon päästä lauantaina lähdemme viemään Giittaa ja sunnuntaina on mun viimeinen rutistus, eli Helsingin Kestävän Kehityksen lapsimessut (vinkvink, kaapelitehtaalla su 2.3. klo 13-17) jonka jälkeen keskityn enimmäkseen kasvattelemaan mahaa. Siis sen kuukauden verran mitä sitten on enää jäljellä.
Tänään viikkoja on nimittäin 33+2 eikä mene kuin hujaus siihen että kakkonen olisi synnyttyään täysaikainen.

Nyt en ehdi enempää kirjoitellakkaan, päiväheiniä odotellaan tuulisella pihalla.
Kilometri meilejä saa odotella viikonloppuun.

Mulla on vähän huonot vibat eräästä asiasta, mutta odotellaan nyt vielä pari viikkoa ennen hätiköityjä johtopäätöksiä. Hevosia ja hevosihmisiä, ne mietityttää, mikäs muu.

HajamietteitäMaanantai 18.02.2008 10:32

Sinne se Gladiacci sitten lähti lauantaina, kohti Loimaata. Ehkä siitäkin kylästä löytyy jotain hyvää vaikka heti ei uskoisikaan ;) No, Niinijoki on jo ihan landea. Jossain kaukana "kunnan" takana.
Siellä on muuten eräs pieni talo jonne meidän piti Alin kanssa muuttaa. En tiedä olisivatko asiat menneet joka tapauksessa samalla tavalla vaikka se homma ei olisi mennyt aivan reisille.
Kun jälkeenpäin kelaan niitä fiiliksiä, niin siinäkin ajassa oli oma taikansa vaikka huomasin ne piirteet ihmisessä jo varhain: sulkeutunut, ahdistunut, agressiivinen.
Naivi 19-vuotias saattaa kuvitella voivansa muuttaa jotain. Kantapään kautta pitää oppia (ja mielellään vielä useampaan kertaan) että ihmiset ovat sellaisia kuin ovat ja koskaan ei voi laittaa mitään sen varaan että ne muuksi muuttuvat.

Vasta oikeastaan kahdenkympin puolessa välissä olen tajunnut tuon asian oikean merkityksen. Jopa vielä huomaamattaankin on yrittänyt muokata Lauria, edes niitä pieniä nyansseja. Jos ihminen muuttuu se lähtee kuitenkin aina hänestä itsestään. Toisen aloitteelle tai toiveelle ei pidä laittaa mitään arvoa tässä suhteessa koska tahdonalainen muutos ei ole oikea muutos. Niiden asioiden on vain loksahdettava paikoilleen ja niiden on tultava osaksi elämää.
Väitän että jos joku asia jossain ihmisessä häiritsee pahasti nyt, se ei tule koskaan olemaan sen parempi - päinvastoin. Ominaisuuksia ei saa ei pidä viedä toiselta pois ja vielä tyhmempää on olettaa pystyvänsä pelastamaan toisen omalta itseltään. Ei. Jokaisen pitää pystyä hallitsemaan omaa elämäänsä, kahta taakkaa ei yksinkertaisesti pysty kantamaan. Valitettavasti vielä suuri osa niistä jotka yrittävät, ovat hajallaan oman elämänsä kanssa. Kaksi (ehkä rikkinäistäkin) ei voi sulautua yhdeksi kokonaiseksi, mutta kaksi ehjää tukea toistensa identiteettiä matkan varrella.

Klise jonka allekirjoitan:
"Rakasta itseäsi!"
Ilman että tuo toteutuu, ei pysty tuntemaan todellista rakkautta ketään muutakaan kohtaan.
Rakkauden ei pitäisi olla riippuvuutta eikä itsekästä omien etujen vaatimista. Toki suhteessa on pidettävä huolta omista tarpeista mutta ei toisen kautta! Kukaan muu ei tuo sinulle onnea, pitää mennä ja toimia itse. Ja ymmärtää että kukaan ei elä toista varten vaan lähinnä itselleen. Sen jälkeen voi tuntea antamisen iloa ilman palkkiovaatimuksia. Mikäli tilanne on molemminpuolinen niin sitä varmasti saa myös jotain takaisin. Mutta oikeutta vaatia ei ole, toisen tunteet ja teot ovat ennenkaikkea VAPAAEHTOISIA.

AjantappoaLauantai 16.02.2008 10:39

Pitänee kirjoitella tässä jotain aikansa kuluksi. Elsaa tullaan tänään katsomaan ja todennäköisesti lähtee samalla. Loimet on jo kasassa, hevoset ovat tunnin olleet pihalla ja pitäisi saada jotenkin kulutettua aikaa - hieman tosiaan jännittää vaikka tiedän että 100% varmasti tamma ainakin osaa käyttäytyä. Tänään oli pakkasta -12 astetta aamulla mittarissa. Veti sitten talven ennätykset. Aurinko kuitenkin nousee pilvettömälle taivaalle ja lämmöt nousevat nopeaan.

Torstain neuvolasta en tullut kirjoittaneeksi sen enempää, joten laitetaan sitten kuulumisia sieltä.
Mullahan tuossa viikonloppuna oli ekaa kertaa suht paska olo ja jalkoja särki. Pissassa olikin sitten proteiinia ja pitäisi juoda nestettä enemmän. 2l vettä päivässä vaan tuntuu hirveän paljolta, tuntuu että se tulee korvistakin ulos ja olo on turvonnut ja valasmainen. Mutta sisuskalut ei tykkää hyvää joten kai sitä on pakko sitten juoda. Ilmeisesti tuo viikonlopun huonoilukin johtui juuri siitä. Muutenhan olen ollut aika normaalissa kunnossa.
Tosin jouduin kaivamaan lappuhaalarit esiin kun torstai-aamuna tajusin että mulla on kaikki muut sopivat housut (äitiysverkkarit ja underbellyt) olleet tallilla päällä ja ne haisevat pilaantuneelle säilölle. Niinpä liityin vihaamaani muumikerhoon. Ehkä tän pari kuukautta toleroi näitäkin housuja, mutta sitten kun tiineys on ohi niin mammavaatteet lähtee jonnekin eteenpäin...

Sitten se varsinainen valituksen aihe:
Vauva on poikittain mahassa. Tästä johtuu se että en ole tuntenut liikkeitä kuin lähinnä alavatsalla. Ainoastaan maatessa tulee jotain mahan yläpuolellekin, mutta enimmäkseen tärähtelee lonkkiin. Asento on hieman oikean suuntainen, mutta mikään ei todista sitä että kun se kääntyy, niin kääntyy pää alaspäin :(
Mulla ei ole ollut mitään käsitystä vauvan asennosta muutenkaan, toisin kuin Juliusta odottaessani pystyin suurinpiirtein tunnustelemaan mahan päältä sen eri kohtia. Tämä on ollut kokoajan ihan mysteeri, välillä on miettinyt että onko sillä oikeaa määrää raajoja ollenkaan kun liikkeet on niin ihmeellisiä... no ultrassa toki näkyivät edelleen kaikki.
Kahden viikon kuluttua asento katsotaan uudelleen ja mikäli se on edelleen epäsuotuisa niin saan lähetteen sairaalalle jossa mietitään mitä tilanteelle tehdään.
En millään haluaisi että vauvaa yritetään kääntää. Viimeraskausaikanani oli joltakulta kuollut vauva kääntöyrityksen seurauksena ja mulla on edelleen traumat tuosta. Jotenkin on sellainen fiilis että menen vaikka mielummin sektioon tai synnytän alateitse mikäli vauva ei ole kovin iso... typerää sinänsä koska riskit näissä on suuremmat.
Täytyy sitten vaan jutella ja miettiä mitä tehdään. Onhan tässä vielä aikaa sen kääntyä itselläänkin, tilaakin pitäisi vielä olla kivasti joten eipä hätäillä.

Äsken tuli viesti että Elsan hakijat ovat lähteneet matkaan... pitäisiköhän hakea pullaa kaupasta? :)

[Ei aihetta]Torstai 14.02.2008 15:49

HYVÄÄ YYPEETÄ KAIKILLE JOTKA TÄTÄ BLOGIA LUKEVAT!
Olen taas laiminlyönyt kaikki päivän "velvollisuudet", ainoastaan Lauria olen muistanut - anteeksi kaikki muut...

Kaikki rokotukset vihdoin hoidettu!Tiistai 12.02.2008 14:15

Noniin, nyt sitten Amatsoni sai kakkostetanuksen ja Elsa kaksivuotisen.
Elsa onkin hyvissä lähtövalmiuksissa kengitettynä, madotettuna ja rokotettuna. Suitsetkin öljysin ;) Wau!

Katri tsekkasi paikat eikä keksinyt muuta valitettavaa kuin olosuhteista johtuva ongelma että hevosten kulkuväylät ovat paikoin mutaiset. Mutta milläpä tallilla ei olisi nyt kun taas on alkanut paikat sulamaan. Hevoset olivat (suht) puhtaita ja karsinat asiallisia. Pihaton olosuhteista juteltiin kun meillä ei salaoja vedä (pääsi jäätymään ja maa on taas pinnalta kurainen, huoh), mutta tärkeintä on että siellä on kuiva makuupaikka johon molemmat hevoset mahtuvat joten tämäkään ei ollut ongelma.

Jo ennen tätä tein päätöksen ottaa varsat sisään kun Elsa lähtee. Roki ja Ami saavat olla siihen asti samassa boksissa kunnes Pimun karsina vapautuu. Tämä ihan siksi että se helpottaa hevosenhoitoa aika paljon. Pihaton päivittäinen siivous on työlästä ja kun varsat eivät tarhaa siinä (vaan isossa tarhassa) niin aamuisin joutuu roudaamaan niitä kuitenkin. Pysyvät puhtaampinakin kun tuolla helposti käydään säilöheinäkasaan nukkumaan ja se ei ole oikein siivo alusta.

Tuossa välissä stressitaso laski hieman, mutta nyt viikon aikana on ollut taas korkealla. Toivottavasti kuun vaihteen jälkeen se asettuu ja saan sitten alkaa vähän valmistautua huhtikuun koitokseen ;) Vielä on sitä ennen hevosten logistiikkaa ja Helsingin Kestovaippahulinat, Hämeenlinnassa pitäisi käydä että saadaan veroilmoitus menemään...
Viimeistään huomenna pitää korjata nuo alvit, onneksi sain siihen järkevän vaihtoehdon hoidettua. Ja sitten on tietty koko joukko päivityksiä sivuille uusien tuotteiden ja vaippavärien muodossa...