Responsiivinen IRC-Galleria testissä osoitteessa m.irc-galleria.net. Käy kokeilemassa ja jätä palautetta

IRC-Galleria

[Ei aihetta]Maanantai 17.12.2007 18:17



Venäläinen ja minä

" Lila, anna se takaisin! " Viola käskee ja katsoo minuun jäätävästi sinisillä silmillään. Hänen tumman ruskeat kiharansa ovat piilossa vaalean peruukin alla ja hän on pukeutunut mustiin nahkasaappaisiin, vihreisiin mikroshortseihin ja ihoa myötäilevään kirkkaan keltaiseen toppiin. Viola suorastaan säihkyy eikä kukaan toinen nainen tässä huoneessa pysty kilpailemaan hänen kanssaan miehistä. " Viola, olet minulle velkaa tämän. Minun ansiotani on, että sinulla on töitä täällä" . Hän irvistää minulle valkoisilla hampaillaan ja nappaa setelin sormieni välistä. " Mikä kuuluu mulle, ei kuulu sulle", hän sanoo hienoisella venäläisellä korostuksellaan, laittaa setelin lompakkoonsa ja sytyttää tupakan."Haluutsäkin?" " Haista paska" , sanon ja nousen pöydästä.
Juuri kun olen kävelemässä upouusilla piikkikorkokengilläni kohti baaritiskiä, huomaan jonkun käden olkapäälläni. Käännyn ja näen pitkän lihaksikkaan miehen katsovan minua. Harmi, että miehen katseessa ei ole kiihkoa, sillä mies on aikamoinen pakkaus. "Sä olet ihan eri näköinen. Mitä oot tehnyt hiuksillesi?" Robert kysyy, ja ottaa taskustaan viisikymppisen. " Anna tää Violetille." Kumarrun Robertia päin, kiedon käteni hänen ympärilleen, ja katson häntä syvälle silmiin seksikkkäästi. Kuiskaan miehen korvaan käheästi, " tottakai annan". Robert ottaa minuun etäisyyttä ja hänen äänensävynsä on nyt vaativa: " anna vaan nää rahat sille". Laitan viisikymppisen laukkuuni ja katson Robertia arvioivasti. Miksi Robert on niin kiintynyt Violaan? Yritän löytää miehestä virheitä, mutta hän on aivan liian täydellinen ollakseen täällä. Ammatiltaan kultaseppä, muistan Violan kertoneen. Koska ulkonäössä ei ole mitään moitittavaa, hänellä täytyy olla päässään jotain vikaa.
Istumme baaritiskillä, minä, Robert ja Viola. Robertin kanssa Viola tuntuu unohtaneen kokonaan roolinsa Violetina. Robert ja Viola keskustelevat venäläisestä kirjallisuudesta ja kuolen tylsyyteen. Tilaan tequilan, kohta jo kolmannen. "Robert, voisitko antaa Lilalle vähän rahaa, kun se näyttää noin turhautuneelta?" Viola pyytää anelevasti. Saan toisen viisikymppisen Robertilta. Tämän yön aion tienata istumalla ja juomalla tequilaa.
Ympärilläni pyörii, ja voin pahoin. Voisin nukahtaa baaritiskille. " Robert, olisitko niin kiltti ja antaisit Lilalle vähän rahaa, jotta hän hieman piristyisi?" En tiedä millä tavalla Viola sen tekee, mutta hän saa Robertin toimimaan aina oman pillinsä mukaan. Se bitch. En ole tyytyväinen yön saldoon, mutta paikalla ei ole yhtään epätoivoista miestä, paitsi Robert. Violan nauru kaikuu huoneessa, en saa Violan sanoista selvää. Samperin tequilat ja niiden aiheuttama humala. Viola istuu nyt Robertin sylissä ja kummallakin näyttää olevan hauskaa. Hänen vaalea peruukkinsa on tippunut lattialle ja kiharoineen hän näyttää hieman joltain Hollywood- tähdeltä, jonka nimi ei nyt muistu mieleeni. Viola on kaunis kuten venäläiset naiset ovat. Yht' äkkiä valot sammuvat ympäriltäni.
"Lila herää!" huudetaan korvaani. "Lähdetään" , Viola sanoo, mutta en ole varma kummalle meistä. Hieron silmiäni ja katson kelloa. Viola pukee minut lampaanvillatakkiinsa ja koitan nousta seisomaan. Otan tukea Violasta ja hoipertelen baaritiskiltä ulko- ovelle. " Olen saanut tarpeeksi tästä kapakasta", Viola auttaa minut auton takapenkille ja sytyttää tupakan. " Me lähdetään tänään Chicagoon. " En jaksa enkä välitä ymmärtää Violan sanoja. Auton takapenkillä on pehmeää ja teen mukavan sikiöasennon itselleni. Suljen silmäni ja antaudun väsymykselle. Näen painajaista karvaisista menninkäisistä, joilla on hikiset kainalot. Menninkäiset seuraavat minua metsässä enkä löydä Violaa mistään. Menninkäiset sitovat minut ja hukuttavat Tequilaan.
Herään kamalaan pakokaasun hajuun. Päätäni särkee. Mitä ihmettä teen auton takapenkillä? Nousen istumaan, ja näen auton ikkunasta maalaismaisemaa. Viola istuu roolissa ja hyräilee jotain venäläistä kappaletta. " Huomenta. Nukuitko hyvin?" " Viola, mitä ihmettä teen auton takapenkillä? Kenen auto tämä on?" " Sä mietit ihan liikaa. Me mennään nyt Amerikkaan." Viola on hullu, rohkea ja vielä kerran hullu. Amerikkaan? Eihän meillä edes ole varaa siihen. " Katso näitä! " Viola ojentaa minulle kaksi matkalippua, joissa lukee From Tallinn to Chicago. Olemmeko Eestissä? Olenko nukkunut koko laivamatkan auton takapenkillä? Miten ihmeessä Viola onnistui siinä? " Meillä on rahaa enemmän kuin amerikkalaisilla ja eestiläisillä naisilla on yhteensä! " Ystäväni on hullu, nyt se tuli todistetuksi. Kun Viola saa jotain päähänsä, silloin se on menoa. Elämässä tulee ottaa riskejä, niin hän sanoo aina kaikille. " Viola, mistä sait rahat ? Varastitko? " " Robert asuu Amerikassa. Sillä on oma yritys siellä. Me mennään sinne töihin. " Tekemään mitä? Kiillottamaan sormuksia? Ajattelen pitkiä lihaksikkaita miehiä Amerikassa ja pieniä karvaisia miehiä Suomessa. Alan lämmetä Violan hullulle idealle.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.