IRC-Galleria

Koo-M-A

Koo-M-A

KooAa... tai Koo vaan...
Aaaaahhhh… Aamutreeniä… Aaaaahhhh… *HYMY*
Mutta jännä juttu: eilen taidotreeneissä ei meinannut kärsiä nilkan kanssa tehdä melkein mitään vaikka oli nilkkatukikin (erityisest chokujotsuki ja senjogeri tuntu pahalle) ja sitten taas tän aamun aikidotreeneissä ei mitään hätää treenata ilman tukea. Jännä juttu…
Oli aika mukavaa tehdä kun alkaa hahmottumaan hommelit. Ja nyt kun vähän hahmottaa jo pystystä ikkyota ja nikkyota paremmin, niin suwariwazakin meni vähän helpommin. Tai ainakin tuntui sille. Saattoi kyllä olla melkosta räpiköintiä oikeesti. *naur*
Hih, hassua oli huomata että osa jutuista alkaa jo olemaan jotenkin lihasmuistissa vaikkei pää vielä juuri mitään tajuakkaan. Virpin kanssa tehtiin – mikähän se nyt olikaan, joku ura-puolen juttu se oli – ja Virpin nageiltua oli mun vuoro tehdä ja mietin siinä hetken ja Virpi kysyi että muistanko, ni totesin vaan että ”en mutta kroppa ehkä muistaa” ja aloin vaan tekemään. Ja muistihan se, suunnilleen. *virn* Hssu tunne, vähän niinku pianoa soittaessa joskus. yht’äkkiä sitä vaan huomaa soittavansa juttuja mitä ei muistanut osaavansa, mutta sormet vaan osaa vanhastaan.
Vähän kyl meinas ruveta tutisuttaan ja punehduttaan ku tehtiin sotokaitennagea ja suhahdin siinä Emmalle että ”toivottavasti tällä kertaa ei mee pöksyt” ni Virpi haukkana kuuli suhauksen ja käännähti polleena kädet puuskassa pällistelemään meihin päin ja kailotti että ”no niin, tän mä kyllä haluan nähdä!”. *naurrrr* Himpun verran jännitti… *kikatus* Mutta ei ratkennu housut, ei… tällä kertaa… :)
Mut AH! kyl aamutreenit on ihania. Mää tykkään!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.