IRC-Galleria

Paukkelo

Paukkelo

n ei olisi pitänyt käväistä galleriassa... Karseeta nähdä oma ikänsä noin tarkasti. Yök!

Wruuuum!Torstai 06.03.2008 23:58

Auringon sulattama lumi ryöppysi Tampereen linja-autoaseman virkaa toimittavan parakin katolta. Olin saanut mielialaa nostattavan levyni valmiiksi. Bussini kaarsi laiturille nurkan takaa ja minä, kuskille hymyillen, hypähtelin onnellisena sulavan räntäsohjon läpi sitä kohti. Kuski ei hymyillyt minulle takaisin. Lähempää tarkasteltuna hän muistutti hieman vihaista John Cleeseä. Hän murisi minulle ne pakolliset kiitokset ja ole hyvät, sulki oven perässäni ja lähti kaksi minuuttia etuajassa.

Ei haittaa minua! ”Me saparomme köytämme yhteen ja sorkat ruopivat pian uutta multaa!” La la la la laa laa lalalala!

Ensimmäisissä liikennevaloissa edessä ajavan bussin takaosa tuli liian lähelle. Onko tässä vehkeessä nokkaa ollenkaan?! Kuskini nyki autoa eteenpäin viisi senttiä kerrallaan. Peilistä näin kuinka harvenevan siilitukan, terävän nenän ja poliisiviiksien alla pienet hampaat pureksivat hermostuneesti alahuulta. Jostain lapaluiden alta kihersi esiin ah niin tuttu tunne: minä pelkään tässä kyydissä. Minä en nyt luota tuohon henkilöön, jonka hyppysiin olen myynyt henkeni hintaan 6,40.

”Aivan näinä päivinä kaikki kääntyy vielä parhain päin”

Tuleeko kukaan muu hyvälle mielelle Primuksen Antipopista? Onko se täytebiisi? Täytyy antaa levy jollekin normaalille ja objektiiviselle henkilölle koekuunteluun. Vapaaehtoisia?

Katselin peilistä kuskin vetäytyvää hiusrajaa ja ajattelin lempeitä ajatuksia. Ehkä se auttoi, tai ehkä alunperinkin olin väärässä pelätessäni. Pointti on se, että pääsin kotiin.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.