IRC-Galleria

1860 ja 1960- lukuja on pidetty talouden murroskausina Suomen historiassa. Kerro millaisia muutoksia näillä vuosikymmenillä tapahtui.


Muutokset 1860- luvulla

Aleksanteri II sanelemien Suomea koskevien uudistuksien seurauksena alkoi aikaisempaa vapaamielisempi politiikka. Talouselämän rajoituksia purkamalla tehtiin tilaa yritteliäisyydelle, jota valtio oli siihen asti rajoittanut. Kun Aleksanteri II kutsui maan säädyt koolle 1860- luvun alussa, suomalaisten ymmärrys asemastaan poikkesi venäläisten käsityksestä. Suomalaiset ajattelivat, että he olivat valtioliitossa Venäjän kanssa, mutta venäläisten käsityksen mukaan Suomi oli Venäjän yksi provinssi, jolla vain oli erilliset hallintosäädökset. Valtiopäivillä 1860- luvulla pantiin alulle joukko tärkeitä uudistuksia, joista yksi oli uusi valtiopäiväjärjestys. Sen mukaan valtiopäivät kokoontuivat säännöllisesti viiden vuoden välein. Valtiopäivillä käytiin tärkeimmät yhteiskunnalliset keskustelut ja asioihin yritettiin löytää suomalainen ratkaisu. Valtiopäivät synnyttivätkin Suomeen poliittisen elämän. Säädyt edustivat Suomen asukkaita, mutta maan asioista ne eivät saaneet kuitenkaan viime kädessä päättää vaan itsevaltias saattoi tehdä miten parhaaksi katsoi. Aleksanterin II sanelema Suomea koskeva ohjelma koski sekä maan talouden kehittämistä että kansanopetuksen ja alempien virkamiesten olojen kohentamista. Aleksanteri II halusi erityisesti teollisuutta, merenkulkua ja kauppaa kehitettävän. 1860- luvulla uudistukset alkoivat näkyä: koululaitos otti suuren harppauksen ja asetus kansakouluista annettiin, tehtaita rakennettiin valtion lainoilla, rautateitä alettiin rakentamaan, merenkulkua kehitettiin ja höyrysahat ja kauppojen perustaminen maaseuduille sallittiin. Saimaan kanava rakennettiin, ja se kytki Itä- Suomen mereen ja Pietariin. Vuonna 1960 Suomi sai myöskin oman rahan, markan. Hallintoa alettiin uudistaa kaikilla aloilla: Suomeen tuli muun muassa uusi kirkko- ja koululaki ja uudet kunnallislait. Seurakunta ja kunta erotettiin toisistaan. Kunnat saivat paikallisen itsehallinnon. Kuntakokouksissa valittiin kunnallislautakunta, joka hoiti yhteisiä asioita, kuten köyhäinhoidon ja teiden kunnossapidon. Kunnallisvalta keskittyi varakkaampien talollisten ja harvojen virkamiesten käsiin. Suomen viennin ja tuonnin kasvaminen ja Aleksanteri II tarmokas talouselämän edistäminen vauhdittivat teollistumista. Suomalainen yhteiskunta muutti uudenlaiseksi, nykyaikaisemmaksi. J.V.Snellman, fennomaanit- nimisen liikkeen johtaja, kohosi senaattoriksi ja lopulta aateloitiin. Snellman loi idean yhdestä Suomen kansasta, joka tuli koulun ja kielen avulla herättää kansalliseen tietoisuuteen. Snellmanin oppi saikin tukea kansan lisäksi myös hallitsijalta, sillä fennomania korosti uskollisuutta keisarille. 1800- luvun jälkipuoliskolla alkoi myös kansalaistoiminta, kansalaisjärjestäytyminen, jollaista ei aikaisemmin ollut sallittu. Kansalaisten "herääminen" oli valtiollista heräämistäkin suurempi muutos Suomalaisessa yhteiskunnassa. Ajatus Suomen kansasta alkoi yleistyä. Opettajista tuli paikallisen seuratoiminnan alkuunpanijoita ja paikallisia vaikuttajia. Vuosina 1867- 68 Suomessa kuoli ihmisiä joukoittain nälkään. Syynä oli huono sato, sillä viljaa saatiin vain puolet normaalista. Paikoin kato oli lähes täydellinen. Ruoan puute ajoi ihmiset liikkeelle ja kerjäläisjoukot levittivät kulkutauteja. Katovuodet saivat aikaan sen, että maatataloutta alettiin uudistamaan ja tehostamaan.

Muutokset 1960- luvulla

Kekkosen ensimmäinen presidenttikausi 1956- 62 oli sisäpoliittisesti rikkinäistä aikaa. Neuvostoliitto katsoi, että se ei voinut enää luottaa Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuvuuteen. 1960- luvulla Suomi pyrki järjestämään uudelleen poliittisia ja kaupallisia suhteitaan länteen. Suunnitelmat kuitenkin kaatuivat Ranskan vastustukseen. Kesällä 1961 kansainvälinen tilanne oli jälleen äärimmäisen jännittynyt. Berliinin muuri pystytettiin ja ajauduttiin kolmannen maailmansodan partaalle. Lokakuun lopussa 1961 Neuvostoliitto ehdotti Suomen hallitukselle neuvotteluja yhteisestä puolustautumisesta. Sotilaallisia konsultaatioita onnistuttiin kuitenkin lykkäämään. Suomi pääsi Euroopan vapaakauppaliiton Eftan jäseneksi vuonna 1961. Vuodesta 1966 alkoi enemmistöhallitusten ja aiempaa vakaamman parlamentarismin kausi. Vuoden 1966 vaaleissa SDP, kommunistit sekä Työväen ja Pienviljelijäin Sosiaalidemokraattinen Liitto muodostivat laajapohjaisen enemmistöhallituksen, jota alettiin kutsua kansanrintamahallitukseksi. Kansanrintamahallituksen tärkeimpiä aikaansaannoksia olivat ensimmäiset tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Vuodesta 1968 Suomessa alettiin solmia pohjoismaisen mallin mukaisesti valtion, työmarkkinajärjestöjen ja maataloustuottajien välisiä laajoja sopimuksia, joihin liittyi Eduskunnan säätämiä sosiaalisia uudistuksia sisältävä lakipaketti. Kokonaisratkaisuissa sovittiin talouspolitiikan peruslinjasta sekä työehdoista, palkoista ja maataloustuotteiden tavoitehinnoista. Etujärjestöjen valta kasvoi eduskunnan kustannuksella. Palkansaajien ja muiden työntekijöiden liittymisen määrä ammattiyhdistyksiin alkoi nousta. 1960- luvun loppuun mennessä televisio tavoitti koko maan. Suomalainen yhteiskunta uudistui nopeasti syvien taloudellisten ja sosiaalisten muutosten myötä, joka sai aikaan yhteiskunnallista keskustelua. Yhteiskunnan nopeaa muutosta 1960- luvulla alettiin kutsua rakennemuutokseksi. Sillä tarkoitettiin erityisesti maatalousyhteiskunnan muuttumista teolliseksi ja palveluyhteiskunnaksi. Maalaissuomi muuttui taajamien ja lähiöiden Suomeksi. 1960- luvun lopussa kaupunkien väkiluku ylitti ensi kerran maaseudun väkiluvun 1960- luvun alussa. Rakennemuutos oli pohjimmiltaan taloudellinen ilmiö. Raha ja työpaikat siirtyivät huonosti tuottavilta alueilta ja aloilta paremmin tuottaville. 1960- luvun jälkipuoliskolla koettiin todellinen maaltapako. Sadattuhannet ihmiset muuttivat kotimaan kaupunkeihin tai siirtolaisiksi Ruotsiin. Ajoittainen asuntopula ja työttömyys olivat näkyvimpiä yhteiskunnallisia ongelmia. Asuntopulaan oli syynä muuttoliike, työttömyyteen sitä vastoin maaseudun työpaikkojen vähentyminen. Asuntopulasta päästiin rakentamalla suuria kerrostalolähiöitä ja myöntämällä pitkäaikaisia valtion takaamia asuntolainoja. 1960- luvulla pantiin alulle peruskoulu- uudistus ja muita koulu- uudistuksia, joilla tähdättiin koulutustason nousuun ja koulutukselliseen tasa- arvoon. Kaikkien lapsilla alkoi olla mahdollisuus päästä lukion, kauppaopistoon ja yliopistoon. Opiskelijamäärät moninkertaistuivat 1960- luvun alusta. Siitä seurasi se, että yhteiskunnalliset erot alkoivat olla Suomessa huomattavan pieniä aikaisempiin oloihin ja muihin maihin verrattuna. Suomesta alkoi tulla muiden Phjoismaiden kaltainen moderni hyvinvointivaltio.