Responsiivinen IRC-Galleria testissä osoitteessa m.irc-galleria.net. Käy kokeilemassa ja jätä palautetta

IRC-Galleria

[Ei aihetta]Tiistai 04.12.2007 22:52

Miten suomalaisten koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet viimeisen 200 vuoden aikana?

1800- luvun alun yhteiskuntamme oli sääty- yhteiskunta. Ihmisen syntyperä vaikutti ratkaisevasti hänen elämäänsä ja oikeuksiinsa yhteiskunnassa. Vain aatelistoilla ( joita oli vain 0.3% väestöstä) oli etuoikeus korkeimpiin virkoihin. Näihin aikoihin oli tapana, että virka- asema periytyi tai se pidettiin suvussa naimakaupalla. Säätyerojen tuli näkyä arkielämässä. Ihmiset uskoivat, että toiset oli luotu herroiksi ja toiset sopiviksi raskaaseen työhön. Talonpoikia pidettiin hitaina ja tyhminä kun taas pappeja ja opettajia harkitsevina ja selkeitä ajatuksissaan. Ihmisten luonteiden erilaisuudella perusteltiin eriarvoisuutta ja yhteiskunnan työnjakoa. Ajateltiin, että säätyläisille ei sopinut työ ja siitä saattoi nautiskella vain salaisena paheena. 1800- luvulla opetus kuului kirkolle. Kansakouluja ei ollut, vaan seurakunnan tehtävä oli opettaa välttämätön luku- ja kirjoitustaitoa sekä kristinoppia. Maaseudulla lasten oli tehtävä työtä heti kun he siihen pystyivät. Myös kaupungissa lapset haluttiin laittaa tienaamaan leipäänsä. Kouluttautuminen oli kallista ja vain harvoja varten.
1860- luvulla Suomeen tuli uusi koululaki Aleksanteri II uudistusten myötä. Uusi hallitsija halusi tuolloin mm. kohentaa kansanopetusta. Koululaitos otti suuren harppauksen. Suomenkielisen sivistyneistön luomiseksi perustettiin omakielinen koululaitos. Opettajista kasvatettiin mallikansalaisia, ja heistä tuli paikallisia vaikuttajia. Kansakoulunopettajan ura oli mahdollinen myös talonpoikien pojille ja keskiluokantyttärille, sillä seminaaria varten ei tarvittu pitkää ja kallista oppikoulun käyntiä. Seminaarissa syntyi uutta, lähellä tavallista kansaa elävää sivistyneistöä. Kansakoulut tulivat vuonna 1870 pakollisiksi kaupungeissa, mutta maaseudulle ne juurtuivat hitaasti. Suomenkielisiä oppikouluja oli kolme. Niiden kautta alkoi nousta talonpoikien, pikkuporvareiden ja työmiestenkin lapsia ensin yliopistoon ja sitten virkamiehistöön. Lasten työntekoa alettiin vastustaa. "Kunnon kansalainen kasvaa työssä" ajattelu muuttui "kunnon kansalainen kasvaa koulussa"- ajattelutavaksi. 1890- luvulla enemmistö lapsista ei vielä suorittanut kansakoulua, vaan ainoastaan lukemisen pikakurssin. Vuosisadan lopulla suomenkielisiä oppikouluja oli jo oppikoulujen enemmistö. Suomessa myös tytöt pääsivät oppikouluun. Koulu oli tärkeä askel sääty- yhteiskunnan hajoamisessa, ja lukeneistossa alkoi olla kaikkien kansanosien jälkeläisiä. Koulutusmahdollisuudet olivat parantuneet huomattavasti 1800- luvun alkuun verrattuna. Kuitenkin 1800- luvun loppupuolella koulutus oli vasta saamassa tuulta siipiensä alle. Läheskään kaikki eivät halunneet panna lapsiaan kouluun.
Elintasojen noustessa vanhempien mahdollisuudet elättää lapsiaan kohentuivat ja lasten tehdastyö alkoi vähentyä nopeasti. 1800- luvun jälkipuoliskolla kaikkien väestöryhmien elintaso nousi maalla ja kaupungissa. Ihmisillä oli kaksi kertaa parempi palkka ja nyt myös muilla kuin varakkaiden lapsilla oli mahdollisuus käydä koulua ja siten nousta sosiaalisessa hierarkiassa. Vuonna 1921 hyväksyttiin uusi oppivelvollisuuslaki, mutta täydellinen oppivelvollisuus toteutui vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Koulunkäynnistä tuli Suomessa merkittävä sosiaalisen kohoamisen väylä. Kuitenkin 1920- luvulla vielä vain 20-25% uusista ylioppilaista oli talonpoikaiston ja työväestön lapsia. Oltiin kuitenkin menossa hitaasti tasa- arvoisempaan suuntaan.
Kaupunkien kasvu vakiinnutti Suomeen kaupunkilaisen elämäntavan. Toisen polven kaupunkilaisia alkoi olla huomattavan paljon sekä työväestössä että keskiluokassa. 1950- luvulla Suomesta tuli teollisuusmaa ja teollisuustuotanto lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Teollistuminen ja viljas muuttoliike maaseudulta kaupunkiin merkitsivät hidasta vaurastumista ja nykyaikaistumista. Maaseuduille perustettiin nuorille ennätysmäärä kouluja, mutta seuraavalla vuosikymmenellä samat nuoret joutuivat etsimään työpaikkaansa kaupungeista. 1960- luvulla suomalainen yhteiskunta uudistui nopeasti syvien taloudellisten ja sosiaalisten muutosten tuloksena. Alulle pantiin peruskoulu- uudistus ja muita koulu- uudistuksia, joilla tähdättiin koulutustason nousuun ja koulutukselliseen tasa- arvoon. Kaikkien lapsilla alkoi olla mahdollisuus päästä lukioon, kauppaopistoon ja yliopistoon. Opiskelijamäärät moninkertaistuivat 1960- luvun alusta.
Koulutus hävitti sosiaalisia raja- aitoja, jotka vielä 1950- luvulla olivat melkoisen jyrkät. Suomesta tuli muiden pohjoismaiden kaltainen hyvinvointivaltio. Maaseudun väestö väheni koko 1970- ja 1980- luvun. Teollisuuden menestys nosti ihmisten elintasoa, ja tämä riitti korvaamaan maaseudun menetykset. Suomalaisten ammattirakenne muuttui rajusti yhden sukupolven aikana. Käsite hyvinvointivaltio tuli yleiseen käyttöön 1970- luvulla. Suomessa ihmisten elinoloja tasattiin julkisilla tulonsiirroilla. Koulutus maksettiin valtion kassasta. 1980- luvun lopulla jokainen suomalainen sai tarvittaessa yhteiskunnalta toimeentuloturvan: muun muassa opintotuen. 1980- luvun lopulla Suomi kuului maailman rikkaimpien maiden joukkoon ja tuloerot olivat maailman pienimmät. Veroja maksamalla ihmiset saivat vastineeksi muun muassa ilmaisen koulutuksen. 1980- luvulla teolliisuusyhteiskunta muuttui palveluyhteiskunnaksi. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa tuli voimaan vuonna 1995. EU on valtioiden liiton ohella myös kansalaisten unioni: EU:n kansalaisilla on oikeus asua ja työskennellä toisessa EU- maassa. Yhä enemmän suomalaisia opiskelijoita asuu uudessa kotimaassaan EU:n alueella. Kouluttautuminen ei ole enää rahasta kiinni, sillä koulutus on ilmaista ja kaikilla on mahdollisuus käydä koulua. Valtio maksaa opintotukea ja asumislisää kotoaan pois muuttaneille opiskelijoille. Nyky- Suomen koulutusmahdollisuudet eroavat huimasti 1800- luvun koulutusmahdollisuuksista. Kaikilla on mahdollisuus hyvään koulutukseen. Nykyään aikuisenakin on vielä mahdollista kouluttautua. Suomalaisten koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet viimeisen 200 vuoden aikana huikeasti.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.