Jos on ottanut asiakseen russuttaa joka päivä jostain eikä keksi mitään, niin eikös silloin russuteta säästä?
Minulla ei ole mitään loskaa ja märkää vastaan, päinvastoin. Lumi on inhaa ainetta ja on mukavaa nähdä kuinka se muuttuu ruskeaksi, muodottomaksi mössöksi ja hitaasti kituen häviää maailmasta. Ah! Lumesta päästään siis eroon, mutta tammikuussa on pikkuisen hankalaa uskoa, että muutos on pysyvä. Noita tappavan liukkaanmärkiä teitä on vaikeaa niellä, kun tietää että nekin jäätyvät vielä. Niiden päälle tulee satamaan metri lunta ja koko loskahärdelli alkaa alusta uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.
Tämä ei ole ohi.
Tämä ei tule olemaan ohi pitkiin aikoihin.
Uusimmat blogimerkinnät
- "Ja maailma / on niin kova ja katala ... 16.06.
- Oksettava(ko) 14.05.
- Lomalomalomaloma... Ja kuinka se loppui. 03.05.
- Tänään ollaan nollat taulussaaaaaa... 19.04.
- Näitä päiviä. 08.04.
- Runo Johanna Sirkiälle 25.03.
- Yhteisökatsaus 24.03.
- Koirankakkakeskustelu 11.03.
- Virallisesti vanha 02.03.
- Luulosairas 17.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (25)
-
▼
2008 (159)
- ▶ joulukuu 2008 (5)
- ▶ marraskuu 2008 (8)
- ▶ lokakuu 2008 (7)
- ▶ syyskuu 2008 (6)
- ▶ elokuu 2008 (6)
- ▶ heinäkuu 2008 (10)
- ▶ kesäkuu 2008 (17)
- ▶ toukokuu 2008 (9)
- ▶ huhtikuu 2008 (19)
- ▶ maaliskuu 2008 (18)
- ▶ helmikuu 2008 (23)
- ▶ tammikuu 2008 (31)
- ▶ 2007 (189)