Kun aika tuntuu tyhjältä, niin olen aina tuntenut palon kirjoittaa elämästäni, joka on mahdollinen ja mahdoton. Se kiista sisälläni, se sota vie voimiani ja nyt se huomaan.
Elämäni joka kääntyi päälaelleen, on nyt silmieni edessä. Tämä kaikki on ihanaa valoa silmiini, sellaista kiintymystä jonka pitäisi pitää elämäni täyteläisenä, haluttuna. Mutta tämä kaikki on sitä ikuista tomua jalkojeni alla että vielä hukun siihen. Miksi minun pitää satuttaa ihmiskuntaa vaikka sitä en ole koskaan halunnut? Olen aina halunnut vain ikuistaa rauhaa sydämessäni ja muille sydämille ja ettei kukaan riko sydäntään teoistani tai teoistani jotka olen jättänyt taakseni ilman omantunnon ääntä kuuntelematta. Haluan olla hyvä, vaan en paha. Ikuinen kysymys elämäni tuolla puollen.
Toivottavasti pystyn joskus elämään elämääni tuntematta yksinäisyyttä syvällä sydämessäni koska se kipu joka aiheutuu sydämestäni, ei helpota tunteitten hyökkäystä jotka repivät sydämeni kappaleiksi.
Minä haluan elää, olla hyvä, rakastettava vaan en vihattava enkä halua että joku tuntee vihamielisyyttä tai kaunoa minun sieluani kohtaan...sitä niin syvästi haluan minä, Antracon
Forever Yours,
Antracon
Uusimmat blogimerkinnät
- For The Love Of A Princess 27.07.
- All I Need... 05.05.
- Ante bellum memento mori... 14.11.
- Life on Fire... 09.10.
- Look through nothingness... 16.08.
- This Dying Soul... 15.06.
- Before the bleeding sun... 12.06.
- I'm disillusioned, threw my heart into the... 25.04.
- House of Sleep... 24.03.
- Roaring sky, fulminating furiously overtaking 09.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2007 (2)
-
▼
2006 (11)
- ▶ marraskuu 2006 (1)
- ▶ lokakuu 2006 (1)
- ▶ elokuu 2006 (1)
- ▶ kesäkuu 2006 (2)
- ▶ huhtikuu 2006 (1)
- ▶ maaliskuu 2006 (1)
- ▶ helmikuu 2006 (1)
- ▶ tammikuu 2006 (3)