IRC-Galleria

Tinskuukkeli

Tinskuukkeli

Tiina T. on Facebookissa!
Ulkona ilma on jo sakeaa kaikenmaailman rakettien ja pommien takia. Pelkään lähes yhtä paljon kuin meidän kissat. En pidä pamauksista.

Vietimme eilen grilli-juhlia meillä. Tyttöjen kanssa oikeesti istuttiin takapihan uudella kuistinjatkeella grillaamassa. Oli yli viisi astetta lämmintä ja äidin ripustelemat valot ja lyhdyt pääsivät oikeuksiinsa. Olin hyvin malttamaton grillaaja. Mikko kävi välillä ulkona ja Janikin grillasi kasan nakkeja [kirjaimellisesti kasan...]. Pelattiin junapeliä ja trivialia. Ja naurettiin. Oli mukavaa, kun he kaikki olivat taas meillä.

Mun, Merin, Laurin, Suskin ja Veeran piti nukkua vintissä. Meri luki meille itasatuja. Mun lapsuuden satuja.. muistin niitä tarinoita vielä. Nukuin sitten itse kuitenkin alakerrassa. Oksentelin koko yön. Ehkä noro-virus, sanoivat Veera ja Meri. Oli todella paha olo. Kahdeksalta kävin kyselemässä vintissä, pitääkö vaiko eikö pidä juoda, jos on oksentanut neljä tuntia. Pitää. Olin tehnyt päinvastoin.

Aamu/aamupäivä meni vessassa ja nukkuessa. Mikko haki mulle ukilta vihchyä ja kuulin sen siivoavan. Joku muukin oli tainnut täällä siivota, sillä kun vihdoin seitsemän aikoihin nousin ylös sängystä, ei eilisiltaisista sotkuista juurikaan ollut tietoakaan. Ihanaa, että Meri, Veera ja Suski touhuavat täällä kuin kotonaan tai jotain. Mulle tuotiin mehua, mandariinia ja mitä ikinä vain keksinkään pyytää. Ja paljon sellaista, mitä en edes keksinyt pyytää. Lopulta he lähtivät. Mikko toi mulle Raumalta lisää vichyä ja tarjosi lasillisen hieman pahemman makuista juotavaa. Mutta se teki hyvää. Veerasta tulee varmasti hyvä sairaanhoitaja. Mikko lähti Veeralle viettämään uutta vuotta. Siellä on kaikki muutkin. M. on melko ihana veli.

Minun piti mennä Venlalle tänä iltana. Venla ja Sari olivat minun takiani hankkineet hyla-tuotteita. Ja laktoositonta suklaatakin oli Sari löytänyt. Heidän kanssaan olisin halunnut olla. Sen sijaan vietän tämän illan kotona yksikseni. Tietysti se harmittaa, mutta olen iloinen siitä, että nyt on jo paljon parempi olo. Ja mua itkettää aika ajoin, kun ajattelen ihania ystäviäni. Täällä ja Järvenpäässä. Tämä vuosi oli hieno vuosi. Siitä kuuluu kiitos ystävilleni.

En osaa edes kertoa, kuinka tärkeitä he ovat.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.