IRC-Galleria

Matka Nepaliin....

No se alkaa Varanasista junalla joka kestaa noin 4h. Ihan lepposa matka. Vaha vakia ja sattu viela paikallinenki siihen joka menossa Nepaliin myos.

No paastiin Gorakhpuriin, josta otettiin sitten taksi Sunauliin (rajalle) ja mukaan liitty Kolumbialainen Samuel. Matka meni rattoisasti Kolumbian huume maineesta jutellen. Kunnes jouduin sanomaan jotain mita en olisi koskaan uskonut sanovani Intian hienoissa autoissa. "Stop! Car is on fire!" eli pysahdy, auto on tulessa. No paniikissa sitte vellottiin autosta pihalle ennatystahtiin. Pihapuolella huomattiin etteihan se auto ny tulessa ollukkaa vaan savu tuli rengaista jotka hirras johonki ku taka-akseli oli jotenki murtunu ja oli ihan fjongalla. No siita sitte kuski jarkkas meille jatkokyydin ja paastiin lopulta rajalle. Siela vaha viisumia ja sellaasta ja kuvaa portista missa luki "Welcome to Nepal". Ilo oli mita suurimmillaan.

Rajalta yobussia sitte Pokrahaan. Linkassa iski jalleen tuskaiset mahakivut ja perille ku paasiin ripuli raikas Pokharan aamussa. Siina ajattelin jo etta nyt taytyy kylla menna antaan kaikkia naytteita jos saatais selville mika mua vaivaa ku viikonvalein ripuli raikaa. No heikolla hapella jalleen sairaalaan mentiin ja pikaisella tutkimisella laakari maaras 2 paivaa tippaa ja veri, kusi ja stool naytteet otettavaksi. No niista sitte loytyi tosi iso ja runsaslukuinen E.kolibakteeri.

Aiva ku kaikki olisikin ollu niin loistavaa, etta sairaala oli kuin loistohotelli ja pian olisi terve lopullisesti.

Hotelliin ku takas paastiin 2 paivan sairaalassa olon jalkeen oli huoneesta kadonnu kamera ja uudet raybanit. Kaikki kuvat sitte meni.

Faneille ny vaan pahoittelut, etta enempaa talta reissulta tuskin kuvia tulee.

Tarina alkaa jotenki tuntumaan etta se olis loppumassa, ku kuviakaa tuu enaa. Saada nahda loppuu tarina kokokaan Kathmanduun 160metriseen benji-hyppyyn. Tosin tuskin sita kukaa uskoiskaa, ku ei pysty ottaan kuvaa siita.