IRC-Galleria

Sulatan meidän pakkasta. Tiedän, että se kannattaisi tehdä talvella. Mutta kuka nyt väittäisi, että muutenkaan tekisin aina kaiken kovin fiksusti...

Maanantaina palasin taas töihin. Viihdyn siinä kojussa. Kotimatkalla söin naapurikauppiaalta syötyjä mansikoita ja luin. Oli niin kesäistä. Kotona söin kreikkalaista salaattia - jälleen Bärren lautaselta - ja pesin pyykkiä. Piti mennä aikaisin nukkumaan, mutta Mira pyysi iltalenkille. Oli taas kiva nähdä pitkästä aikaa.

Tiistaina heräsin neljältä. Keittiö oli kauniin oranssi, aurinko oli nousemassa. Kaunista. En halunnut sytyttää valoja, vaikka yleensä pidän [ainakin Bärren mielestä] ihan liikaa valoja keittiössä. Olin töissä kuusi tuntia. Oli taas oikea jumituspäivä. Mutta joskus vain on sellaisia, onneksi kaikki kyllä ymmärtävät.

Töiden jälkeen näin Outin. Ostettiin molemmat kengät ja käytiin ruokakaupassa. En ostanut kirjakaupan alesta mitään! Mentiin Outille ja Mikolle. Neulottiin, puhuttiin ja kuunneltiin ruotsinkieleistä radioat / katsottiin telkkaria. Juotiin mansikkateetä. Outi Helsingissä on yksi parhaita asioita tässä kesässä! Kävelin yksin Punavuoresta rautatieasemalle, eri reittiä kuin yleensä ollaan Outin kanssa kuljettu. En eksynyt. Se kaupunginosa on kovin kaunis. Mitä enemmän näen Helsinkiä, sitä enemmän siitä pidän.

Olin Järvenpäässä vasta puoli yhdentoista aikoihin. Kävin kastelemassa Sallulahin kukkaset. Ovat hengissä vielä kaikki, joten toivoa on, että kun Sallulah lauantaina palaa, olen suoriutunut tehtävästäni kiitettävästi! En tosin haluaisi, että meidän keittiön hyllyssä oleva kukkanen muuttaisi mihinkään. Se sopii sinne hyllylle niin hyvin.. ehkä kidnappaan sen. Tai otan panttivangiksi. Osaan kyllä kiristää Sallulahia ;) Tiedän liikaa..

Puhuin yöllä pitkään Kutron kanssa puhelimessa. Odotan niin, että se tulee käymään Järvenpäässä. Vain Tiinat voivat tajuta joitakin asioita ja tunteita. Kutron kanssa on hyvä puhua.

Ja nyt vietän siis vapaapäivää kotona. Pitäisi siivota. Ja leipoa . Plaah. Onneksi Mira toi Moorian seurakseni. Yksi tyhmimmistä puolista siinä, että muutan täältä ehkä pois, on se, että Mira ei enää tule olemaan naapurini. Meidän lenkit on pelastaneet monta iltaa (tai aamua vaihtoehtoisesti, kuten tänään) ja muutenkin Mira on mitä parhain naapuri.

Huomenna piknikille Venlan kanssa ja sitten luultavasti Haminaan. Perjantaina Tove tulee mun kanssa kotiin. Mulla on ikävä sitä pientä söpöä tuhisijaa.