IRC-Galleria

REENIOHJELMA:

maanantai:
Kyykky 2x12
jalkapässi 2x15
reiden ojennus 1x20
penkkipunnerrus 2x12
vipunosto taljassa 2x15
pystypunnerrus kp. 2x15
vipunostot et&ta 1x2x15
ransk. penkki 2x12
ojentajatalja 2x15

tiistai:
maastaveto 2x15
takareiden ojennus 3x15
pohjeet 2x15-40
ylätalja, kapea 2x15
alatalja 2x15
hauisk. skotti 2x12
hammeri 2x15
kääntö, myötäote 1x15

Keskiviikko:
HIIT (=high intensity interval training)
mäkijuoksua yms

tostai:
"sama kuin ma pienin muutoksin"

perjantai:
"sama kuin ti pienin muutoksin"

lauantai:
HIIT

Sunnuntai:
lepo

+joka salireeni päivänä aamulenkki ~ tunti

RUOKAVALIO:

aamiainen:
-tonnikalaa vedessä 1 purkki
-fittness muroja
-kalanmaksaöljykapseli

Lounas:
-Yliopiston ruokalassa (mitä onkaan)
-2 lasia maitoa

välipala:
-maitorahkaa purkki
-hedelmä

ennen reeniä:
-protskujuoma (hera + malto mehuun sekoitettuna)

salin jälkeen:
-protskujuoma (sama mut tuplaproteiineilla)

illallinen:
-kanan rintafilettä 125g (pastettuna rypsiöljyssä)
-raejuustoa 75g
-lasi maitoa

iltapala:
-heraa mehuun sekoitettuna (yöprotskut)
-hedelmä


eli tälläistä seuraava 10-12 viikkoa + tietenkin absoluuttisesti ilman alkoholia

Raahauduinpa kerrankin koululle lueskelemaan. juuri kun olin saanut tenttiprujun auki hiipi yli-innokas kuvasryhmä paikalle. ilmoittivat että haluavat kuvata tän illan tv-lähetyksiin ahkeraa opiskelijaa työntouhussa. voi kumpa tietäisivätki :D
kuinkas muutenkaan oma ihana tuurini kuitenkin astui jälleen estradille. tilanne tuli hieman yllättäen, ehkä jopa kohtuuttoman salakavalasti. mulla oli paskaset kengät pöydällä ja muuteki aivan räjähtäneen näköinen. voi sitä kuvamateriaalia. meni vidi vituiks. veikkaisin että sensuuri nostaa rumaa päätään illan ohjelmistoissa. esiinnyn siis kahdella eri kanavalla kansan suureksi painajaiseksi.

olipa muute eile aiva helvetin tylsä ilta. jossain vaiheessa erästä harrasta tupakointiprosessia huomasin miettiväni että miksihän paska on väriltään ruskeaa. erittäin kiehtova biokemiallinen fakta mutta pitäisiköhän mun oikeesti hommata harrastus?

taisinpa tänään säikyttää jotain hedelmäosaston shoppaajamummoa. mummo ähisi banaanien kimpussa ni väläytin vaikuttavimman hymyni sille. mummo tuijotti hetken huuli pyöreenä ja lähti kytkemään niin ripakasti ku töpöjaloillaan kykeni. ei ehkä kyl pitäs ees yrittää hymyillä.

tietenkin minun päivääni aina mahtuu yhä enemmissä määrin ihmisiä joiden ei todellakaan sosiologisista yms syistä tulisi kuulua minun päivääni. eräs tapaus oli aivan järkyttävän nälöinen naisihminen. arviolta reilu 80 kiloa puhtainta silavaa kahdella jalalla. pitääkö sitten itsetunnon pönkittämiseksi tulla multa kysymään et "olenko minä nätti"? taas aika moraaliselle pulmalle ollakko rehellinen vai kohtelias... rehellisenä miehenä olisin vastannut että "eihän tuolla naamalla voi ku kusta muuntajaan" tai "älä murehdi kukkii se perunakin". kohtelias puoleni pani minut örähtämään jotain epäinhimillistä viitaten teeskenneltyyn kiireeseeni tenttimateriaalin parissa ja ettei ole aikaa analysoida toisarvoisia asioita. onneksi tämä näköaistin polttaja ymmärsi taapertaa jonkun toisen uhrin luo raahaten mukanaan kaikkea muuta kuin sulotuoksuista ruumistaan (se pahanhajuisuus on kohtuullinen oletus)

näin tänään... mutta kas päivähän on vasta nuuuori.....

Maanantai. ehkä viikon sadistisin päivä. ainakin aamuherätyksen osalta.

hesburger, tuo pikaruuan lahja suomen kansalle tarjoaa kokemuksia vailla vertaa. etenkin jos olen minä kyseessä, halusimpa tai en. Oli hieman nuha jonka seurauksena arvattavastikkin nenä vuosi hieman. jotenkin olin onnistunut ketsupin lisäksi tunkemaan pippuria papereihinkin ja kyllä teki niin höpöä niistää. kokemus on verrattavissa perseen pyyhkimiseen karhunkielellä. puhdasta tulee mut ei se helvetti hyvälle tunnu!

Yliopiston kirjasto on kaiken rauhallisuuden tyyssija... ainakin kuvittelee akateeminen kansa. paskanvitut! koettaa siinä nyt sit tenttiin lukea kun joku banaanilandialainen yöntimo hyökkää samaan pöytään walkmani korvilla ja lauleskelee jotain habahabatsuttsuttia! anna mun kaikki kestää!

jostain mystisestä syystä kissa oli saanu mahansa sekasin viimeyönä. epäilen että tähän liittyy jotenkin butterfly effect. perhonen räpyttää siipiään toisella puolella maapalloa ja kissa oksentaa tietenkin juuri minun sukkaani! kaikkihan tiedämme että purjo tykkää joskus tulla vierailulle mutta jotain rajaa sentään. luojan kiitos hyvin herkistynyt hajuastini rekisteröi aikapommin ennekuin kerkesin vetästä sukan jalkaani.

vielä on salireeni illalle ohjelmassa. auta armias jos siellä taas pyörii ne keskiverto apinan älynlahjoilla varustetut espanjalaisvaihtarit. niiden salireenit pitäisi kieltää esteettisistä, hujuaistillisista, ekumeenisista ja rodullsista syistä. ensinnäkin jos kansa omaa niin perkeleen karvaset jalat ni onko pakko koko joukolla pitää lyhyimpä sortseja mitä markkinoilta löytyy. toiseksi sakki tekee yhen sarjan jotain liikettä ja sitten haisevat joukolla ku pieni ruuhkabussi. kielitaidoltaan niitä ei voi luokitella edes kädellisten heimoon kuuluviksi ja tavoiltaan muistutttavat uhmaikäistä aikapommiteiniä. aina pitää olla tiellä. jos ei ala homma toimimaan ni alkaa etelä-eurooppalainen liha tummumaan!

oli viimein aika nörtyä sossun luukulle rahaa anomaan. hyvinkine mielenkiintoinen kokemus. vittuilua tulee niin oikealta kuin vasemmaltakin. ensimmäinen leppoisa sossutäti säilöi itsensä naftaliiniin jolloin kimppuun kävi pirttuhirmumainen hamekansan edustaja. keskustelua käytiin sosiaalitoimistossa seuraavaan malliin hieman kärjistettynä:
"et saa"
"saanha"
"ET SAA!"
"imaseppa sykkivää!"
väärinkäsityksiltä välttyen lienee syytä mainita että oli kyse toimeentulotuesta eikä karmaisevan seksuaalisesta kokemuksesta ikääntyneen laarditapiirin kanssa. Lopulta täti kuitenkin rauhoittui pyyhkien vaahtoa suupielistään kun jostain kosmisesta neljännestä ulottuvuudesta taioin esille opintotuenpäättämisilmoituksen. se säästi sulavan siirtymisvaiheen kansainvälistenkäsimerkkien esittelyyn ja oletettavasti kohtuuttoman kovien poskiläsärien saamisen. nyt vain odotellaan kieli poskella kolmisen viikkoa että tädit saa prosessoitua kaavakkeet ennen kierrätystä ja kompostointia. oodi byrokratialle!

tietenkin mitäpä olisi reissu myös ilman kelavierailua. jonot olivat sen verran mittavat että parta omaa vuoroa odotellessa kerkesi kasvamaan lähes napaan asti. jonottajien hormoparkoja lisäksi raiskasi pieni viaton lapsukainen joka kävi välissä nykymässä jonotusnumeroita siitä arpamasiinasta joka jollakin hyvin kieroutuneella logiikalla vuoronumeroita jakelee. joka toiselle kuoppaa kaivaa joka toiselle ei! onneksi sentään kelan tädit olivat lähes päivänsäteitä verrattuna sossuhepoihin (sulava sosiaalitoimistotädin ja virtahevon risteytys). silmäthän toki paloivat päästä sielläkin toimistossa mutta enimmiltä terapitunneilta sentään vältyttiin. voitto se on puolikin voittoa!

kaiken ihanuuden kruunasi "jänis istui maassa" joka koko päivän jostakin tuntemattomasta syystä päätti soida päässä. voiko enää hermoparkoja pahemmin raastaa? kyllä voi, sillä päivä on yhä nuori ja iltaan mahtuu saletisti vielä ruuhkabussille haisevia kassialmoja ja elämäänsä kyllästyneiden harottavasilmäisten alkoholipappojen turinoita joilta tuskin illan baarireissun aikana säästyy...

Ai miksi en käytä julkisia liikennevälineitä vaan ajan mieluummin omalla autolla? No tässäpä vastaus!

Auto kotiin ja bussilla töihin. Tänä aamuna minulle selvisi, että se olisi helpommin sanottu kuin tehty. Bussin pysäyttäminen on oma taiteenlajinsa. Näytänkö pysähtymismerkin liian aikaisin, vai liian myöhään. Miten pysäytän juuri oikean bussin, kun ne ajavat yhtenä pitkänä letkana. Pahimmassa tapauksessa oma bussi ryhmittyy vasemmalle kaistalle muiden taakse, jolloin pitäisi ampua hätäraketteja saadakseen katsekontakti kuskiin. Jos muita busseja ei ole häiritsemässä, niin kuskit katselevat järjestäen vasemmalle ja saat seistä lapio suorana lippua heilutellen, kunnes kuski viimetingassa väläyttää vilkkua ja koukkaa pysäkille.

Ovi ei koskaan osu kohdalle. Jos seisot paikallasi, kuski tulkitsee ettet ole tulossa kyytiin, ja heittää kurat kengillesi. Jos liikut oikealle, niin kuski painaa kovemmin jarrua, ja jos liikut vasemmalle, niin hän höllää sitä. Tarkoitus lienee saada ovi vähintään kymmenen metrin päähän paikasta jossa seisot.

Millaisen lipun pyydän kuskilta. Jos sanoo keskustaan, niin koko bussi nauraa takapenkkiä myöden. Jos sanon kertamaksu, niin kuski vittuilee: "lasten vai aikuisten", ja tietysti maksajan iästä riippumatta. Sitten on vielä seutulippuja ja muita hässäköitä,mutta kuskilta ei apua heru, hän on kiinnostuneempi vasemmasta sivupeilistä kuin sinusta. Maksu pitäisi suorittaa tasarahalla.Kokeile maksaa satasen setelillä kertamaksu ja kuski kaivaa sinulle ämpärillisen vaihtorahaa takaisin. Laitanko rahat tiskille, vai lyönkö ne kuskille kouraan. Teit niin tai näin, kuski murahtaa ja vittuilee minkä kerkiää. Kun laitoin kahdenkympin setelin tiskille, kuski kehtasi murahtaa: Suorista se! Missä vitussa lukee, että rahat viikattuna kiitos, "anteeksi herra kuljettaja, mutta nyt ei tullut mankelia mukaan". Ei ihme, että joku leimaa lippunsa sijasta kuskia nyrkkiraudalla turpaan.

Pidä kiinni. Kuskeilla on kiihdytysajajan refleksit ja keilaajan pelisilmä. Pitää saada monta näyttävää kaatoa. Bussin nytkähtäessä liikkeelle, alkaa ihmisflipperi. Yrität epätoivoisesti poukkoilla kohti takaosaa, huomataksesi, että vain käytävänpuoleisilla penkeillä istutaan, tai niillä matkustaa jonkun ostoskassi. Kun ystävällisesti pyydät saada istahtaa "vapaalle" paikalle, niin matkustaja nousee hitaasti kuin lehmä suosta, mittaillen sinua katseellaan, ikään kuin arvioiden sinun hygieniatasosi luokitusta. Jos bussi on tyhjä, niin sinusta tulee automaattisesti spurgumagneetti. Bussikuskeilla on pirullinen tapa haalia kyytiin kaikki haisevimmat spurgut, mitä maa päällään kantaa, ja he kaikki haluavat tulla laulamaan juuri sinulle. Ei auta mikään, spurgun on pakko liimautua kainaloosi kuin kuumemittari. Jos olet hiljaa, olet paska jätkä, jos avaat suusi hän oksentaa siihen. Pahimmassa tapauksessa kuski heittää sinut ulos.

Linja-autossa on tunnelmaa, ja sen voi aistia esim. nenällään. Krimi- turkkeihin puetut muumiot miehittävät bussin etuosan, ja he yrittävät peitellä vuotavista kroonikkovaipoista leviävää eteeristä tuoksuaan, kaatamalla pullollisen myskiä päällensä. Takapenkillä matkustavalle astmaatikolle tämä on kuin sinappikaasua, ja hän joutuukin pumppaamaan inhalaattoriaan kuin olisi täyttämässä jalkapalloa. Tunnelmaa ei paranna sekään, että aamukahvin ärsyttämä suolisto saa matkustajat moukaroimaan karmeita lettupieruja. Miksei sitä voinut paukutella bussia odotellessa, pitikö ne parhaat pommit säästellä bussiin.

Älä koskaan istu takaovien läheisyydessä. Kun ovet aukeavat, joudut auttamaan äitiä jonka rattaissa istuu 13-vuotias poika. Kiitoksen sanaa ei heru, ja kun yrität takaisin paikallesi, niin hehkeä kassi- alma on taikonut juustosämpyläsi sillivoileiväksi, istumalla hajareisin eväskassisi päälle. Jos yrität lukea lehteä bussissa, niin hartioillesi kasvaa äkkiä kaksi päätä lisää.

Bussista poistuminen on sekin suuri seikkailu. Bussissa ei ole tapana paljoa puhua, ja katsekontaktia tulee vältellä.

Kun joku ikkunapaikkalainen haluaa jäädä pois, hän pomppaa pystyyn kuin jousi ja mitään sanomatta pyyhkii suupielesi takamuksellaan, ähkiessään ylitsesi käytävälle. Toinen ihmistyyppi samassa tilanteessa, tyytyy vain kyyhöttämään sikiöasennossa ja aina pysäkin kohdalla kuuluu syvä huokaus. Kun sitten tilanne tulee omalle kohdallesi, niin painonappia ei näy missään. Vieressäsi istuva norsu on nukahtanut fiikus sylissään ja ei tee elettäkään siirtyäkseen. Pysäkki häämöttää jo edessä ja et ole päässyt edes käytävälle. Dyykkaat läpi fiikuksen käytävälle huomataksesi, ettei se vitun painonappi edes toimi. Sanot kuskille, että haluat seuraavalla pois, ja kuski jarruttaa niin, että etupenkin vanhuksen lasisilmät poksahtavat lentoon kuin samppanjapullon korkit. Bussi pysähtyy, mutta ovet eivät aukea. Kuskin viimeiset saumat vittuilla: "Poistutaan takaovista". Tällä kertaa bussi sentään pysähtyi. Yleensä se vain hiljentää ja olettaa mummeleiden loikkivan ulos kahdenkympin vauhdissa. Ovathan ne voltteja heittelevät eläkeläiset hilpeän näköisiä, mutta puuhun osuessaan ne voivat haitata kuukkeleiden pesintää.

- ei oma rustaus mutta niin totta ^^

Sinä kysyit:
Kuka minä olen?

Oraakkeli vastasi:
Olet kivi kengässäni, mutta näethän myös tilanteen koomisen puolen?

---

Sinä kysyit:
Missä minä olen?

Oraakkeli vastasi:
Torniossa, kapakan takana on roskis...

---

Sinä kysyit:
Millainen minä olen?

Oraakkeli vastasi:
Jos uskaltaisin niin kosisin sua, tykkään susta niin!

---

Sinä kysyit:
Olenkohan nolife?

Oraakkeli vastasi:
Olet kyllä. Luulen että opimme asiasta lisää huomisen lööpeistä.

:'(

Mimmi sanoo:
Hei tiäkkö mitä.. mä olin tänään käymässä kaupungilla ja kuulin ku kahvilassa toisessa pöydässä joku puhui jotain et ootko nähny kuvakkeeessa sitä detectiä :D vähän mä repesin. tai siis nii repesin ja repesin mut mut.. :D

näin siis tänään mesessä. varmaan kyseenalainen julkisuus nostaa rumaa päätään. olisi vielä kiva tietää missä kaupungissa tämä tapauhtui saati kuka kyseinen ilmottaja on :D

Autoilijoita on monenlaisia: ihmisiä jotka osaa ajaa, ihmisiä jotka kuvittelee osaavansa ajaa, ihmisiä jotka ajavat puhtaalla uskonvoimalla, ihmisiä jotka eivät näe auton nokkaa pidemmälle ja tietenkin ihmisiä jotka kuvittelevat ajavansa autoa mutta itseasiassa vetävät rullaattorintapaisella kulkuneuvolla eteenpäin tappavan mutta tehokkaan itsetietoisesti muiden autoilijoiden hermoparkojen riesaksi.

Joidenkin kaupunkien yksiuuntaisten teiden keskustahelvetti on suorastaan läpitunkemattoman pahuuden merkeissä suunniteltu kompleksi, jossa linnuntietä puolen kilometrin taittamiseen sutjahtaa helposti jopa parikymmentä minuuttia. Ja entäpä jos kyseessä on tuntematon kaupunki jossa kyseinen matka pitäisi suorittaa? Niin tai näin, hermot siinä palaa. Pitäisikö sitä vain ajaa ympyrää kunnes keskipakovoima heittäisi auton tangentinmukaiselle suoralle johonkin päin ja toivoa sokeasti osuvansa edes lähelle kyseistä määränpäätä rikottuaan ensin tusinaa liikennnesääntöä?

Sitten tietenkin se känniliikenne. Jos tasapaino heittää omilla jaloilla ni ei se ole ihme jos heittää autollakin. Tietenkin jos tarkoituksena on kuolla yliannostukseen tiilimuuria, höystettynä kohtuuttomalla määrällä tequilaa ja autoromua, asia jokseenkin kyseenalaisella tasolla ymmärrettävissä.

Mikä on sitten tarinan opetus? Jos otat, ota kunnolla! äläkä autonratissa! eläkä etenkään juuri hetkeä ennen sitä tiilimuuria! Ja muista että yksisuuntaista tietä pääsee vääräänkin suuntaan!
Tämän merkeissä... hasta la vista, Fiesta

Tulipa käytyä alkossa. jotenkin täysin käsittämättömästi sain palamaan 50e. ja mikä pelottavinta koko reissun suoritin sepalukset täysin levällään... tyylikästä mutta noloa. ostosretkeltä kertyi seuraavaa:

1x plo Greencat
1x plo suomiviinaa
2x plo breezeriä
4x 0,5l lonkeroita
6x 8% karhua
1 plo kahvilikööriä
ja tietenkin yksi hieman kolahtanut itsetunto.

Pitipä tässä jonkin aikaa sitten keitellä kahvia kaverille. ajatuksissani jostakin tuntemattomasta syystä kaadoinkin suodatinpaperille kissan hikkaa enkä kahvia... aika laimeeta litkua tuli ja kahville se ei tosiaan maistunu. pitänee tutkia aamiaismurojen ravintotaulukko hyvin tarkkaan...

Joskus vilkaisen ihmisten jääkaappiin nähdäkseni mitä se on syönyt sisäänsä. uskomattoman paljo se sisältö voikin kertoa ihmisestä. otinpa ja vilkaisnpa tarkemmin tänään omaan jääkaappiini. löysin 3 litraa sinaappia! siis mitä vittua?? saa pidellä aikamoiset makkaranpaistoorgiat ennekuin ne saa kulutettua.

Baari-iltojen jälkeen grillien jonot ovat hyvin tapahtumarikkaita kokemuksia. viime keskiviikkona jonosta löytyi mm eräs erittäin heikon järjen liekin omaava vuorigorillaa muistuttava neanderilainen machoilija jonka läpikuultavan ruskeat nappisilmät osoittivat suorastaan pelottavaa ymmärryksen puutetta selittäessäni hänelle kuinka liikä öykkäröinti voi helposti johtaa kohtuuttoman suuriin hammaslääkärilaskuihin. tietenkin jonoon mahtui myös hieman kyseenalaisesti omaa seksuaalista suuntaustaan haeskeleva pojankloppi, ilmiselvät marttakerhon VIP-jäsenet ja uudelleensyntynyt spede pasanen jonka päälaki suorastaan sokaisi ihmisiä jonossa. tietenkin hetken vielä kruunasi kaveri joka oli niin järkyttävässä seipäässä että oli vaihtanu puheensa jollekkin täysin tuntemattomalle kielelle. tuskin itsekkään ymmärsi sanaakaan örinöistään.

On eläimiä jotka pitävät alkoholista. järkytyksekseni olen tosin huomannut että kissani pitää suunnattomasti tupakasta. ja mikä omituisinta se ennemmin syö niitä kuin polttaa. noh kukaan ei ole täydellinen...

Tätä kirjoittaessani olen tietenkin jo ehtinyt sekä syödä että juoda päälleni ja lisäksi hieman kissapoloisenki päälle.. jostain täysin käsittämättömän sadistisesta syystä tuo kissa tosin tuntuu pitävän siitä. sitä saa mitä tilaa.

hyvää joulua itse kullekkin! ottakaa oppia virheistä ettei niitä tarvitse tehdä uudelleen. paljon mukavampaa tehdä uusia virheitä