Arvomme kaikkien heinäkuussa sisäänkirjautuneiden kesken 2 lippua Weekend festivaleille! Luo tunnus tai kirjaudu sisään! :)

IRC-Galleria

DeTect

DeTect

uusi kaupunki, uudet kujeet :)

Päivä elämässä, osa 12Tiistai 20.11.2007 15:22

Lienee aika jälleen osoittaa poikkeuksellista kirjallista lahjattomuutta ja naputellla seuraava osa päiviin elämässäni. Jostain tuntemattomasta syystä tämä puppu mitä suollan on saanut sangen laajan faniklubin ja tuntuu olevat suunnilleen yhtä puoleensavetävää kuin auto-onnettumuus jonka pääosissa itse esiintyy.
Keskiviikko ja vieläkin tärisyttelee hieman! eikö tämä ole ny aika kohtuutonta jo? Oli eilenkin sen verran tappava krapula vielä et tuli katsottua 3 steaven seagalin äärimmäisen laadukasta turpasaunaelokuvaa plus pari muuta, vedettyä kaksi isoa pitsaa ja litrakaupalla mehua. ja ei! eipä tuntunu auttavan kovinkaan paljoa.

Oli kyllä vloppuna meitä liikenteessä sellanen jengi että uuslestadiolaiset olisivat olisivat joukolla hankkineet itselleen maksakirroosin jos olisivat menossa olleet mukana. Susihan tunnetusti teki sitä mitä sudet tekevät eli ulvoo hyvinkin luultavasti kuin Michael Jackson, jota on juurikin toistuvasti monotettu nivusiin. Se mikä ei ole yleisesti tiedossa on että sudet vetävät viinaa armotoman paljon. Paksu poika jonka suhteellinen paksuus riippuu pelottavan paljon kulmasta mistä sitä tarkastelee oli yhtä hymyä. ja tämä hymyn määrä korreloi hyvin vahvasti veren alkoholipitoisuuteen. Kekkonen noh... teki sitä mitä kekkoskloonit yleensä tekevät eli näyttävä terehdyttävän paljon kekkoselta jopa ilman permitussilla piirrettyjä silmälaseja. Ja sitten tietenkin ehkä jopa hieman erheellisesti kääpiön lempinimellä rankaistu noh kääpiö joka varmasti pystyisi pysty painissa kepittämään kenet tahansa itseään puolet pienemmän ja pyörätuoliin joutuneen invalidin. Jasitten oli jänis ja minä. jänis sai pidettyä päänsä pidettyä poissa pusikosta jopa ilman erityisiä porkkanamakupaloja. hienoa sakkia hienoa sakkia.

mutta voi niitä alkuviikon aamuja. jostain kosmisen tuntemattomasta syystä peilikuva näytti aina varsin isokasvuiselta hammaspeikolta. hammasharja tuijotti syyttävästi joka ainut kerta kun sain ruhoni rahdattua peseytymistiloihin. jopa jääkaapin lihapullat vaikuttivat pettyneeltä että olin unohtanut ne sinne. ja mikä hienointa nehän muistuttivat olemassaolostaan kuin vuoden vanha kaapin perälle unohtunut juustokimpale.

Liskot alkavat hiljalleen ryömiä tapateilta sinne mistä ne nyt sitten ikinä ryömivätkään esiin. jostain tuntemattomasta syystä ne tuntuvat silloin tällöin harrastelevan tuota hienoa harrastusta joka seinäkiipeilynä tunnetaan. mutta nyt minä kuittaan ja siirryn opiskelemaan ilmavirtauksen mittauksesta helikopterin lavan mallin ympärillä tuulitunnelissa. eikö kuulostakkin mielenkiintoiselta?

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.