IRC-Galleria

Meikä tilasi tänään lipun Porissa järjestettäville Sonisphere-festareille. Metallica, Lamb Of God, Linkin Park, Mastodon... Jeah! Kesä sai kohokohdan.

Tän viikon mie lomailen hiljaiselossa vanhuksia tapaillen Somerolla. Ei silti malttais odottaa ollenkaan ens lauantaita ja Crucial Inchin keikkaa Porin Baarikaapissa. Toivottavasti pojilla menee eka keikka putkeen. (:

Nyt on ihan persiistä kun rupi on pikku hiljaa irtoilemassa ja kutittaa iha perkeleesti. :/

Tänää tylsäilen koulussa, teen kotona koulutehtäviä, siivoilen, värjään tukan, järkkään työasioita ja valmistaudun loppuviikon kuvauksiin.
Kuvauksissa keskiviikosta perjantaihin ja lauantaina vapaa, sunnuntaina kuvataan taas.

Miten mulla voisikaan olla minkäänlaista sosiaalista verkostoa opintojeni ulkopuolella kun ei mulla oikeesti ole vapaa-aikaa. Nytkin perkele olen hommaamassa duunia vielä kaiken muun aherruksen ohelle.

Hullu. Sairas. Työnarkomaani.

Sekin paska sitten sortui. Minen oo enää erillainen nuori : nyt on sitten kuvaa olalla...

Kari: "Hanna on aika pähee äijä."

Jos luet tätä, kirjoita kommentti millaista elämäsi olisi ilman minua. Aloita kommentti "Ilman sinua..." jne. Sitten lisää tämä omaan päiväkirjaasi ja katso millaista muiden elämä olisi ilman sinua.

Hyvällä käsikirjoittajalla on jakautunut persoonallisuus.

1. Innokkaasti ideoiva luova hullu
2. Kylmästi karsiva armoton ammattitappaja
3. Kirjanoppinut analyyttinen rakentaja

Tätä tunneilla kuunnellessa pälkähti mieleen, että meikästähän vois melkee skriivaajan tehäki. Pari ekaa persoonaa löytyy jo, kolmatta tässä kovin kehitellään. :D

- Tuottaja ehtii paskalla käymisen aikana lukea noin 20 käsikirjoitusliuskaa
- Opettajamme potkittiin pienenä pois pyhäkoulusta liian räikeän kiroilun takia
- Mikko on laiska ja omahyväinen urpo lärvä


Kaikki kunnia Tarun maailmanloppuakin mielenkiintoisemmille luentotunneille. Täytyy myöntää, että asiat ulkona kontekstista kuulostaa ehkä hieman rujoilta. :D

Mukava viikko koulussa. Suurin osa porukasta on kuvauksissa, mutta onneksi mä voin pitää tän viikon taukoa. Ensi viikolla mäkin sitten hillun kuvauksissa, mutta sen jälkeen voi taas ottaa hetken lunkisti ennen seuraavaa projektia. Johan tässä on taukoa kaivattukin kun koko syksyn oon menny iha hulluna kaikissa jutuissa mihin oon vaan kerennyt.

Tänään käyn hakemassa Porista Olympuksen digijärkkärin, jonka isukki osti tuossa viikko takaperin. Voin sen kanssa leikkiä tässä sitten ennenkuin vien sen porukoille joskus kun kerkeän.

Hektistä taas tämä elämä. Tälläkin viikolla on joka vitun päivä ajettu jonnee suuntaan ja jatkuu läpi koko viikon. Perjantaina koittaa kuolema, kun on vuorossa IX taistelukentän karonkka. ^^

Voehan. Tässä se ilta on taas mennyt pitkälle, vaikka piti aikasin mennä nukkumaan. Tänä aamunakin oli ihan helvetin vaikeeta päästä ylös, mutta ihminen on tyhmä eikä se opi. Katseltiin leffaa ja kas kummaa kun se venyi nelituntiseksi tupakka- ja ruokailutaukojen kanssa. :D

Aamulla ahdisti ihan vitusti, mutta kun hommat alkoi pitkin päivää luoviutua kuin itsestään, tippui paino harteilta ja iltaa kohden olo on koko ajan vain keventynyt. Elämä hymyilee taas ja mä pärjään. Vittu kun välillä tuntuu että kaikki on niin saatanan vaikeeta. Joka ikinen ihminen, ystävä tai paholainen, tuntuu ottavan helvetisti päähän. Joskus tekee vaan mieli vittuilla kaikille tai vetää niitä turpaan. Kun stressitaso nousee, tupakkaa ja kahvia kuluu paljon ja pian sitä huomaa taas olevansa rahaton. Ja silti tuntuu kuin ei oisi mitään hankkinutkaan.

Unettomuus ei helpota tilaani ollenkaan, mutta siitä saan kai syyttää vain itseäni. Elämä on päätöksiä, enkä mä ole koskaan osannut tehdä kauhean hyviä sellaisia. Oma vikansa kun ei edes yritä korjata unirytmiä ja oma vikansa kun antaa hölmöjen asioiden pyöriä mielessä. Siksi en saa unta. Oma on vikansa sekin jos juopottelee kahvia pitkin iltaa eikä kofeiinin takia saa unta.

Tänään oli sellainen fiilis, että olisin halunnut koittaa kirjoittaa jotain. Taas pitkästä aikaa. En ole vuosiin kirjoitellut, vaikka joskus tuli suollettua melkein henkevääkin tekstiä kohtalaisella tahdilla. Tänään oli hyvä fiilis, mutten tietenkään saanut mitään paperille asti. Huomenna tuskin kerkeän ja viikonloppu kuluu taas kuvauksissa. Tuli vaan päivällä sellainen olo, kun Henkan kanssa juttelin, että ois kiva tehdä joku oma projekti. Siis tehdä itse käsikirjoitus ja potkaista homma käyntiin. Mutta kun en vaan vittu saa aikaiseksi kun painan 24/7 muiden duunien parissa. Ehkä tässä edempänä keväällä sitten kun lopputyöt ovat ohi...

Joop. Aivomöhnää tämäkin suollettu paska, joten ehkä olen askeleen lähempänä kunnollisen tekstin syntymistä. Katsellaan.