IRC-Galleria

JEIJ! \o/ Tänään oli pitkästä aikaa aamutreenit. Kyl ne vaan OIKEEST on mulle nannaa. Ja tänään oli vielä ihan extra-nannaa, kun Virpi-senpain ja mun lisäks ei ilmaantunu paikalle ketään muita. Sain siis tunnin verran privaattiopetusta. Ikkyo ja nikkyo kurimukseen. Mutta jotain oppia meni perillekki. Nyt kun vielä muistais ne opit!

- sekä ikkyossa että nikkyossa EI TYÖNNETÄ (se tasku, se tasku…), eli ei saa astua liian aikaisin
- horjutuksen jälkeen ikkyossa odotus uken liikkeeseen (ei hosuta! Nih!)
- TSUKIASHI!!! Etumono kevyemmäks, kele…
- aina olkapää tarkasti ukelta lattiaan
- katatedori nikkyo omote: horjutus ja ihan vaan suoraan alas
- katatedori nikkyo ura: z-horjutuksen jälkeen tarpeeksi etäisyyttä & uken kyynärpää hallintaan (suoraksi), ranne kiinni rintakehään ja uke alas. Ennenkö kokonaan alas ni on kilttiä veivauttaa uken kyynärpää mukavampaan asentoon.
- katadori nikkyo omote: otekäden liike näyttävä horjutuksessa (EI VOIMAA ETUKÄDESSÄ!), etukäsi nikkyoon ja otekäsi kyynärpään hallintaan, ja siitä sitte etiäppäi normisti…
- katadori nikkyo ura: z-horjutus (EDELLEENKÄÄN EI VOIMAA ETUKÄDESSÄ!), otekäsi suorana eteen ja kevyesti uken olan ETUPUOLELTA viistäen kyynärpäähän & etukäsi suoraan nikkyoon jonka jälkeen paine ukea kohti (liike ’kerää & antaa’ –pyöräytys, tässä vaiheessa jalat voi ottaa yhteen), kyynärotteen vaihto haarukaksi ja uken pyöräytys tatamiin (itsellä askel ihan uken taakse/jalkoihin)
Muistaskohan noilla resepteillä… Meniköhän ne oikein… *naur*

Noh mutta… Kylläpä tosiaan vaan oli aamulla niin etuoikeutettu ja mannaa-sataa-taivaasta –olo kun pääsi senpain kanssa hikoilemaan. Sain taas oikeen täsmähoitoa ongelmiini. Ja yokoukemi-harjotteetki meni silleen jotenkuten, vaikka niska ja selkä on aivan tuhannen jumppasessa viikonlopun päänsärkysessiosta.
Mut itse teknisiä onnistumisia vielä enemmän mä nautin Virpin seurasta ja opetuksesta. Siinä naisessa on vaan jotain mikä saa mut oppimaan. Liekö sitten tosiaan kyse jo ihan siitä että me ollaan suunnilleen samaa pituusluokkaa, ni samojen örkkimörkkien kanssa se on jumpannu ku mitä mä nyt tahkoon. Vai onko sitte jostain muustakin kyse. Mä uskon että on… :) Tää mun päiväkirja vilisee Virpi-faniutta – ”Virpi sitä ja Virpi tätä” – mutta minkäs teet: mä OON Virpi-fani. *hih* Sinällään se on kai luonnollista että oma alkeiskurssiope jää rakkaaks, mutta on tässä muutakin. Virpissä vaan kaikuu sellanen pulppuava elämänilo ja energia minkä mä joskus ainakin oon tunnistanut ittessänikin. Ja se on taas tarttunut muhunkin, herännyt eloon tänä vuonna. Sitä on kaivattu ja tarvittu. Arigatoo gozaimasu, Virpi-senpai! *REI*
Oli tosi mieltäkeventävää että sain tällaset treenit edellisten alle. Vaikkei torstain treenit tosiaan varsinaisesti vituttanukkaa, ni kyllä sitä vähän semmostä möh, pöh ja pah –fiilistä menee läpi kun on niin tyhmäapina… Kyse oli siis vaan tahmeesta päivästä, that’s all. Tänään on uus päivä, uus viikko, uudet treenit… :)
Ja housutki tuntu ihan riittävän väljille. *naurrrrr*

Ja senpain tarkistuslisäys tekniikoihin: "Lisää vielä itsellesi tuosta ura-muodon etäisyydestä se, että uken paino pyritään saamaan siten, että se on sillä nagea lähempänä olevalla jalalla. Omotessahan leikkausta edeltää se kevyt painon siirto siten, että ukella on paino sillä just toisella jallalla… ja ukella on silloin lantio auki sekä mahdollisuus esim. potkaista.. ja jos se onneton potkaisee niin leikkaus taskuunhan se kullannupun hujauttaa tatamiin… ;) "