IRC-Galleria

Käveleskelin ympäriinsä nautiskellen kivasta säästä,
rautatieaseman ohitse kävellessäni näin kuinka ratapihalle oli kerääntynyt paljon ihmisiä,
veturi oli ilmeisesti jälleen pudonnut raiteilta.
Väenpaljoudesta tunnistin sinut,
katselit minua sieltä.

Oli kaunis kesäpäivä ja aurinko paistoi lämpimästi selkääni kun kuljin rantaa kohti.

Siellä kuljeskellessani avojaloin hietikolla, huomaan maassa yhtäkkiä kumman varjon.
Tähyilen ympärilleni ja viimein nostan katseeni taivasta kohti -
ja kas, yläpuolelleni oli muodostunut suurista ja tummista pilvistä selkäranka kylkiluineen.
Ja yhtäkkiä rantaviivaan oli ilmestynyt ihan helvetin iso silta.
Tunsin itseni kovin mitättömäksi kaiken sen rinnalla.
Sitten käy pieni tuulenvire,
ja jotenkin aavistan ettei siitä hyvää seuraa.
Kuuluu ihmeellinen kohina.
Tuuli voimistuu yllättäen, sen mukana kantautuu kaikenlaista..
Siinä samassa se nappaa minutkin mukaansa
ja tunnen kuinka se painautuu kehoani vasten ja riepoo.

Yhtäkkiä putoan nurmelle.
Hetken hengästyksissäni jään katsomaan ympärilleni,
ja yritän löytää itseni.
Pian tunnistan paikan Arolan niityksi ja tiedän minne juosta.

Kuuluu outo korvia viistävä ääni ja löydän itseni ihan eri paikasta.
Sääkin on muuttunut, on niin harmaata ja vettä tulee taivaan täydeltä.
Tähyilen paikkaa minne mennä sateelta suojaan.
Kauempana näkyykin kauppa jonka katoksen alle päätän mennä.

Yhtyäkkiä sää taas muuttuu, kauemmas minua putoaa kasa lunta ja jäätä.
Sellaisia todellakin yli-isoja lumihiutaleita ja niitä alkoi tulla yhä enemmän ja enemmän.
Ne näyttivät aika jännältä pirstoutuessaan maahan,
mutten todellakaan aikonut jäädä katsomaan mitä tapahtuisi josko sellainen putoaisi niskaani.

Joku nappaa minusta kiinni ja hetkessä olenkin jo katoksen alla suojassa.
Katoksen kattopellit eivät varmasti kestäisi ikuisuuksiin tuota säätä.
Sinä olit siellä, sinä se olit joka nappasi äskettäin
minut mukaansa.

Katoksen alle eksyi juosten muuan muukin hämillään oleva matkaaja.

Sitten kuulin, että rautatieaseman rakennukset makasiineineen olivat tuhoutuneet.

Kului pitkä aika - ilma hiljalleen rauhoittui ja ilta teki tuloaan.
Kukaan ei hievahtanutkaan sioiltaan.
Pilvet liikkuivat ihan älyttömän nopeasti ja kävi kova tuuli.

Vasta hyvin paljon myöhemmin uskaltauduin kurkistamaan kunnolla taivasta katoksen alta,
sen jälkeen kun kerroit kuinka mahtava se on.
Tähtitaivas tervehti minua revontulineen.
Otin askeleen,
pois katoksen alta,
seisahduin vierellesi
ja jäin ihailemaan kaunista yötaivasta kanssasi
muiden uskaltautuessa hiippailemaan muualle.

Revontulet kiersivät kehää yläpuolellamme.
Vihreät ja vilkas liikkeiset -
sittemmin sinne ilmestyi punaisiakin
ja värit kävivät kirkkaammiksi kokoajan.
Siellä näkyi välillä vähän sinertävääkin.

Sanatta.
Ja sitä lakkaamatta mietti olisiko se kaikki sitten viimein tässä ?

Mikään ei tuntunut likellekkään järkevältä, mutta todelta niinkin.
Mihinkään ei saanut selkoa, ei kunnon otetta.
Tunnetilat.

Nukkuminen on kivaa.

Päivän pelastaja ;

Vague Faery - Era of Animosity
(Hyvät sanat ja tarkoitusperä, kun se minullekkin valaistiin - ja ! laulajalla on kyllä kivin ääni,
siis kovin addiktoiva.)

(<3)

Hm.
All we need is a new adventures -
an' day by day Im more sure that soon Im away from here.

En anna arvoa kaltaisillesi ihmisille.

Turhauttavaa.

Silloin näin kuinka maailma oli tulessa,
ja valtatiet -
yhtäkkiä niin hiljaiset
ja tulen nuollessa nurmea liikenneympyrän keskustasta,
minä hymyilin,
sillä sinä olisit viimein poissa.

Unissani lensin kauas pois.

Kauas näiltä tuhkaisilta nurmilta,
harmailta, rapaisilta lumikentiltä,
tyhjän taivaan alta,

ihan uusiin maisemiin.

No kyllä, juuri siksi,
ja nyt saat hiukan jo tuntumaa siitä kuinka ihanalle se tuntuu -

kun matto vedetään jalkojen alta.

Miksi tuhlaisin aikaani
(ja rahaani)
ja tulisin
katsomaan halveksuttavaa naamaasi.
Vaikka se oikeastaan melkoinen nautinto olisikin -
sanoa ne kaikki asiat kasvotusten.

En kyllä usko, että se sinua mitenkään edes liikuttaa.
Otappas siis yksi niistä miljoonista 'olkapäistäsi' -
jotka varmasti voisivat nyt sinua lohduttaa.

Ei hyvä päivä sentään.

Minun ei olisi kai kuulunutkaan tietää kaikkea -
olisin kai ollut onnellisempi tyhmän tietämättömänä -
mutta ehkäpä kuitenkin on parempi näin.

Koko päivä kuin koomassa.
(Ja sitten kissanminttua ja maitoa !)

Viimein äärirajoilleen pakotettu keho vaati lepoa -
ehkä nappaankin öttiäisen kainaalooni ja piiloudun visusti peittojen alle.
Sillä voisin nukkua ainakin vuoden !
.. no, ainakin nyt se tuntuu ajatuksena houkuttelevimmalle.

Hyvää yötä maailma.

(psst, kiitos sille eräälle.)

Joskus vihaan sitä, että näen katseiden taakse
ja että osaan osuvasti ennalta arvata lopputuloksia.
Ja nyt vihaan sitä, että olen hiukan hukassa näiden olojeni kanssa.
Viis niistä hetkistä.
Viis kaikesta muustakin.

Ah tätä hulluutta, ai että tuntuukin niin maan saatanan ihanalle.

Ei saa antaa sydäntään kelle tahansa - kuka tahansa voi halutessaan satuttaa.

'WHEN YOU HAVE NO ONE, NO ONE CAN HURT YOU.'

Leikkisitte mielummin jollakulla muulla -
sekoittaisitte jonkun muun ajatusmaailman ja todellisuudentajun.

Mutta sinä,
mitä sinä oikein haluat minusta, kun sydämesi kuuluu selvästi jollekulle muulle ?
Voi hyvä saatana sentään,
et halua loukata, mitä sitten oikein teet ?

Salli rakkaani minun antaa sinun huomata viimein se,
että olen sinun typeryyksiesi yläpuolella.
Luulin sinä iltana tehneen asiani sinulle selväksi ?
Kukapa täydellinen olisi - en minä -
mutta sen voin sanoa, että tuollaista tempausta en olisi tehnyt -
enkä olisi sinustakaan uskonut.
Niin, aivan, ei saanut vetää mitään moraalisaarnaa,
kai sen on sit vaan jonku vedettävä -
kun ei sinulla vissii moraaliakaa ole omasta takaa ?
Toivon todella, että vielä joskus heräisit huomaamaan parikin asiaa.

Jostain löysinkin palan elettyä, taaksejäänyttä elämää.
Kuvittelen sen kaiken laatikkoon, minne voisi pian lisätä taas palasia.

EI OLE MITÄÄN MITÄ JEESUSTEIPPI EI KORJAISI -
EI EDES SYDÄN OLE SELLAINEN.

En kuljeskele kenenkään perässä.
Minun kun ei tarvitse.
Kuljen omia reittejäni.
Ja kyllä, herra hyvä, jos haluat, että tiemme enää ikinä millään lailla kohtaavat,
sinun on aika vaihtaa suuntaa.

Mikään ei tunnu luonnistuvan tänään,
ajatukseni ovat jatkuvasti muualla,
ne kääntyvät aina ja joka ikinen kerta samaan henkilöön.
Missään ei juuri nyt ole minkäänlaista tuntua.
Ei kai siinä - jokainen kun tekee tietysti omat valintansa.

Millainen tulee olemaan sinun tuleva lauantaisi ?
Millaisilla ajatuksilla lähdet liikenteeseen
ja lähdetkö vielä silti asemalle kaiken sen jälkeen ?
Mutta sellainen se oli se petollinen maanantai, kera minun aavistuksineni.
Mutta mitä tosiaa pienistä,
kun ei nekään meistä.

Kaikkihan on tietysti vain peliä.
Sinäkin olet jollekulle pelinappula.

Toivottavasti vielä luettuasikin tajuat tämän.

Sinun ei tarvitse sanoa sanaakaan
sillä katseellasi kerroit jo kaiken -

Erehdyinkö luulemaan että kaikki hiljalleen voisikin olla totta ?
Erehdyin -
ja todella olin väärässä suhteesi.

Yllätyin kuinka oikeastaan
osasinkaan joustaa
mutta turhaan
ei minun olisi tarvinnut -
kannattanut.

Olen perusrehellinen ihminen ja kaidan valehtelua ja kiertelyä viimeseen saakka -
kuuluu luonteeseen ja periaatteita löytyy.

Kaikki eivät ole samallaisia - joka on toisaalta siltä osin harmi.
Sinä et ole totuudesta ikinä kuullutkaan,
et puhu totta,
liekkö tiedät mitä se tarkoittaakaan ?

Minä en siis aio ryhtyä leikkiisi.

En ikinä uskonut kuulopuheisiin -
mutta nämä ikävä kyllä käyvät yksiin aavistusteni ja tuntojeni kanssa --

Kuulin kummia asioita,
kuulin kaiken sinun vaisuudestasi, salailevasta tavastasi - ihan suoraan -
ja tuntui että tukehdun -

mutta loppujen lopuksi onkin kai helpompi hengittää.

Mistä löytää lojaaleja ihmisiä ?

Vittu mikä sotku !
Vittu että jokku osaa olla sikoja.

Voi hyvä saatana sentään että olinkin sokea ja uskoin sinua.
Pyörittele kuule ihan rauhassa ketä ikinä haluat
mutta minua et saa siihen sotkuun enää mukaan.

Sinunkin lentosi loppuu pian lyhyeen.
Onnekseni joku sentään varoitti minua sinusta, ajoissa.
Olet saasta.

Herra.
Hyvästi.

(Sosialisoin, oli tää nii haaska)

Tässä kuinka se toimii:
Avaa musiikkikirjastosi (iTunes, Winamp, Media Player, tms).
Laita se sekoitukselle (Shuffle)
Paina Play.
Jokaiseen kysymykseen vastaa biisi joka soi.
Kun olet valmis siirry seuraavan kysymykseen ja klikkaa seuraava --

Valmista?


Alkumusiikki: Stam1na - Väkivaltakunta

Rakastuminen: Apulanta - Yksi Toisensa Jälkeen

Taistelu: Tool - The Pot

Riitaantuminen: Opeth - Harvest

Sovinto: Kuha. - Emilio Zapata ja irstaan lepukkipään metsästäjät

Salainen rakkaus: Tool - Useful Idiot

Elämä on okei: Ulver - It Is Not Sound

Pettymys: Deathstars - Damn me

Ajaminen: Entwine - Snow white suicide

Muistot: Nine Inch Nails - The Perfect Drug

Iloinen tanssi: Unearth - March of the mutes

Unohtaminen: Emilie Autumn - Across the sky

Pitkä yö yksin: Tool - The Patient

Viimeinen taistelu: Verjnuarmu - Laalavat Jouset

Kuolema: Kapteeni Ä-ni - Rullaan /:::::D

Loppu Tekstit: Stam1na - Kadonneet kolme sanaa

Hmph !

I've seen too much,
but enough --

to think this way.

On sunny tuesday afternoon,
when I was walkin' along white corridoors of hospital -

suddenly -

I become _apathetic_.

These days made me feel somehow rare.
'Cause theres nothing what I could do.

No more aint gonna waste anymore time !

.. On the humming an' rainy forest
there was old bridge.
And on the baluster of that bridge
there was sitting a lonely boogieman,
an' he called Joey.
Under the bridge there was huge box
and the box was full of rusty nails.
It was Joeys home.

Part of my strange dream last night.