IRC-Galleria

En sitten tieda miten tassa nain kavi, mutta naista niin kilteista ja suloisista lapsista on jotenkin kummallisesti tullut kasittamattomia vinku-iinoja. Tai no kyllahan ma siihen syynkin tiedan. Viimeset kaks viikkoa ollaan oltu kaikki aikalailla kipeita on ja off. Ja toi aiti kaikkein pahiten, joten han on ollut kotosalla ja etenkin tan viikon lapset ovat viettaneet aikaa oikeestaan joka paiva aitinsa kanssa.(mika on tietysti mulle ollut helppoa) Mutta tama on johtanut siihen, etta nyt ne ei sitten muuta teekaan kun valita ja vinku jatkuvalla syotolla. Silla toi aiti nyt vaan sattuu paastamaan ne niin helpolla ja tekee lahes tulkoon kaiken mita pojat tahtoo. Ja nyt sitten kun pojat on mun tai niitten iskan kanssa, niin yhdenkin kerran sanottuamme Ei, pikku devilit ryntaa ruikuttamaan aitia. Hauska se on toisaalta huomata miten akkia ote karkaa kasista pineten lasten kanssa, kun niitten antaa vinkumalla saada asioita periksi. Etta muahan ei kiinnosta niiden ruikutus, korkeintaan joutuvat huoneeseensa istumaan ja helpostihan se toimii, jos ei ole aippa maisemissa, mutta jos he tietavat, etta paikalla on joku, jolta saa asiat helpommin, niin tokihan ne sinne ryntaavat. Eihan nama lapset mitaan tyhmia ole. Odotan vain milloin tuo aitillini ymmartaa vaihtaa kuria ennen kuin on liian myohasta. Tai no aika pahalta nayttaa jo nytten..No joka tapauksessa, pitaa vain pitaa mielessa, etta nama eivat ole minun lapsia. Valilla se vain on vaikeaa kuunnella yhtajatkoista vinkumista joka paiva. Silla mina olen vasta 19 -vuotias nuori, enka ole viela valinnut perhe-elamaa koitolleni. Enka varmasti valitse viela pitkaan aikaan. Valilla sita vaan kaipaa sita omaa vapautta, jota taman ikaisilla ihmisilla tulisi olla. Sita vapautta tulla ja menna silloin kun huvittaa ja paistaa munia juuri siihen kellon aikaan kun haluaa. Tai lahtea autolla ajamaan jonnekkin keskella yota kaatosateessa. Vaikka kuinka pidankin tasta perheesta ja viihdyn heidan kodissaan.. Valilla vaan tuntuu, etta elaa nakymattomien kaltereiden takana..katsellen ulos ja haikaillen viilean jarven rantaan.. huoh..