IRC-Galleria

Jee. Nyt on uudet Bilteman alumiinivanteet takakontissa odottelemassa talvikumeja päällensä. Sen jälkeen pitäisi jossain välissä saada vielä vaihdetuksi ne talvikumit auton alle, jottei liukkaat kelit yllätä. Kyllähän nuo elut vähän enemmän maksaa kuin peltivanteet, mutta lienee ihan hintansa väärtit koska peltivanteet on hillittömän rumat. Saahan niitä pölykapseleilla vähän paremman näköiseksi, mutta nekin tuppaa irtoilemaan ja pölykapselit vaan ovat niin epäkäytännölliset kuin mikään osa autossa olla voi. Sitä se iskäkin on puhunut, että monilla on 2005 tai uudempaa vuosimallia oleva auto, jossa on edelleen talvirenkaat peltivanteilla ja ilman pölykapseleita. Oikein pilaa koko uuden auton ulkonäön ja arvon. Fiksua auton hankkijoilta. Sijoittaisi sen 240 euroa niin Biltemasta irtoaisi jo ihan perusmallin kiekot. Kai ne Biltemankin vatneet ihan turvalliset ja ajettavat on.

Nyt on yö yksin pojan kanssa takana. Vaimo tuli neuvolaan mukaan suoraan Tammelasta. Yö meillä meni ihan hyvin eikä tarvinnut kuin kerran syöttää unien aikana. Tosin se ensimmäinen unijakso jäi vähän heikommaksi kun otin kitisevän pojan viereen nukkumaan. Toisella jaksolle keksin pukea Eelin saamaansa nalle-haalariin, jossa se nukkuikin ihan kiltisti aamuun asti. Kohta me mennään kauppaan.

Kotona taas. Tultiin pikkumiehen kanssa ihan kaksin ja jätettiin äitiliini Tammelaan/Forssaan pitämään yksi kunnon vapaailta. Ollaan siis kotona vain me kolme miestä: minä, Tahvo ja Eeli. Tahvo on tietty vähiten mies kun se on kastroitu. Toivottavasti se vaimokin saa nyt sen tarvitsemansa vapaan illan ja levon huolista ja murheista ja tulee entistä ehompana takaisin.

Ja toivottavasti Eeli antaa mulle edes kohtuullisen unirauhan.

Nyt on se ratakruisailukin mennyttä elämää. Suoritustodistuskin on, joten enää tarvitsee mennä Suomen kevyimmän viran omaisen pakeille, Kilon poliisiin näytäämään lappuset ennen ensi keskiviikkoa. Tai siis viimeistään keskiviikkona, muuten menee kortti umpeen ja uutta ajolupaa joutuisi odottamaan sen pari viikkoa.

Kohta pitääkin lähteä Vantaan liukasajoradalle suorittamaan viimeinen osio koko toisesta vaiheesta. On vaan harmillisen pitkä päivä. Mitä tuota ohjelmaa katsoin niin siinä on kyllä melkoisesti turhia taukoja ja muita. Pidettäis vaan se viisi tuntia vaikka ihan putkeen jotta pääsisi aikaisemmin pois, eikä niin että se on venytetty seitsemään tuntiin.

Tuon tuosta tulee mieleen, että tatuointi pitäisi saada ja on tavallaan jo osittein mielessä, että millaista ollaan ottamassa, mutta sellaista lopullista kuvaa ei siitä mieleen tule millään. Eikä sitä ennen kannata niin pysyvää kuvaa kroppaansa ottaakaan.

Onpa outoa ja orpoa olla kotosalla ihan yksin ilman kultaa ja poikaa. On niitä molempia kova ikävä. Huomiseen vaan joutuu odottamaan. Pitää yrittää ottaa nämä hetket levon kannalta, kun ei tarvitse vauvaa hoitaa. Olisipa jo huomisilta...

Yhtenä päivänä lämmitin kyseistä tavaraa mikrossa, tuttipullossa ilman pullotuttia tai korkkia. Otin sen ulos mikrosta ja aprikoin sen lämpötilaa kun ote jotenkin lipsahti ja ehkä 10 ml korviketta lensi aikalailla suoraan mikron päälle. Tässä pari päivää sen jälkeen lämmitin maitoa kaakaota varten mikrossa. Painoin pikanäppäintä josta saa suoraan mikron päälle 30 sekunniksi täydellä teholla ja uudella painalliksella 30 sekuntia lisää. Painoin siitä kaksi kertaa ja annoin maidon lämmetä kupissa sen minuutin. Tiesin ettei maito sillä lämpeä tarpeeksi joten aioin pyörittää nupista siihen kummenisen sekuntia lisää aikaa, mutta nuppi ei pyörinytkään. Painoin sitten uudestaan pikapainikkeesta 30 sekuntia ja ajattelin keskeyttää kun vähän aikaa on kulunut. Hommahan sujui hyvin kunnes piti nollata jäljellä oleva aika. Nollausnappi oli jumettunut pohjaan ja tiukasti. Yritin myös vähän voimalla vääntää kiertonuppia huvikseen, jospa se aukeaisi, mutta äidinmaidonkorvike oli liimannut kaiken todella tiukkaan. Otin mikron johdon irti rasiasta ja suihkuttelin pumppupullosta pesuainetta mirkon päälle ja annoin vaikuttaa. Johan aukesi, mutten saanut osia nappuloiden alta puhtaaksi, joten voi olettaa että jumitus tulee taas.

En tosiaankaan löydä yhtään pätevää syytä sille, miksi peruskoulussa, lukiossa ja vieläpä korkeakouluissa on tuputettu pakkoruotsia kaikille opiskelijoille. Ainoa perustelu koko touhulle, mitä olen kuullut, on se, että se on toinen kotimainen kieli. Ja miten niin se on mukamas toinen kotimainen kieli. Tuskin riikinkukkokaan on kotimainen lintu vaikka se Suomessa kasvaakin. Eikä esimerkiksi venäjäkään ole meille suomalaisille kotimainen kieli, vaikka sitä moni täällä puhuukin. Ruotsin kieli on sataprosenttista tuontitavaraa, jota ruotsalaise hurjilla ristiretkillään tänne koti-Suomeen toivat. Ja kuin myös eliökunnassa, niin myös kielissä vieras lajike pyrki vahvasti syrjäyttämään alkuperäislajikkeet. Ja kuten myös luonnon suojelussa ja muissa ympäristöasioissa, joissa pyritään palauttamaan alkuperäislajit ennalleen, olisi suurta syytä ottaa saman lainen askel myös kielien suhteen ja näin ollen palauttaa Suomeen sen alkuperäinen kieli, suomen kieli. Ei siis ruotsin kieli. Varsinkaan kun ei loppujen lopuksi juuri kukaan edes puhu ruotsia. Mukamas toinen kotimainen kieli. Ja kanan kakat sanon minä. Saame on toinen niistä oikeistä alkuperäiskielistä tämän valtion rajojen sisällä. Ruotsalaiset ja ruotsin kieli takaisin Ruotsiin, minne kuluvat. Tai Ahvenanmaalle. Sekin sopisi.

Siellä ne vaimo ja poika ovat mun appivanhempien luona viettämässä aikaansa ja lepäilemässä. Ajoin sitten aamulla sieltä Tammelasta asti kouluun. Piti herätä kuudelta ja melkein saman tien alkaa matkan teko että ehtisi kahdeksaan kouluun. Olikin sitten pidempi päivä muutenkin kun viihdyin (tuskinpa) koululla aina neljään saakka. Väsymys on sitten ihanaa, vaan ei voi valittaa. Jospa nukkuisin päväunet.