IRC-Galleria

Työkaveri löysi tän profiilin, kun haki vanhoja turvareita. Kiitti tuhannesti Janne! :) Kuvat oli niin noloja, että oksetti, mutta tästä yhestä mä tosissaan pidän. Tämän säästin, muut poistin, jotta mun alennustilaani eivät muut pääsisi näkemään.

Ja oli ihan uskomatonta lueskella näitä vanhoja blogimerkintöjä. Kuulin niin selkeesti ne ajatukset, jotka sillon kiersi päässä. Miten kauan niistä tuntuu olevan ja miten kaukana mä niistä nyt olen. Lapsi muuttaa kaiken. Jopa sen, mitä pitää omana persoonanaan. Tai ehkä se ei ihan muuta, mutta se tuo uusia piirteitä esiin. Vähän niinku joki, joka on justiisa asettumassa uomiinsa ja luulee olevansa "kokonainen". Ja sitten joku jossain rakentaa padon tai hitto vie golfkentän ja muuttaa maisemaa niin, että syntyy ihan uudenlainen joki. Erilaiset virtaukset, uus suunta.

Luulin aina olevani elementeistä tuli. Arvaamaton, voimakas, kaiken kuluttava. Ja silti sitä huomaakin, että jostain alta löytyykin uutta. Hyvä niin, tuli ois jo tuhonnu kaiken.

PS: viides elementti on ihan hiton hyvä leffa. Bruce Willis on aina täydellinen (jos vaan ei koskaan erehdy katsomaan kahden keikkaa).