IRC-Galleria

on tosi särki rikki tää tyttö. typerä koulu. vihaaaaaaaaaaaaan.

mut on jätskii ja on aina välillä hetkiä hyvä olla kun pystyy pienen pieniä hetkiä olemaan ajattelematta niitä puuttuvia opintopisteitä.

Ja kelan tukia.

ja viekashallituksen vaatimuksia.

joululahjojen hommaamista.

ja pelastettavia mummoja.



voih.

Tuntuu siltä et opin. En ehkä erityisemmin just nyt mitään semmosta mitä koulussa opetetaan, mut opin oppimaan. Niinku sillee oikeesti. Oon saanu paljon väläyksiä siitä mimmonen olisin jos osaisin oppii näyttää mitä osaan. Tykkään siitä riasasta. Toivottavasti mun motiovaatio kestää.

Vaiks koulu ja kela yrittää tehdä kaikkensa et luovuttasin, lopettaisin koulun ja menisin takas Hesen kassaks. Viettäsin siellä onnettoman elämäni ja murehtisin et ei miusta sit tullukaan mitään. Oikeesti oon viime päivinä miettiny sitäkin vaihtoehtoa. Kestäsinköhän? Kelpaisinkohan oikeesti itelleni semmosena? Emmä vaan tiedä.

Mut vihaan tätä stressiä. Vihaan niin paljon. En osaa yhtään käsitellä sitä ja tuntuu et just sieltä mistä sitä tukee tarttis saada, sitä saa vähiten. Prkl.

Ampusin vesipyssyllä kaikkia niitä tyhmyreitä jotka ei tajuu mitä mulle pitää tehdä. Mut en oikeen tiiä ketä ne sit on. Et voiks ampuu ketä vaan kelan tätii ja kuka meijän koulusta olis semmonen joka tarttis vesipyssyampumista?

Eikä mulla nyt oo aikaa alkaa selvittää niitten tätien nimiä kun mun tarttis vaan kirjottaa koulujuttuja. Joka pirun päivä monta tuntia. Eikä se sittenkään riitä.

ÄÄääääääääärrrrrrsyyyyyyyyyttttttääääääääääääää.

ttu.

ääh. ei etene. galtsuun vaan. ja kaadoin kahvia papereille. tuli hienon väristä :)

löysin galtusta tytön josta luulen et me voitais olla kavereita. et niinku olis kivaa yhessä. mut sit siihen ei oo ikinä törmänny elävänä enkä mä oo niin kaverin tarpeessa et alkasin sille kirjottaa et hei moi nähtäiskö :D mut silti pikkasen harmittaa kun tietää et olis huippistyyppi ja en varmaan ikuna tuu puhuu sille mitään koskaan.

miksköhän joskus kieli tökkii ihan hulluna? niinkus toi ruotsi. et ei vaan tuu järjellistä tekstiä. ei se muuten haittais mut kun aika loppuu kesken jos en kirjota. loppuu se muutenkin, et ei sillä varmaan oo niin väliä. oon varmaan kamalalla tuulella illalla kun en oo saanu tehtyä tarpeeks. stressaa.

yök. koulujuttuja. mut teen kun on pakko. juttelen mikan kans samalla ni on kivempaa :D

ei oo tää koulu kovin hyvä paikka tähän opiskeluun. galtsuun ja spostaan, paperit on edessä mut en ees vilkase niihin.

tajusin että on vaan vähän aikaa tänään omille koulujutuille. pitää mennä pansioon. siellä on rumaa. haluaisin kaunistaa sen ja kaikki muutkin rumat alueet. hakee himmeet eu-rahotukset ja tehdä suuren projektin. samalla tehdä tutkimusta siitä miten se vaikuttaa ihmisten elämään kun ne saa olla mukana kaunistamassa omaa asuinpaikkaa ja sen jälkeen asua kauniissa lähiössä. luulen et on jonkun verran merkitystä sillä. tai et jos mä olisin maani myyny pakolainen ja joutusin asuu tosi rumassa paikassa, ni ei se ainakaan mun mielialaa nostais.

Toisaalta ongelmat on suurimmaks osaks jossain ihan muualla ja maailmassa on niin paljon isompiakin vaikeita asioita et tuntuis ajan, rahan ja materian tuhlaukselta tehdä mukahyödyllisiä juttuja, maalata seiniä ja istuttaa kukkia kun toiset elää pakolaisleireillä ja monet niistä jotka on joutunu tänne joutuu kärsimään meijän byrokratian takia. emmä tiiä. onneks opiskelen vasta ni voin vaan suunnitella ja haaveilla, laittaa asioita tärkeysjärjstykseen.

olinpa ihan hetken vaan helsingissä. hassua olla heti takas tässä. :)

ainii, kuulin et miun mummil oli vispilänkauppaa Olavi Virran kanssa. Oho.

Kauneita uneja immeiset. Huomenna on uus viikko ja joulu lähempänä kun nyt. Saa rapsuttaa kalenterista luukun.

tietokoneet on karannu helvetistä. ne on pahimpia aikasyöppöjä mitä voi olla jos ei niitä osaa käyttää. sit sitä vaan yrittää ja yrittää eikä mikään edisty mihinkään kun ei ymmärrä mitään. niinkun yhtään mitään. sit on ihan samassa pisteessä monen tunnin jälkeen mut paljon äkäsempänä. menee usko koko elämään kun tiedostot ei aukene eikä pieni pää ymmärrä.

miks mä en voi olla nörtti? olis elämä paljon helpompaa!

melko tyhmää tämä opiskelijaelämä välillä.

olin niitä lihoja maksamassa kun totesin ettei miulla olekaan rahaa tilillä neljääkymppiä et saisin ne lihat sen tiskin toiselle puolelle ja mummon jääkaappiin. isolisko oli laittanu rahat väärälle tilille tai sit sillä on eri pankki ja siirtäminen kestää kauemmin kun se luuli.

on se nyt kun ensinäkään ei oo rahaa ja sit tarttis vielä istua vaan nenä kiinni kirjassa. ankeuden huippu. mut lihatiskin täti sanos et elä huoli, kyl se opiskelu joskus loppuu.

ja niinkai se onkin. osaa sit arvostaa sitä kun saa palkkaa ja voi käydä kaupassa ilman et tarvii jänskätä riittääks rahat vai ei.

Meen sittenkin ostamaan lihoja :)

Sähköpostissa oli tämmönen ostoslista:

Nuorta kotimaista lammasta 2 kg ;( bäääääää
Hyvää lihakasta kasleria noin puoli kiloa
Nautaparan ulkopaisita reilu puolkilonen
Puoltoista kiloa paistikasta jauhelihaa jossa possua tai rasvaa 20%

Miettisin vaan et onks reiluu verrata rasvaa possuun? No, ihan sama. Meen silti. En vaan kyl sit tiiä mihin mä ne vien. Pois ainakin kissojen lähettyviltä ;)

Haa, taidanpa kirjottaa muuten enmpikin kun kerta pääsin koneen ääreen. On kiva olla. Kävin juttelee opettajan kanssa ja jos nyt ahkeroitsee oikeen kunnolla kaks viikkoo ni sit vois ehkä ihan oikeesti viettää joululomaa. :D Ihan pimee ajatus. Sekä se et mä ahkeroisin, et se kans et vois olla joululomalla rauhassa ilman stressiä. No, koitan totutella molempiin ajatuksiin vaiks ei oo kauheesti sopeutumisaikaa. Tarttis vaan alkaa tehdä. Sit vielä töitä vähän päälle ni riasa on tööööööt. :D

ei oo tullu lihaposteja miulle, murinaa vaan ja odotusta. vaikken mitään voi tehdä kun on kone särki. nyttenkin koulussa kirjotan. pöh.

eikä opettajakaan oo siellä missä sen pitäis. :)

mut eka opintovierailu oli ihan kiva. se herätti paljon muistoja ja agressioita harjotteluajoilta. kohta on ehkä vielä paljon parempi toinen vierailu ja mä lähen nyt hakee kaffee ja kattoo mihin tytöt on menny.