IRC-Galleria

Paukkelo

Paukkelo

n ei olisi pitänyt käväistä galleriassa... Karseeta nähdä oma ikänsä noin tarkasti. Yök!

ViiveelläMaanantai 17.03.2008 17:31

Huppista! Unohdin, että minulla on galleriapäiväkirja. Mitäköhän niin kiivanan tärkeää olen mukamas viime päivät puuhaillut, etten ole kerinnyt kirjoittamaan? Ainakaan se ei ole ollut mitään niin mielenkiintoista, että siitä jaksaisi kirjoittaa raporttia.

Tänään (miksi miksi miksi miksi sitä sanaa pitää käyttää?!?) kävin Tiimarissa hakemassa kehykset palapelille, jota aloin kokoamaan olohuoneen lattialle. Kassalla oli tilanne käynnissä. Stam1nan läpi kuulin, kun neiti pahoitteli erittäin pettyneenvihaiselta naisihmiseltä jotain. Otin napit korvalta, että saisin kunnollisen kuvan siitä mitä oikein tapahtuu. Pöydällä oli ison tulitikkuaskin kokoinen rasia pieniä tipuja, hintaa yksi euro. Nainen selvitti kassaneidille, miten tipuista ei ole mihinkään. Kun kassa pahoitteli uudelleen, hän sanoi itsekin olevansa pahoillaan. Rahoja hän ei huolinut takaisin, vaan sanoi, että pääasia että pääsee tuotteesta eroon (sen omistaminen siis tuotti ilmeisesti jonkinlaista kipua). Hän myös toivoi, ettei tämän liikeen laatu jatku näin huonona. Veri kohosi silmiin. Kiilasin kehyksineni naisen kylkeen ja toivoin, että hän sillä ymmärtäisi lopettaa turhanpäiväisen reklamaatiopuheensa. Nainen siirtyi kyllä kohti ovea, muttei lakannut höpöttämästä ennen kuin pääsi pihalle.

Sanoin kassaneidille, että seuraavan kerran muistaa sitten askarrella laadukkaampia tipuja. Hän katsoi minua kysyvästi, ei ymmärtänyt, että vitsailin. Sanoin, että se on käsittämätöntä, miten helposti toisen päivä voi mennä pilalle ja neuvoin jättämään moiset russuttajat omaan arvoonsa. Sitten häivyin.

Jos aivoni toimisivat nopeammin, olisin luultavasti tehnyt jotain seuraavista:

1) Yksinkertaisesti pamauttanut tälle naiselle, että hänen vaihdevuotensa ei ole Tiimarin kassaneidin vika eikä hänen ole soveliasta purkaa tälle kiukkuaan.

2) Olisin pyytänyt kassalta lainaksi kynää ja paperia, napannut tipupaketin kyljestä valmistajan kuluttajapalvelunumeron ja antanut sen naiselle. Olisin kertonut, että tästä numerosta vastaa henkilö, joka saa palkkansa teidänlaisianne kuuntelemalla ja on koulutettu olemaan ihan v****n pahoillaan.

3) Motannut sitä lehmää.

4) Selvittänyt, että tipu, joka maksaa 17 senttiä ei ole tarkoitettu kestämään kovaa kulutusta, vaan näyttämään nätiltä. Köyhän ei ole varaa ostaa halpaa, sanotaan. Stockalta saa varmasti laadukkaampaa tavaraa, joten ole hyvä ja pysy siellä.

5) Ostanut mielenosoituksellisesti viisi pakettia tipuja ja todennut tarpeettoman lujaan ääneen, ETTÄ KYLLÄ MINÄ OLEN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ KORISTE-ESINEEN KESTÄVYYS ON IHAN KÄYTTÄJÄSTÄ KIINNI JA JOS SITÄ EI SAA RAIRUOHOON EHJÄNÄ NIIN KYLLÄ VIKA ON KASVATUKSESSA!

Vaihtoehto kolmonen tuntuu todennäköisimmältä. On se mielenkiintoista, miten suhtautuminen tällaisiin tapauksiin muuttuu, kun ei itse nökötä univormussa tiskin takana ja yritä näyttää siltä, että olisi valmis nielemään piikkisian, jos asiakas vain siitä ilostuisi.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.