IRC-Galleria

Seksuaalisuus on osa meitä kaikkia heti syntymästä lähtien. Seksuaalisuus ilmenee yksilöllisesti ja muuttaa muotoaan läpi elämän. Seksuaalisuus ja seksi kiinnostavat erityisesti nuoruudessa ja seksuaalisuuteen liittyviä kuvia, tekstejä tai muuta aineistoa on kutkuttavaa tutkia. Nuorena on lupa olla utelias, tutkiva ja tiedonjanoinen. Turvataidot vahvistuvat ja omien rajojen tunnistaminen ja niiden määrittäminen tapahtuu oppimalla ja pohtimalla niitä toisten kanssa.

Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille ja ne luovat pohjan monelle tärkeälle yksilön seksuaalisuutta suojaavalle seikalle erityisesti nuorten kohdalla. Jokaisella on oikeus olla seksuaalisesti omanlaisensa ja ilmaista sitä yksilöllisellä tavallaan, kuitenkin niin, ettei sillä loukkaa tai satuta ketään. Jokaisella on myös oikeus määrätä omasta kehostaan eikä ketään saa kohdella väkivaltaisesti tai vastoin omaa tahtoa. Seksuaalisen häirinnän, kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön kokemuksen määrittelee jokaisen omakohtainen kokemus siitä, jos joku sanoin tai teoin aiheuttaa epämukavan olon, satuttaa väkivalloin tai pakottaa sellaiseen, mitä ei itse halua. Tutustu nuorten seksuaalioikeuksiin täällä: http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/

Suomen rikoslain 20§ suojaa alle 16-vuotiaita kaikilta seksuaalisilta teoilta. Se ei kuitenkaan kiellä samanikäisiä tai kehitykseltään henkisesti ja fyysisesti samalla tasolla olevia harrastamasta seksiä toistensa kanssa. Sen tarkoitus on taata kaikille kasvurauha. Suojaikäraja nousee 18 vuoteen siinä tapauksessa, jos seksuaalisen teon ehdottaja tai tekijä on lapsen tai nuoren vanhempi, asuu samassa taloudessa tai on tämän lähipiirissä esim. opettajana, valmentajana tai harrasteohjaajana. Alle 18-vuotiasta ei myöskään saa pyytää tekemään minkäänlaisia seksuaalisia tekoja jotain korvausta tai vastiketta kuten vaatteita, koruja, alkoholia tai tupakkaa vastaan. Lisää tietoa suojaikärajasta löytyy mm. täältä http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/suojaikaraja/

On tärkeää, että nuori saa kasvaa, kehittyä ja kerätä tieto-taitoaan seksuaalisuuden saralla turvallisesti. Aikuisen tehtävänä on myös antaa nuorelle oikeaa ja perusteltua tietoa seksuaalisuudesta, kun nuori sitä kysyy.

RIKUn nuorten työn aiheena on huhtikuussa ikärajat, etenkin tämän seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvä suojaikäraja. Tule mukaan kysymään ja keskustelemaan aiheesta!

Oletko etsimämme henkilö?

Olet 15–29 -vuotias, selailet mielelläsi verkkoa ja haluaisit vaikuttaa nuorille suunnattujen verkkopalvelujen laatuun. Nuorten arvioita halutaan kuulla ja asioita kehittää!

Oulun ryhmän tapaaminen järjestetään Byströmin nuorten palveluissa osoitteessa Hallituskatu 5a:ssa 12.4. klo 10–15. Matkakulut korvataan ja ruokaakin saa. Palkkioksi saat parempien palvelujen lisäksi pari elokuvalippua.

Ilmoittautumiset 8.4 mennessä tekstarilla p. 040-516 91 89 tai sähköpostilla anu.gretschel(at)nuorisotutkimus.fi.
Arvioitavina palveluina mukana mm. Netari, Nettisaapas, Nettinappi sekä Väestöliiton ja Rikosuhripäivystyksen nuorille suunnattuja nettipalveluja. Arviointirupeaman vastuullinen järjestäjä on Nuorisotutkimusverkosto

Nuoret kohtaavat enemmän rikoksia kuin aikuiset. Se on tutkittu juttu. Kuitenkin häpeä on useimmiten syynä siihen, että nuori ei kerro kohtaamastaan rikoksesta kenellekkään. Tai jos kertoo, niin kaverille.

Nämä seikat ovat olleet Rikosuhripäivystyksen nuorten työn toteuttaman julisteen taustalla. Julistetta on jo jaettu RIKUn toimipisteverkoston kautta mm. kouluille. Oletko kenties jo törmännyt siihen jossain?

Tutustu julisteeseemme ja kerro meille mitä pidit siitä. Vastaamalla viiteen kysymykseen annat meille arvokasta palautetta, joka auttaa meitä kehittämään nuorille suunnattua viestintää ja palveluja.

Kännykkä varastettu tai fillari hukassa? Koulumatkalla kiristetään rahaa? Kaveri uhkailee ja käyttäytyy väkivaltaisesti? Tuntematon aikuinen ehdottelee tapaamista? Onko kaverin kuvien jakaminen rikos? Kaverilla on silmä mustana, miten voisin ottaa asian puheeksi?

Näitä ja monia samankaltaisia asioita pohtii moni mielessään. Keneltä voisi kysyä tai mistä saisi neuvoja?

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) nuorille suunnattu chat-palvelu on tarkoitettu juuri sinulle, joka pohtii mikä on rikos tai miten auttaa kaveria, josta huolissaan? Chattiin voi tulla juttelemaan jos itse olet tai kaverisi on joutunut mahdollisen rikoksen uhriksi tai olet joutunut todistamaan rikosta. Myös nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat tervetulleita keskustelemaan RIKUn toimintaan liittyvistä aiheista. Kuka tahansa voi siis tulla juttelemaan kahdenkesken ja nimettömänä RIKUn työntekijöiden kanssa, jos haluaa kysyä tai pohtia näihin aiheisiin liittyviä asioita.

RIKU chatin löydät arkipäivisin klo 9-15 välillä osoitteessa www.riku.fi/nuoret. IRC-Galleriassa RIKUn chattiin pääset varmimmin torstaisin klo 14.30-17.30 Rikosuhripäivystyksen yhteisössä: Rikosuhripäivystys, RIKU


Tervetuloa kysymään ja keskustelemaan!

Joulunaikaan ja sen viettoon liitetään yleisesti mukavaa yhdessäoloa perheen ja ystävien kesken. Syödään herkkuja, annetaan ja saadaan lahjoja, nautitaan ja levätään pimeän syksyn jälkeen. Koti on koristeltu ja joululaulut soivat. Toki joulu voi monelle olla ihan toisenlainen. Toivotaan, että meistä jokainen voisi viettää omien toiveidensa mukaisen joulun!

Valitettavasti joskus joulunviettoon liitetyt suuret odotukset mukavasta yhdessäolosta eivät täyty. Aikuisten, isän, äidin tai isovanhemman alkoholinkäyttö saattaa mennä överiksi pitkien vapaiden takia ja silloin lapset ja nuoret voivat kokea olonsa turvattomiksi ja pettyneiksi. Iloisen ja mukavan jouluntunnelman voi rikkoa myös riitely tai väkivalta. Joulu ei takaa kaikille turvallista ja mukavaa yhdessäoloa.

Tänään torstaina 19.12. klo 14.30-17.30 voit tulla keskustelemaan aiheesta ryhmächattiimme!

Jos joulunaikaan tarvitset apua tai tukea voit soittaa viranomaisten lisäksi esimerkiksi näihin auttaviin tahoihin:

• Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin p. 116 111 päivystää 23.12.2013 - 1.1.2014 klo 14- 17

• Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelin päivystää:
• 23.12. klo 9-06
• 24.–26.12. klo 15–06
• 27.–31.12. normaalisti (arkisin klo 9-06, lauantaisin klo 15–06, sunnuntaisin klo 15–22).
• 1.1. uudenvuodenpäivänä klo 15–06
• 6.1. loppiaisena klo 15–05

• SPR:n Nuorten Turvatalojen yhteystiedot löydät täältä:
Nuorten turvatalot

RIKUn Nuortentuen chatit ovat suljettuna vain pyhäpäivinä, arkipäivinä avoinna tavalliseen tapaan klo 9-15 osoitteessa www.riku/nuoret ja IRC-Galleriassa heti taas torstaina 2.1.2014 klo 16-19.

Rikosuhripäivystyksen Nuortentuki toivottaa kaikille hyvää, iloista ja turvallista joulua!

Arkipäivän kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa, tuovat meille kaikille sattumanvaraisesti eteen nopeasti vaihtuvia tilanteita. Näissä kohtaamisissa, verkossa tai verkon ulkopuolella, meidän täytyy pienistä merkeistä ja merkityksistä luoda itsellemme kuva tuosta yhteydenottajasta. Millä asialla tämä on? Mistä hän tuntee minut? Voinko luottaa häneen ja tarkoittaako hän hyvää?

Onneksi suurin osa nettituttavuuksista on hyvällä asialla; jakamassa kokemuksia jonkin harrastuksen tai yhteisen kiinnostuksen kohteen osalta, etsimässä tietoa jostain postaamastasi aiheesta tai ihailen peukuttamassa uutta kampausta. Netissä solmitaan jatkuvasti uusia ystävyyssuhteita, jotka useimmiten toimivat hienona voimavarana ja peilinä elämän muutoksissa.

Joskus kuitenkin eteen voi tulla tilanteita joissa oma sisäinen ääni herää ja alkaa varoitella. Silloin on hyvä pysähtyä kuuntelemaan sitä. Jos yhteydenottaja esimerkiksi kysyy onko vanhemmat kotona tai tuntematon kyselee hyvin henkilökohtaisia asioita. Se voi kertoa siitä, että nyt ei kaikki ole hyvin.

Jos sinulle herää kohtaamisten yhteydessä epämiellyttävä ja epämääräinenkin tunne siitä, että tässä on jotain epäilyttävää tai itseäsi mahdollisesti loukkaavaa, pysähdy miettimään, mikä sen tunteen herättää? Luota tähän tunteeseen ja suojaa itseäsi. Lopeta viestittely ja kerro asiasta jollekin, mieluiten luotettavalle aikuiselle. Näin saat mahdollisuuden pohtia toisen kanssa, mistä tuo epämiellyttävä tunne tuli. Ilmoita asiasta tarvittaessa sivuston ylläpitäjälle ja poliisille. Se on ainoa keino yrittää saada rikollista tai loukkaavaa toimintaa verkossa näkyväksi ja sen tekijää vastuuseen teostaan.

Näistä ja muista mieltäsi askarruttavista asioista voit tulla juttelemaan RIKUn chattiin torstaisin täällä Galtsussa ja muina arkipäivinä osoitteessa www.riku.fi/nuoret

Syyslomalla moni on reissannut tai sitten vain nukkunut univelkoja pois kotona vällyjen alla. Osa teistä saattaa olla syyslomalla parhaillaan ja nauttii vapaa-ajasta. Miten ikinä syyslomasi vietitkään, on lomien tai viikonlopun jälkeen mukava taas nähdä kavereita.

”Mitä kuuluu?” kysyt iloisena kaverilta. Mitäpä jos saatkin vastaasi vakavan ilmeen tai jopa itkuun purskahtamisen? Myös lomalla voi tapahtua ikäviä asioita. Nuorten kokema väkivalta tai muu kiusaaminen on usein toisten nuorten tai tuttujen henkilöiden tekemää.

Ystävänä ja läheisenä on tärkeää antaa aikaansa sille, jota on loukattu tai kohdeltu kaltoin. On tärkeää auttaa ja yleensä pelkkä kuuntelu ja lohduttava läsnäolo riittävät. Jos kaverisi on kuitenkin kohdannut jatkuvaa kiusaamista, ahdistelua tai väkivaltaa, niin sinun tärkein tehtäväsi on lähteä ystävän tueksi selvittämään asiaa turvallisen aikuisen, kuten esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai erityisopettajan luokse. Tämänkaltainen apu on ystävällesi korvaamatonta. Voit myös kysyä käytännön ohjeita ja neuvoja rikosuhritilanteessa RIKU:n nuorten palvelusta. http://nuoret.riku.fi/

Huomenna torstaina 24.10. voit tulla kysymään neuvoja tai pohtimaan omaa tai ystäväsi tilannetta Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen työntekijöiden kanssa myös täällä Galtsussa
klo 14.30- 17.30. Chatsisa voit jutella kahdenkesken ja nimettömänä Rikuliinan tai Rikupiian kanssa.
Tervetuloa!

Vielä ehdit myös vastaamaan kyselyymme katuväkivallasta. Jokainen vastaus tuo meille tärkeää tietoa nuorten kokemuksista tästä aiheesta.

Auttamalla saa synkätkin pilvet väistymään :)




[Kyselyä ei löydy]

Uhkaava lause jää kaikumaan korvissa, kun itsellä ei ole antaa tupakkaa sitä pummaavalle humalaiselle kanssakulkijalle metrossa. Pelottaa ja ärsyttää yhtä aikaa.

Katuväkivaltaa on nähnyt tai kohdannut meistä lähes jokainen, ainakin sivusta seuraajana. Helsingin Sanomien viimeviikkojen uutisoinnin mukaan katuväkivaltaa kohtaavat etenkin nuoret ja nuoret aikuiset. Elokuussa Hesari otsikoi: ”Kahdeksan poikaa pahoinpiteli 16-vuotiaan tytön” (HS 16.8.2013). Poliisin mukaan uutisen kuvaama porukkaväkivalta ei ole harvinaista ja usein sen taustalta löytyy kahden tai useamman nuoren välistä riitaa. Tällä viikolla uutiskynnyksen ylitti Helsingin Alppipuiston lisääntyneet varkaudet, pahoinpitelyt ja huumerikokset. (HS 30.9. ja 1.10.2013). Helsingin poliisin tilastojen mukaan Alppipuistossa on tehty tänä vuonna ihmisen henkeä tai terveyttä uhkaavia rikoksia 15 kpl. Viime vuonna tehtyjä ilmoituksia samankaltaisista rikoksista oli seitsemän.

Katuväkivalta on väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua tai uhkailua, joka tapahtuu kadulla, puistoissa tai muulla julkisella paikalla. Myös bussi, juna, metro tai kauppakeskus katsotaan julkiseksi tilaksi. Katuväkivallassa on yleensä kysymys ennestään tuntemattomien osapuolten välisestä, suunnittelemattomasta väkivallasta ja usein tapahtumaan liittyvät alkoholi tai muut päihteet tavalla tai toisella. Baari-illan jälkeen voi kinastelut ja suunsoitot tutussakin seurueessa muuttua yllättäen fyysiseksi väkivallaksi. Tuolloin voi turpiinsa saanut kokea avun hakemisen vaikeaksi, etenkin jos on itsekin ollut humalassa. Lasten ja nuorten kohdalla katuväkivaltaa esiintyy ns. laajentuneena koulukiusaamisena koulumatkoilla ja muutoin vapaa-ajalla julkisilla paikoilla hengailun yhteydessä.

Katuväkivallan uhriksi joutuminen aiheuttaa fyysisten vammojen ja kivun lisäksi paljon turvattomuutta ja pelkoa. Suurin osa katuväkivallan tekijöistä ja uhreista ovat nuoria poikia tai eri-ikäisiä miehiä, mutta tyttöjen ja naisten osuus molemmissa ryhmissä on lisääntynyt viimeaikoina. Tutkimuksen mukaan 16 % peruskoulun 9-luokkalaisista ilmoitti kokeensa kiusaamista, uhkailua tai väkivaltaa. Joka viidettä nuorta oli uhattu vahingoittaa. Tästä joukosta 19 % oli poikia ja 12 % tyttöjä. Väkivalta oli ollut esimerkiksi lyömistä tai potkimista. Suurimassa osassa tapauksista sekä tekijä että uhri olivat poikia, mutta 18 % väkivallan teoista oli tyttöjen välistä väkivaltaa.

Kuka tahansa meistä voi kohdata väkivaltaa yllättäen arkipäivän ympyröissä. Kun se osuu omalle kohdalle, ei ihan ensimmäisenä tulekaan mieleen miten kannattaisi toimia. Tutkimustulosten prosenttilukujen takana on satutettu ja pahoinpidelty nuori, joka on loukattu ja peloissaan. Väkivallan uhri kaipaa ainakin läheisten tukea ja turvaa. Jokainen väkivaltaa kohdannut kaipaa myös neuvoja ja ohjeita siitä, miten asiaa pitäisi viedä tarvittaessa eteenpäin esim. rikosilmoituksen muodossa. Jos olet kohdannut väkivaltaa voit hakea apua esimerkiksi täältä: http://nuoret.riku.fi/

Mitä mieltä sinä olet? Oletko itse tai onko kaverisi kohdannut katuväkivaltaa? Miten toimit tilanteessa ja mistä sait apua? Tule keskustelemaan ja kysymään aiheesta torstaina 10.10.2013 Rikosuhripäivystyksen IRC- Gallerian - yhteisön chatissa. Käy vastaamassa myös katuväkivallan kokemusta käsittelevään kyselyymme.


Lähteet:
Ellonen, N. ym. 2008: Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset
Kjällman, P. (toim.) 2011: Rikoksen uhrin käsikirja
Salmi, V. 2012: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012