IRC-Galleria

On se kumma ku ei ihminen saa töissä nukkua rauhassa...=)
Kävi niin kuin ennustin. Myöhään tuli kukuttua ja piti kaiken lisäks nousta poikkeuksellisen aikaisin... *silmät ristissä*
Just äsken pikkasen säihkähdin kun olin oikein makoisassa asennossa jalat pöydällä ja varmasti jo uneen kerennyt, niin sit asiakas pamahtaa hirveellä ryminällä sisään. Perkeles.. tartte säikytellä tolleen..
Kyllä ois äksöniä tiedossa taas tälle viikkoo... Pitäis kämppä tyhjentää ja siivota. Sit pitäis varmaan lähtee loppuviikosta reissuun. Ei se muutto homma nappais kyllä pätkääkään. Mä niin vihaan sitä.
Elämme mielenkiintoisia aikoja... Vähän jänskättää et mistä sitä itsensä löytää. Jos joku kysyis et missä mä olen parin kuukauden päästä, niin et todellakaan osais vastata..=) Ei sitte niin minkäänlaista hajua..=) Riippuu mihin suuntaan asiat alkaa kehittymään...
Juupajuu japajaa trallallaa.......

On kyllä ollu ihan hieno päivä tänään. Tuntee taas saaneensa jotain aikaseksi..=)
Sit oon jutellu tyyppien kans.. Puhunu puhelimessa sen mitä en oo jotain jumppaillu.=)
Kuluuhan se päivä siinäkin.
Nyt pitäis vissiin avata unibisse ja rueta suunnitteleen nukkumaan menoa..
Joopa joo.. kuitenki tulee kukuttua pitkästi yli puolen yön..=P
Mä olen iloinen!!!!

On se hienoo et on olemassa musiikki. Ihan sama mitä sun päässä liikkuu ja mitä tunnet, niin samasta aiheesta on tehty toinen toistaan hienompia kappaleita.
Tuntuu välillä et ois helpompi kommunikoida ihmisten kanssa pelkästään soittamalla heille musiikkia..=)

Oikeesti:

Joka päivä kaikenaikaa
mietin onko tämä totta ollenkaan
että kanssas
tätä taikaa rakkauden me koetaan
että kantaa oikeasti
tämä tunne aina päivään huomiseen
ja taas hetken
ihanasti
tunnen sydämeni lentoon lähteneen

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä vain leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa

Uskonut en silloin ennen
että todellisen onnen löytäisin
kun mä aina tullen mennen sitä juuri pakenin
mutta nyt on kaikki toisin
luotas lähteä mä koskaan tahdo en
olet nainen suurenmoisin
mulle lahjoitit sä aidon rakkauden
(2x)

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa

Olla kanssasi oikeesti onellinen
sua oikeesti rakastaa...

Tai no.. ainakin väsynyt.. Taas oltais kotona. Kotona... Onko tää nyt sitte mun koti?? Eikö kotona pitäis viihtyä ja sinne pitäis olla mukava tulla takas? Ei tunnu yhtään siltä. Mulla ei enää ole kotia. En oikein tiedä missä mun paikka nyt on. Hetken jo luulin tietäväni ja luulin löytäneeni kodin, mut nyt täytyy taas jatkaa etsimistä.
Kait se koti on sielä missä sulla on rakkaat ihmiset. Niin se mulla on ollut.

Mitäköhän mä löytäisin jonkun lampun hengen, jolta mä saisin kolme toivomusta. Tai oikeastaan mä en tarvis kuin yhden. Heh.. Aatella. Mä voisin epäröimättä laittaa kaikki sen yhden kortin varaan. En oikeesti toivo kuin vain yhtä ainoaa asiaa. Kaikki muu on sitten enemmän tai vähemmän merkityksetöntä. Mut kukapa mulle sen toiveen toteuttais.
On se kumma et jos tahtoo vain yhtä asiaa, niin sekin on liikaa pyydetty...=)

Tänään näin vähän valoa tunnelin päässä. Saatoin olla jonkin aikaa jopa jollain tapaa onnellinen. Ei pyöriny huolet ja murheet mielessä. Se oli kyl piristävää vaihtelua..=)
Nyt taas sitten mennään päivä kerrallaan, siihen asti et taas irtautuu hetkeksi arjesta ja lähtee kohti uusia seikkailuja..=) Teemu seikkailut vol. 729...

RAKASTAN!!!

Mystery Zone...
Edelleen pettämätön..:D pakko sanoo et mulla oli nyt pitkästä aikaa hauskaa..:D
Somebody stop me!!! :D Eikä tarvi.. Pitkästä aikaa tunsin jotain. Se on ehkä kaikista parasta. En olekkaan kivettynyt. Se oli kiva huomata. Tarttee sanoo et tuntuu oikeesti hyvältä nyt.
Pitää nauttia niin kauan kuin tätä nyt kestää...=)

yks lökäpöksy tossa riimitteli: "Jos et mitään yritä, et voi epäonnistuu".
aivan totta, mut onko tuossakaan nyt sit mitään järkee?!?!? EI!!
Mä olen päättänyt et mä ainakin hakkaan niin kauan päätä seinään et mä onnistun!!!
En ole mikään luovuttaja, vaikka välillä mieli tekis.
Teille tietymättömille matkaa nyt hän. To the "Mystery zone". It's full of beatutiful women and delicious hot dogs... Joey 2:nd season episode 7...

Niin.. Perkele.. Se on mun mielestä suomenkielen voimakkaimpia ilmaisuja.
Toinen on Rakkaus.
Tuntuu oikeesti en mitä vittua mäkin mistään välitän. Helpompi ois ku välittäis vain ja ainoastaan itsestään. Jokainen sais pärjätä omillaan.
Ei se vain ole niin yksinkertaista. En vain ole sellainen joka tuijottaa vain omaa napaansa.
Siks varmaan aina tuleekin takkiin. Oon niin lopen kyllästynyt siihen.
Tuntuu et vaikka mitä tekis, niin loppujen lopuks millään ei ole mitään merkitystä.
Lopussa kiitos seisoo ja niin pois päin, mut musta tuntuu et tässä elämässä saa aika loppuun mennä ennen kuin mistään kiitosta saat. Niinhän sitä sanotaan et hyvä teko ei koskaan jää rankaisematta... Pitää kyl vitun hyvin paikkansa..=)
Ois helppo ku ihmisessä ois joku reset-nappula, mitä vois painaa ja aloittaa taas alusta. Hetkellisesti päänsä kyllä onnistuu nollaamaan, mut sit ku taas koittaa arki, niin asiat hyppii entistä pahemmin silmille.
Voi kun tulis aika et ois kaikki hyvin. Olis iloinen ja onnellinen. Mulla on ollut sellaisia kausia. Muistelen niitä lämmöllä, mutta aina sitten taas herää nykyisyyteen ja .... En mä tiedä.
Mahdollisuuksia on kyllä ollut. Aina vain on joku sitten mennyt pieleen... Se vain niin vituttaa.
Haluaisin vain olla onnellinen.. Onko se liikaa vaadittu?? En tarkoita et kaiken pitäis aina mennä putkeen, mut et ois se joku, mikä auttais aina jaksamaan ja tekis lopulta onnelliseksi...
Mä olen varma et se aika vielä koittaa. Olen mä jo niin lähellä sitä käynyt...
Ikävä... Suru... Huoli... Pettymys... Rakkaus... Noi tunteet on tällä hetkellä päällimäisenä..

No nyt sitten ollaan täällä haapajärvellä käymässä...
Täällä eis sitten mikään ole muuttunut. Maailma pyörii radallaan ja silleen.
Tänää on ollu taas vähän vaikeempi/haikeempi päivä. Niin älyttömän surullinen oon.
Ei mitään muuta tunnetta. Ei pettymystä, ei katkeruutta, ei vihaa, ei iloa...
Ainoastaan olen surullinen... Kaikki vain painaa päälle..
Jotenkin vain tuntuu ettei jaksa nyt iloita mistään. Ei kait mun tarvikkaan. Tai kuulukkaan.
Asiat ottaa aina oman aikansa..
Just joo.. Ei vois ihminen taas enempää olla sekaisin. Tuli pieni ajatus katkos pariks tunniks, ku keskustelin erään henkilön kans..
Joo kettu kuittaa tältä iltaa

Onko se iha oikein et jotkut tietyt ihmiset joutuu kestämään kohtuuttomat määrät paskaa tässä elämässä.. Ei mun mielestä. En nyt puhu itsestäni. Oon kuitenki selvinny loppujen lopuks todella vähällä. Mä olen aina pystyny nousemaan, enkä mä ole esimerkiks sairastunu tai mitään..
Mut mä olen nähnyt tapauksia, et täytyy vain ihmetellä miten ne jaksaa. Aina tulee jotain, ennen ku kerkee edellisestä selvitä, niin uutta jo pukkaa. Ja kaikista pahinta on monesti se et ne ei itse aiheuta itselleen näitä tapauksia, vaan tämä maailma. Ja ihmiset joita täällä on, niin paljon vain itsestään välittäviä kusipäitä, että ois varaa vaikka vähän karsia. Tän maan oikeusjärjestelmäkin oikein suosii vittumaisia ihmisiä ja rikollisuutta. Niitä paapotaan mut auta armias jos olet ihan rehellinen ja joudut näiden kusipäiden takia kärsimään, niin tottakai se on oma vika. Ei saa mistään mitään apua ja kaikki vain jatkaa sitä vittuilun ketjua.
Välillä tekis mieli ottaa oikeus omiin käsiin. On niin paljon ihmisiä jotka ei aiheuta muuta kuin harmia muille. Onko sellasella sit oikeus elää. Ei mun mielestä.

VOI PERKELE!!!!

Kävin just ekoissa kickboxing treeneissä ja sain kyl ihan uuden käsityksen termille -kova treeni-...=) Voi vittu mikä fiilis. Toi on mun juttu..:D Oli taju lähtee..:D

Mitäs mitäs... Kävin eilen vähän ulkoilemassa kaverin kans, ja sit tein vähä remppaa sen mutsille. Taas tuli mieleen et pitäisköhän mun perustaa joku aviomies-palvelu...:D Käydä jeesaamassa neitokaisia ja koti-rouvia hädässä...:D Ei siinä mittää. Oli ihan mukavaa. Ruokaa tarjottiin palkaksi. Hyvää oli..=P

En edelleenkään saa nukuttua. Aina herään aikaisin ja yöt nään mitä kummallisimpia unia. Kaikista pahinta on se et herään aina siihen fiilikseen, et vittu nyt mättää ja pahasti...
Ei oo oikeesti kohta enää hauskaa. Alkaa jo ahdistaa sellanen. Tietäis et mistä on kysymys, niin vois jotain tehdä, jos jotain tehtävissä on. Nythän on just tullu sellanen uus leffa missä muija näkee ihmisiä jotka tulee kuolemaan pian. Ja sit ku se koittaa auttaa niitä, niin asiat menee vielä enemmän päin vittua. Karseeta...

Mä oon huomannu sen, et tapahtu mulle itselle mitä tahansa, niin se ei mua silleen paljon hetkauta.. Mä tiedän et mä kestän ja selviän aina. Siis jos se liittyy pelkästään muhun. Mut mä oon huomannu sen et jos jollain mun läheisellä on paha olo, enkä mä voi tehdä muuta ku seurata vierestä, niin se sattuu ihan saatanasti. En oo hirveesti tottunu olemaan asioiden edessä voimaton.. Mä olen ajatellut et aina, ku vain jaksaa yrittää, niin asioille voi aina jotain tehdä. Se että yht'äkkiä et voikkaan kuin katsoa... En voi sanoin kuvailla miltä se tuntuu... Hirveetä. Mä muistan kerran ku yks mun kaveri hakattiin. Mä olin menossa siihen väliin, varmasti olisin ottanut itekki turpaan, mut en mä välittäny.. Sit mua ei kuitenkaan päästetty siihen.. Toiset kaverit piti kiinni et elä hullu mene ja sit mä en voinu kuin katsoa vierestä... Se tuntu tosi pahalta. Se tapaus pyörii mun mielessä aika usein..
Kyllä mä olen sen aina tienny et ei tässä mitään ihmeidentekijöitä tai kaikkivoipia olla. Mut se ku sä joudut kohtaamaan oman kuolevaisuutesi, niin mä ainakin vähän lamaannun aina..Kait se on pakko alkaa uskoa, et vaikka joillekkin asioille haluais kuinka tehdä jotain, niin aina ei yksinkertaisesti voi yhtään mitään...