IRC-Galleria

olin täs just yks galleriakyylä ja tajusin yhen jutun. mua harmittaa, ku mulla on serkkuja jonkun verran, mutten oo niitten kaveri yhtään. ois niin kiva kaveeraa serkkujen kaa ja mennä sinne iltaa istumaan ja kutsuu ne tänne meille ja petsamon hoviin ja tutustuu niitten kavereihin ja tutustuttaa ne omiin kavereihin. ja olla vaan ja olla kaveri. jos mä nielisin oman yleyteni ja yrittäisin kaveeraa, ja jos se yks hyväksyis mut ja muutki sit, ni ois tosi kiva ku olis jotain. mulla ku ei oo sisaruksiakaan, ni serkut on oikeesti ainoot, mitkä varmasti on ja pysyy. vaikka mulla on joku, joka varmaan pysyy, ni olis kiva, ku olis omaa sukua joku jonka kanssa pitää hauskaa, joku muuki ku äiti. mut äiti on kiva. ainaki joskus, sillon ku se ei yritä olla liian äiti. eihän sen kannata olla liian äiti, ku oon 18 ni se ei voi määräillä mua. mut se on kummiski ollu sellanen, joka pysyy, ku muut hylkää. kiitos äiti