IRC-Galleria

Hamppumarssi 3.5

Lähtö tullintorilta klo 14:00


sinne kaikki.

Dementia master

Sensei Koburo

viidennen hanchoin unohtaja

Tunnetut saavutukset :

1. Voitti Kouyn alueen kuntien suurimman arpajaispalkinnon,
piilotti rahat täysin selvinpäin,
tänäkään päivänä vielä niitä ei ole löytänyt.

2. Unohti lapsensa nimen ristiäisissä ja löi vaimoaan
luullen tätä varkaaksi.

3. Opiskeli 20 vuotta taijutsua eikä muista siitä mitään.


4.Unohti mitä oli unohtanut 25 kertaa peräkkäin,
kunnes muisti mihin oli laittanut edellisen
muistilappunsa koskien jonkun muun asian unohtamista.

5. Ei edelleenkään tunnista itseään peilistä.

levotonta ja keskittymishäiriöistä aamua. liikaa tekemistä ja intoa tehdä joten ei saa mitään aikaan.
Mulle lätkästiin jotkut moderointi oikeudet ihan puuntakaa. mutta eikai siinä mitään sitten. kirjoitukseni tänne on täysin turha ja ei sisällä mitään muuta kuin henkilökohtaista levottomuuden purkua. se oli disclaimer. jee.

nyt hetki mieleni levottomuutta.
hetkinen se onkin enemmän fyysisesti painottunutta.
mieli on jumissa koska pidän sen huomiolla kiinni kehon ja sen toisen hienojakoisemman välissä.

väsyttää mutta on hienoa olla hereillä.
auringon nousuun herääminen
täydentää. Uskon että pitää olla hereillä saadakseen siitä
sen mitä sillä on annettavaa. Jos nukkuu
keho ei vastaanota koska kehon tärkein sielu on poissa tästä tasosta.

sekin on täysin sekunissa luotu uskomus fantasiamaailmani takaosasta.

minulla on myös kolmio ympärilläni.

maan kaksi jotka ovat suuri yksi
isän ja äidin voimat gaian sydämestä
ja johdattaja kosmisesta taivaasta

kultainen suoja jonka sisällä rakkaus
ulkopuolella viha,sisällä viisauden puu
juuret lähteissä maan alla

sadetta taivaasta.

siunaan heille jokaisen liikkeeni.

Olen viimeaikoina viettänyt aika paljon aikaa yksin. On ollut paljon ongelmia tässä mittaamattoman ajan sisällä käsitellä omia tunteitaan elämän erilaisia muotoja kohdatessa.
Se on johtanut siihen että olen ollut erittäin vihainen. Olen löytänyt jostain sen loputtoman patoutuneen vihan kanavani ja kun saan sen auki tuntuu että se ei lopu.
Mutta tässä on se huono puoli että viha kuluttaa ja pahasti. Voimat ovat loppu usein hetken vihaamisen jälkeen ja lopulta sen tietoisuuden kadottamisen jälkeen jaa vain avuton ja hieman hukassa oleva olotila. Mietin että ei tässä tunteiden teleportaatiossa ole mitään järkeä koska menetän vain jotain osaa minuudestani ja rikon sisäisiä lupauksiani ja sääntöjä. Ainoa hyöty siitä on sen puhdas purkaminen eli vihan vapautuminen mutta sekään ei jätä mitään
prosessoitavaa minulle koska viha on niin vahva tunne että se valtaa kaiken ja täyttaa aistit.
Itselleen on huomattavan vaikea kommunikoida.Mutta suuren työn avulla kyllä tiedostaa omat heikkoutensa ja lukkonsa joita voi lähteä availemaan jollain tasolla. Se vaati aikaa yksin mutta lopulta olen tajunnut sen että jos jotain haluan oppia niin se että on yksin ei ole se pysyvä ratkaisu. Kehittyminen ihmisenä vaatii ajoittaisia käyntejä muiden samankaltaisten luona.
Koska se on varsin totta että ihmiset ovat peilejä ja näet itsesi ja samalla purat harhasi jotka yksin ollessasi olet rakentanut. Astut niin sanotusti todellisuuteen koska silloin on muitakin määreitä kuin sinun mielesi ja egoistiset kuvitelmasi joita syntyy kaikille jossain määrin
niin kauan kuin ovat mielensä kanssa tekemisissä keskiverto ihmisen tasolla.

Usein pyrin elämään aika analyyttisesti ja prosessoin kaikkea joten tunteet jäävät vähän
ehkä kaiken tämän alle.Mutta viimeaikoina olen huomannut että tunteet eivät
ole kuitenkaan poissa ne ovat vain sivulla ja analyysini rajallisuus aiheutta lievää
putkitajuntaa.Onneksi on alitajunta joka auttaa paljon meitä kaikkia vaikka irrottaisimme
kaikista ajattelun toiminnoista. Koen usein itseni jonkinlaisena tarkkailijana joka hakee neutraalia asemaa kaikkeen. Pyrin näkemään asiat niin kuin ne ovat ja ehkä tätä kautta minimoimaan egon puuttumisen ajatuksiin ja liiaksi tunteisiin. Tarkoituksena olisi tiedostaa asiat niinkuin ne ovat ja sen kautta eritellä totuudet ja harhat toisistaan. Tätä kautta näkee ihmiset ja asiat niinkuin ne ovat jollain tasolla puhtaina samanlaisina olentoina
joilla on vain samat ongelmat eri muodoissa. Olisi hienointa jos emme ottaisi kaikkea niin henkilökohtaisesti vaan voisimme olla ja tajuta sen yhteyden mitä meissä on.
Ymmärtää sen että olemme täällä kasvamassa ja me sisällämme kaikki
ne hyvät ja pahat elementit joista rakennumme. Ja jos huomaa että ystävä on menossa on rakentunut jotenkin epäsuotuisasti niin huomauttaisi siitä että että "hei rakennelmasi on hieman väärä ja se aiheuttaa sinulle ja ihmisille ympärilläsi huonoja asioita jos jatkat sen kokoamista." Hieman kuin ystävä toiselle sanoo "hei sulla on jotain likaa naamassa"
ei kukaan siitä loukkaannu. Mutta mentaalinen maailma ei taida olla ihan niin helppoa.
Kaikki on henkilökohtaista ja ihmiset saavat kauheita ongelmia siitä mikä on oikein ja väärin.
Heillä on kunniansa ja pienestä asti rakennetut maailmansa ja omat itsekeskeiset elämäntapansa. Suurin osa kuten minäkin on aivan päin vittua rakentunut ja nyt sitä pitäisi sitten selvitellä itseään. Mutta suurin ongelma ehkä on se että koen elämän aika hulluna ja mielenkiintoisena asiana. Mutta tuntuu että en kuulu tänne koska tämä on niin järjettömän outoa. Yritän kovasti seurata polkuani, omaa todellisuuttani omalla henkisellä tavallani.
Tosin siihen ei ole paljoa ohjeita ja en tiedä paljoa mitä tehdä. Minulla on helvetisti pelkoja erilaisia asioita kohtaan ja psyykkeni tasapaino ei ole mikään vahvin. Mutta päätin joskus kasvaa soturiksi ja nyt olen kohdannut vihani. Olen ollut väärällä tavalla vahva.
Jonkinlaisen egosoturin tietä olen kävellyt. Ei tiedä minne tästä päätyy. Mutta tiedostan kuoleman hyvin vahvasti en tiedä milloin mutta tiedän että kaikki joutuvat muutoksen alaisuuteen. Vahvimmat soturit , elämän läpi loistavat tulisielut ja henkiset opettajat.
Kaikki jotka ovat kuolemattomia meidän silmissämme kuolevat. Jättävät fyysisen kehonsa.
Kokevat meidän kuolemamme. Ainoa asia mitä ymmärrämme ja siitäkään emme tiedä mitään.

Tämän hetkinen tarkoitukseni on opetella tuntemaan musiikki jotta voin paremmin ymmärtää
mitä soitan ja miten soitan. Ohella tietenkin vain kulutan aikaa erilaisin hedonistisin keinoin.
Sosiaalisesti olen aika epävarma ja haluan olla vain yksin.
On kokoajan hieman tyhjä olo ja etsin jotain kuten aina.
Kaikkien henkisten harjoitusten tekeminen on vaikeaa.
Keskittymiseni on aina ollut huono.
Vaikea aloittaa asioita ja saada ne loppuun.
tuhat projektia yhtäaikaa.

Hei. No moi. No terve. No niin. niin se menee.
etkö usko. Ihan sama. Ei sun tarvitse. Olet ihan hyvä sellaisena.
Itsekeskeisenä ja epätäydellisenä. Mut niin me kaikki. Se joka sanoo et ei ole.
Ei ole ihminen. Tai on kuollut. Jättänyt fyysisen kehonsa. Se menee katsos näin.
Sun pitäis varmaan koittaa elää tietyllä tavalla.
Sillain et tiedostat kuinka paha sä olet.
Tiedostat myös et oot rajoittunut pahuudestasi.
Tiedostat myös et sulla on valinta ja vapaus tehdä toisin.
Voit jutella sille katsos. Sanoa sanoja ja keskustella.
Ei kannata mennä henkilökohtaiseksi heti kun itse vähän loukkaa itseään.
Moni ehkä sanoo sitä skitsofreeniseksi. Mut ei se ole.
Kaikissa on satoja puolia. Mut niillä ei ole vaan ääntä kuin harvoilla.
Sillon se alkaa hämmentää. En mä varmaan ihan tarkoita sellaista
neuroottista sisäistä dialogia.Tarkoitan sellaista dialogia joka
on rakentunu jostain sun egojen rippeistä. Toinen dialogi
joka ei oo sun oma. Se kertoo sulle miten pitää toimia.
Sitten toimii. Koska jokainen osaa hypnotisoida itsensä.
Se on varsin helppoa. ei tarvi mennä edes pään sisään.
Se on aina avoinna.

Words cut trough air to make someone feel alive,mental images start to fade under them rises a world,New is only something that is forgotten,Past is a present in a different costume,eyes see only a shape and even that shape sees us better,We are lost inside our purest thought and are so confused that it rules us,the evil inside brings the booze and angels get drunk laughing at god they hold their drinks,Numbers of gloving eyes take action and stare eternity until it goes to sleep,Never the space allows anyone in until asked,Never the forest allows anyone in until asked,We just cut down our own body,Parts of its legs and arms float around to remind us what we are made of,Just a poor act of magic and illusion to cut our withering body in half to amuse others,Here is the words no one told you when you were sleeping innocent dreams of a better place...

complaining about words shouting nonsense to those herds walking by life like buffaloes run by fear no no behind them is the shining light moving moving because just the fun of it, too much life to share and never even tried to live, but fuck him we dont care we just run run until someone is stun or numb because the effort,then we stop to face the light,to ask what is this might,i wonder and i know, it is emptiness as we face the devil, we see what is right,this has to be done,collective heaven,collective hell there we are in the purgatory,consumers crying out the products to fill their empty hearts,it is then said,we have no time,we have no eyes other than outside, inside is blackness and feels like a lump of petrified wood, but hey no shame just pray and you will get something, it might not be god but then again maybe youl find your true heart.

toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus toistuvuus

on täysin sama asia kuin muutos.

en muuten edes kirjoittanut itse. ctrl + c kirjoitti mutta se nyt on aivan sama

Kävellen kaupungilla maailma katoaa viemäriin jokaisella askeleella mainosvalojen hehkuessa epileptisena sateenkaarena taivaalla. Joillekin tämä on taivas mutta minulle se on sivilisaation kadotus. Kun jotain tehdään väärin niin ilmeisesti se tehdään sitten kunnolla väärin eikä vain vähän sinnepäin.Ihminen jokatapauksessa on hoitanut väärin tekemisen erittäin määrätietoisen hyvin niin hyvin että se on ollut pakko miettiä jo suurella määrällä ihmisiä että saadaan asiat tehtyä näin väärin, ja ilmeisesti moni on ollut samaa mieltä koska tämä väärin tekemisen idea on myös otettu vastaan iloiten(yeai! we can now fuck up our life too \o/) joka puolella maailmaa.Ihan kuin vääryys olisi tehty tuotteeksi ja levitetty ympäri planeettaamme ihmisille jotka ostavat sitä hyvänä elämää parantavana tuotteena jossain suuressa eliitti päättäjien kaupassa.

"hey, you can now fuck up someone elses life. Just buy our shit." You can do wrong too.

Sehän myy. Naapurikin kusee niin kyllä meidänkin pitää. -ye ye lets fuck things up. - how much?


Jatkan matkaani tässä kieroutuneessa maailmassa jota kutsumme rodumme ylpeydeksi ja muutemilla muilla harhaisilla sanaleikeillä (unohtaaksemme kuinka onnettomia olemme tässä yhteiskunnassa). Saavun metsän reunaan(oikeastaan se on puu jossain parkkipaikalla ympäröitynä sellaisella hienolla betonikoristeella jolla voit istua) Yritän katsoa tähtiä rauhoittaakseni mieltäni mutta näen vain suuren määrän luonnottomia valoja (Ilmeisesti rotumme viisaat ovat päättäneet että taivas on varsin tylsä paikka ja että neon kyltit eivät ole)ja pari tehtään piipusta nousevaa savupatsasta.

Tämä yhteyden tunne luontoon ei ole ikinä ollut enemmän poissa oleva. Olemme kesyttäneet kaiken minä mietin. Olemme dominoineet planeetan parhaamme mukaan ja ampuneet kaikki mikä on ollut tiellä.Tästä päätellen olemme olleet luultavasti syvissä vainoissa kun olemme kehittyneet ymmärtämään mitä tarkoittaa olla vainoissa, joten loogisesti kaadoimme ensimmäisenä suurimman uhkamme eli puut ja opettelimme tekemään sittemmin vankiloita vainojen poistamiseksi.Sitten kehitimme koneita työmme helpottamiseksi ja päätimme samalla myös keksiä uuden muovipitoisen ravintolinjan itsellemme joita ne koneet sitten iloisesti tekevät ja nuo niin kauniit valot vilkuttavat. Sittemmin päätimme myös yhdistää koneet ja villieläimet(ensin ne olivat kotieläimiä sitten ne olivat tuotantoeläimiä ja sittemmin ne ovat olleet vain kuolleita) näin luoden jonkinlaisen kyborgin joka tuottaa meille ruokaa vastentahtoaan mutta kuningas idea oli vasta se kun joku keksi että laitetaan täysin ravitseva ja terve ruoka täyteen paskaa näin saaden siitä luonnottoman epätervettä. Se vasta oli hieno asia ja ihmiset taputtivat ja iloitsivat. NYt meillä on näitä kyborgituotantoeläimiä miljoonia "onnellisina" auttamassa rotumme hienoa taistoa tervettä elämää ja logiikkaa vastaan.

No tässä vaiheessa on mennyt jo niin hyvin että olisihan kaikki ollut turhauttavaa ilman jonkun tappamista joten aloimme tappamaan toisiamme kun maailma tuli niin "turvalliseksi" että turhautui jo elämään täällä.Nyt sitten lähdimme levittämään "rauhaa" tänne omaan keskuuteemme,toisaalta olen kyllä samaa mieltä että se on hyvin rauhallista kun ruumis ei enää hengitä kun sitä on ammuttu pitkänmatkan ohjuksella mutta luulen että monilla on erilainen käsitys rauhasta eivätkä varsin taputa ryhmissä kun huomaavat että yksi kilahtanut egomaa tulee ja pommittaa heidän kotinsa jälleen iloisen vainoissa levittäen rauhaa ja "oikeutta" ja sitten vie luonnonvarat itselleen ja asentaa uuden random valitun ulkoistetun hallituksen hymyilemään iloisen muovisesti ja kertomaan miten teidän pitäisi elää täällä.

Mietin että kaikki on täydellisen hyvin niillä pisteillä että maailmamme kohta oksentaa itsensä päälle ja siitä tulee likaista eikä se lähde edes kuivapesulla irti. Joten ihmiskunta mitä meillä on viellä jäljellä tässä hetkessä meidän elämäämme? Puut ne on kohta kadotettu paremman aatteen puolesta anteeksi ne on "hyödynnetty" meidän parempiin päämääriimme(hampurilaiset ja hormoonilehmät ovat tärkeitä elämämme kannalta)Hmm mitä muuta meillä on. Ah kohta meillä on helvetisti uv säteilyä ja merta monta metriä enemmän meillä on myös uusia sotia ja uusia tauteja joita ei ole ikinä ennen ollut edes olemassa.Meillä on luonnonvarojen puute ja kasvihuoneilmiö meillä on myös masentuneita ihmisiä ja lääkkeitä syöviä zombeja yli puolet maailman ihmisistä. Joten mietin että asiat ovat taas hoidettu kunnolla. Todellakin kunnioitus herää rotuamme kohtaan.

Jos olisi olemassa galaksien kattava naurun paikka ohjelma ihmiskunta olisi varmaan top 10 katsotuimmissa videoissa. Entiteetit istuisivat sohvalla ja nauraisivat rotumme toimintoja. Koska minusta meidän elämämme on verratavissa siihen kuin joku urpo hyppää katolta ja tappaa itsensä koska oli katsonut liikaa wwf:ää ja syönyt kilon sokeria. Taidan mennä kotiin syömään muovia.

tänään olen ollut ahdistunut. syönyt kiinalaista. nähnyt ihmistä. pelannut. jutellut ihmiselle.

anteeksi eilen.

tänään tulee huomenna.