IRC-Galleria

Strigoir

Strigoir

:: Nti Apatia ja ripaus valtaa ::

Selaa blogimerkintöjä


Huone on tyhjänoloinen ja kolkko ilman nauruasi,
ilman huoletonta olemustasi.

Isoja lumihiutaleita leijailee taivaalta.
Muutosten aika on tässä, nyt.

Ja nyt jos koskaan otetaan uusi kurssi elämälle,
otetaan suunta kohti parempia aikoja.

Sillä sinulle minä kuulun,
ja sinun kanssasi tahdon olla.

Lumi peittäköön skeptisimmätkin ajatukseni,
iäksi.

Ajattelematta kellon matelemista,
aika kuluu taas nopeampaa -

eikä aikaakaan, kun hän saapuu kotiin.
(<3)


Toinen todellisuusTorstai 27.12.2007 14:25

Tulin kaukaa, matkojen takaa,
sinua viimein tapaamaan -
mutta tulinko vain huomaamaan,
etten enää sinun kasvojasi tunnistakkaan ?

Pimeys saa pelokkaan mieleni hiukan rauhoittumaan,
vaikka tiedän, ettei mikään ole enää ennallaan.

Tänäyönä ei kai uni saavukkaan.

Etsit oikeita sanoja,
vaan huomaatko ollenkaan,
että niillä ei ole minulle mitään merkitystä ?

Missä kulkee raja hulluuden ja rakkauden välillä ?
Hulluuttako, että ei osaa irtikään päästää,
vaikkei rakkaudesta olisi jäljellä mitään ?
Vai kenties hulluutta se, että kaikesta huolimatta toista rakastaa,
ja on valmis silti jatkamaan ?

(alkup. kuva, Paris, Je t'aime)



Kuulut elämäni parhaisiin hetkiinTiistai 25.12.2007 01:38


Hän, jonka maailmankuvassa yksi muuttuu harmittomasti viideksi,
kaksikymmentä senttiä tuhanneksi,
ja valehtelu välttämättömyydeksi,
ovat lupaukset kuin jääkarhut afrikassa.


Niin ja.. Hyvää joulua.

..Sunnuntai 23.12.2007 19:43

кolea tαlo,
läpiкulkuмαtkαlla
кylmissä huoneissaan,
huoкαisi tyttö
rαkkαutensa pєяään.

Avojαloin,
kutєn кesäisin..
Nyt pєhmeän nuяmєn
siαstα,
кylмä puulattiα
teяvehti jαlkoja.

[Ei aihetta]Lauantai 22.12.2007 23:40

voisitte vaikka imassa pskaa ;<< *yhyy oon hajalla juttuja*

mutta hei,
täällä yksi tiensä hukannut
pikkukisu,
vailla jotakuta
joka veisi perille
jonnekkin
joka viimein
tuntuisi kodilta.
Olet erillainen kuin koskaan ennen,
puhelimen rikkoma huuto oli kuin hipaus menneisyyden kylmistä käsistä
ja kuinka se onkaan nyt hajalla.
(mm myös se puhelin)

Mitä minun kuuluisi sanoa, kun kaikki tuntuu olevan jo sanottu ?
Mitä sinä enää odotat minun sinulle sanovan ?
Mitä sinä enää oletat minun sinusta ajattelevan ?

Miksi ? Kuuluu se yleisin kysymys,
se kaikuu huonossa valossaan, näissä ongelmissa,
se kaikuu jokapuolella minua, muistuttaen kamalasta yöstä,
yöstä jolloin olin ikävästä sekaisin,
sitten surullinen.. sitten pettynyt -
ja viimein enää elämääni väsynyt.

Jokin yöuneni vei.

Lupaukset kävivät mahdottomiksi pitää,
sillä totuus sisällä teki olon vaikeaksi ja asiat vaikeiksi kantaa.
(Tiesit, että jo silloin aiemminkin ymmärsin sinua ja olin valmis auttamaan.)
Unelmat ja tavoitteet, suuret suunitelmat elämän varalle --
kävivät tukaliksi,
kasvoivat ahtaiksi --
meille molemmille.

Silläkin kaikella oli painava hintansa, ja sinä takuulla tiesit sen.
Sinusta ei vaan ollut pysäyttämään sitä kaikkea, joten painuit sen kaiken alle,
ja siten hajotit kaikki yrityksemme auttaa sinut pois siitä.

Totuus halusi tulla kuulluksi juuri sinä yönä.

(Tunnista ongelmasi,
tunnusta se itsellesi
ja korjaa tilanne.)

Nyt kun mietit pääsi puhki niillä kaikilla asioilla,
toivon, että näet,
ettet ole ainoa joka tarvitsisi nyt tukea.

Kumpa joku minullekkin käden ojentaisi,
minua näissä asioissa auttaisi,
vieden minut täältä kauas pois..

Viimeiseksi;
(minulla on sellainen kutina että tämä joulu on jokseenkin jo pilalla.)
Haluatko edes koota mitään uudelleen ?
ONKO SINUSTA SIIHEN ?

RakkaudestaTorstai 20.12.2007 15:15

Kartan valehtelijoita,
välttelen pettureita viimeiseen saakka --

Kävelemme lävitse vaikeidenkin aikojen,
emme mitään jätä taaksemme,
emme edes jälkiämme,
ettette voisi seurata meitä.

Jokainen askel, kauemmaksi sinusta,
vie minua kuitenkin lähemmäksi sinua,
ja kuinka lähelläsi
tunnenkaan eläväni.

Ilmat pakastuu pohjoista kohti,
mutta kylmä ei tartu minuun,

olet kanssani,
vaikket sitä huomaisikaan,
ja sinun kanssasi -

minua ei palele.

sitä on kortin peluu kuoleman kanssa.

Ota hetkestä kiinni,
osaat sen kun ymmärrät -
ja tiedän, että teet sen samasta syystä
kuin minäkin.
Tajuttas viimein,
ennenkuin ovi viimein sulkeutuu --


ja luuletko etten ole jo miettinyt sitäkin.


Mokata,
hajota,
pudota,
lähteä,
itkeä,
rikkoa,
viedä --

odotan vielä sitä viimeistä osumaa.

[Ei aihetta]Maanantai 17.12.2007 23:00

It's not all about the pain --
it just makes it funnier !

- nuworldtattoo -
Mikä kaikki meitä hyvistä ajoista muistuttaa ?

Jokin tuntemus vie yhtäkkiä ajassa taaksepäin,
ja se saa sinut kaipaamaan -

hetkiä
aamunkoitteessa,

ehkä jotain niistä lapsuuden maisemista,

ehkä kesää,
hetkiä aurinkoisella,
mutta tuulisella rantahietikolla,

aallokossa --

Kenties..

Se saa minut kaipaamaan juuri sinua.